( Työelämä )

Työelämän muutos haastaa työhyvinvoinnin johtamisen

Teksti Antti Koivula ja Kristiina Halonen
Kuvat VATT:n kuva-arkisto
  • Antti Koivula on Työterveyslaitoksen pääjohtaja.
  • Kristiina Halonen on Työterveyslaitoksen Työkyky ja työurat -yksikön johtaja.
Työn pitää antaa enemmän kuin se ottaa, Työterveyslaitoksen Antti Koivula ja Kristiina Halonen kirjoittavat.

Työelämän tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että työhyvinvointi syntyy pääosin työstä ja työssä. Suomi on suurten haasteiden edessä ikärakenteen muutoksen ja sen myötä työikäisten määrän vähenemisen ja ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvun vuoksi. Työelämän kehittämisellä onkin merkittävä rooli työn murroksessa, kun pyritään parantamaan suomalaista työelämää niin laadun kuin tuottavuudenkin suhteen. Työelämän kehittämisessä työhyvinvoinnin johtaminen nousee entistä keskeisempään rooliin.

Työn murroksen ajureista meillä Suomessa vallitsee kohtuullinen yhteisymmärrys: globalisaatio, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja digitalisaatio muuttavat työn luonnetta ja työpaikkojen määrää. Tulevaisuudessa Suomessa tehdään teollisen työn sijasta enenevässä määrin palvelu- ja tietotyötä, ja uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Myös yhä useammasta palkansaajasta tulee yrittäjä. Yrittäjyyden ja palkkatyösuhteen välinen ero on hämärtymässä.

Työn murroksessa ei ole kyse siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen, vaan nykyisestä tavasta moneen erilaiseen tapaan. Yhä useampi nuori tuleekin työelämään, jossa edessä oleva työura tulee koostumaan useammasta päällekkäisestä, limittäisestä, lomittaisesta ja toisiaan seuraavasta työstä.

Johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta työelämän muutos tuo monenlaisia haasteita. Tarvitaan uudenlaisia työelämätaitoja, uudenlaista luovuutta, yhteistyökykyä ja kykyä kohdata asiakas. Yrityksissä joudutaan pohtimaan, miten johtaa montaa työtä yhtäaikaisesti tekevien henkilöiden työhyvinvointia, kun työt tehdään eri työnantajilla ja esimiehiä on useita. Tulevaisuudessa montaa työtä tekevän työntekijän tulee yhä enemmän johtaa itseään ja omaa työhyvinvointiaan huolehtimalla omasta työllistymiskyvystään, kuten osaamisensa ja työkykynsä ylläpitämisestä sekä kehittämisestä.

Työhyvinvoinnin johtamisessa on olennaista sen kytkeytyminen työhön ja organisaation strategiaan. Jokaisessa yrityksessä olisi tärkeää tunnistaa, mitkä tekijät juuri omassa organisaatioissa ja sen käytännöissä vahvistavat tai heikentävät työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta.

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin ei voida vaikuttaa yksittäisillä toimilla. Yrityksessä tehtävä strateginen työkykyjohtaminen, toimijoiden välinen koordinoitu yhteistyö ja tavoitteiden vieminen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yhteisvaikutuksilla onnistuttiin saamaan merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Hyvin menestyvissä yrityksissä työkykyä ja työhyvinvointia tukevat ja palauttavat toimenpiteet oli kohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yhteistoiminta oli koordinoitua.

Työhyvinvoinnin ymmärtäminen ja johtaminen tavoitteellisesti ovat edellytys työn murroksen haasteisiin vastaamisessa. Työsuhteen muodosta huolimatta työn pitää antaa enemmän kuin ottaa.

13.9.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013