( Edunvalvonta )

Työelämän pelisäännöt selviksi

Teksti Sanna Laakkonen
Kuvat Ville Rinne
Työajan joustot, lomaraha, perhevapaat, palkankorotukset, työsuojelu, palkallinen sairausloma… Joukko ammattilaisia huolehtii, että ekonomi voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa.

Edunvalvonta on sana, jonka mieli helposti yhdistää kiihkeään asioiden ajamiseen ja oikeuksien puolustamiseen barrikadeille nousten. Totuus on melko lailla päinvastainen. Kyse on jokapäiväisestä ja huomaamattomastakin työstä paremman työelämän puolesta.

”Jos kukaan ei huolehtisi työelämän eri vaiheisiin liittyvistä asioista, kuten vanhempainvapaan ja töihin paluun ehdoista, ylityön korvaamisesta ja työaikapankeista, niin meiltä puuttuisivat työelämän yhteiset pelisäännöt”, kiteyttää Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming edunvalvonnan merkityksen.

Jotta ekonomien tilanne työmarkkinoilla olisi turvattu, Suomen Ekonomien edunvalvonta kehittää järjestelmällisesti työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen.

Liitto neuvottelee työmarkkinoilla jäsentensä puolesta muun muassa yleiskorotuksista, työaikakysymyksistä ja muutosturvasta.

”Ihmiset kokevat työntekemisen ehdot eri tavalla, ja kokemukseen ehtojen tärkeydestä vaikuttavat niin oma uravaihe kuin perhetilannekin. Silti asioiden pitää olla järjestelmällisesti oikeudenmukaisia”, Hemming sanoo.

Esimerkiksi lapsettomalle ekonomille työajan joustavuus ei välttämättä ole niinkään tärkeä asia, mutta perheen tuomat velvoitteet saavat kiinnittämään asiaan huomioita. Jos lapset ovat pieniä, esimerkiksi sairastumiseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä asioita.

”Kun omat lapseni sairastivat, tein kaikkeni, että pääsin töihin. Onneksi apuna olivat isovanhemmat ja muu tukiverkosto”, Hemming kertoo.

Nykyään moni työnantaja värvää lapsenhoitoapua, mitä Hemming pitää työnantajan kannalta viisaana.

”Hyvään työpaikkakulttuuriin kuuluu, että niin työntekijät kuin heidän perheensä voivat hyvin.”

Tasapuolinen kohtelu tärkeää

Toiminnanjohtaja Hemmingin oma rooli on moninainen: yhtäältä hän on esimies ja työnantaja, toisaalta itsekin palkkatyössä ja perheellinen. Viiden tyttären äiti myös tietää, millaisia haasteita työn ja uran yhteensovittamiseen liittyy.

Hän myöntääkin, että perhe on joskus toivonut äidille digilakkoa illoiksi.

”Uskon, että tilanne on meidän jäsenillemme tyypillinen, koska velvollisuudentunto työtehtävien hoitamiseen on kova. Siksi on tärkeää keskustella, onko asiantuntijaroolissa tehtävä ylitöitä tai saako ylitöitä tehdä, jos tehtävän parempi hoitaminen vaatisi sitä. Entä maksetaanko ylityöstä asianmukainen korvaus”, Hemming listaa.

Entä sitten etätyö? Asiantuntijatehtävissä etätyö on monesti luonteva tapa työtehtäviin keskittymiseen, mutta miten siihen pitäisi suhtautua ja millaisia yhtenäisiä käytäntöjä kehittää.

”Paineet etätyökäytännöistä sopimiseen ovat voimakkaat ja pelisäännöt välttämättömät”, Hemming toteaa.

”Ilman sovittuja käytäntöjä meno työpaikoilla voi mennä mahdottomaksi ja eriarvoisuuden tunne voi lisääntyä.

Omassa organisaatiossaan Hemming huolehtii johtajana tasapuolisesta kohtelusta.

”Meillä on selkeät pelisäännöt ylitöistä ja viikonlopputöistä. On työnantajan etu, että ihmisen paras tuottavuus säilyy.”

”Toki jokainen määrittelee menestyksensä itse, ja jollekin pitkät päivät ovat sitä.”

Hemming korostaa, että jokaisen on myös tärkeää miettiä, mitä muuta elämässä ehtii tehdä töiden lisäksi, ehtiikö tavata kavereita tai käydä lenkillä. Elämänlaatua ei pidä hukata, vaan ’get a life’ -sanonta on hyvä pitää mielessä.

Yhteiset suuntaviivat oltava

Edunvalvonnassa on siis kyse ekonomin työpaikan reilujen pelisääntöjen varmistamisesta ja kaikkien kannalta kestävän työelämän rakentamisesta. ”Vaikka meidän jäsenemme ovat korkeakoulutettuja ihmisiä − asiantuntijoita, esimiehiä ja yritysten omistajia − se ei valitettavasti takaa, että asiat ovat hyvin. Tosimaailmassa lakiyksikköä tarvitaan puolustamaan työelämälle luotuja sääntöjä sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta”, Hemming sanoo.

Sääntöjen lisäksi tarvitaan työnantajien perehtyneisyyttä. Mutta koska sitä ei aina voida varmistaa käytännöt tulisi tehdä mahdollisimman selkeiksi. Jäsenten on myös hyvä muistaa, että Suomen Ekonomien lakipalvelut ovat osaltaan turvaamassa niiden noudattamista. Hyvänä esimerkkinä Hemming mainitsee työsopimuksen allekirjoittamisen.

”Mutta koska emme elä ideaalimaailmassa, edunvalvontatyötä riittää.”

2.6.2015

Edunvalvonta

  • Vaikuttaa työlainsäädännön valmisteluun ja kehittämiseen

  • Sopii työehtosopimuksia, joissa alakohtaisesti määritellään tärkeimmät työehdot kuten palkat, lomat ja työajat

  • Huolehtii ekonomien hyvästä palkkakehityksestä ja työhyvinvoinnista

  • Edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

  • Kasvattaa jäsenten työmarkkinaosaamista ja työelämän pelisääntöjen tuntemista

Tavoitteet

  • Ylläpitää ja lujittaa ekonomin ja kauppatieteellisen tutkinnon arvoa

  • Rakentaa toimivaa, tuottavaa ja kaikille reilua työelämää

Yhteistyötahot

  • Yhteiskunnalliset päättäjät
  • Työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja sen neuvottelujärjestöt Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
  • Yliopistot, ekonomiyhdistykset, opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöt
  • Henkilöstöedustajat eli luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut
  • Työelämän kehittämisjärjestöt
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013