( Edunvalvonta )

Työelämän pelisäännöt selviksi

Teksti Sanna Laakkonen
Kuvat Ville Rinne
Työajan joustot, lomaraha, perhevapaat, palkankorotukset, työsuojelu, palkallinen sairausloma… Joukko ammattilaisia huolehtii, että ekonomi voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa.

Edunvalvonta on sana, jonka mieli helposti yhdistää kiihkeään asioiden ajamiseen ja oikeuksien puolustamiseen barrikadeille nousten. Totuus on melko lailla päinvastainen. Kyse on jokapäiväisestä ja huomaamattomastakin työstä paremman työelämän puolesta.

”Jos kukaan ei huolehtisi työelämän eri vaiheisiin liittyvistä asioista, kuten vanhempainvapaan ja töihin paluun ehdoista, ylityön korvaamisesta ja työaikapankeista, niin meiltä puuttuisivat työelämän yhteiset pelisäännöt”, kiteyttää Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming edunvalvonnan merkityksen.

Jotta ekonomien tilanne työmarkkinoilla olisi turvattu, Suomen Ekonomien edunvalvonta kehittää järjestelmällisesti työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen.

Liitto neuvottelee työmarkkinoilla jäsentensä puolesta muun muassa yleiskorotuksista, työaikakysymyksistä ja muutosturvasta.

”Ihmiset kokevat työntekemisen ehdot eri tavalla, ja kokemukseen ehtojen tärkeydestä vaikuttavat niin oma uravaihe kuin perhetilannekin. Silti asioiden pitää olla järjestelmällisesti oikeudenmukaisia”, Hemming sanoo.

Esimerkiksi lapsettomalle ekonomille työajan joustavuus ei välttämättä ole niinkään tärkeä asia, mutta perheen tuomat velvoitteet saavat kiinnittämään asiaan huomioita. Jos lapset ovat pieniä, esimerkiksi sairastumiseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä asioita.

”Kun omat lapseni sairastivat, tein kaikkeni, että pääsin töihin. Onneksi apuna olivat isovanhemmat ja muu tukiverkosto”, Hemming kertoo.

Nykyään moni työnantaja värvää lapsenhoitoapua, mitä Hemming pitää työnantajan kannalta viisaana.

”Hyvään työpaikkakulttuuriin kuuluu, että niin työntekijät kuin heidän perheensä voivat hyvin.”

Tasapuolinen kohtelu tärkeää

Toiminnanjohtaja Hemmingin oma rooli on moninainen: yhtäältä hän on esimies ja työnantaja, toisaalta itsekin palkkatyössä ja perheellinen. Viiden tyttären äiti myös tietää, millaisia haasteita työn ja uran yhteensovittamiseen liittyy.

Hän myöntääkin, että perhe on joskus toivonut äidille digilakkoa illoiksi.

”Uskon, että tilanne on meidän jäsenillemme tyypillinen, koska velvollisuudentunto työtehtävien hoitamiseen on kova. Siksi on tärkeää keskustella, onko asiantuntijaroolissa tehtävä ylitöitä tai saako ylitöitä tehdä, jos tehtävän parempi hoitaminen vaatisi sitä. Entä maksetaanko ylityöstä asianmukainen korvaus”, Hemming listaa.

Entä sitten etätyö? Asiantuntijatehtävissä etätyö on monesti luonteva tapa työtehtäviin keskittymiseen, mutta miten siihen pitäisi suhtautua ja millaisia yhtenäisiä käytäntöjä kehittää.

”Paineet etätyökäytännöistä sopimiseen ovat voimakkaat ja pelisäännöt välttämättömät”, Hemming toteaa.

”Ilman sovittuja käytäntöjä meno työpaikoilla voi mennä mahdottomaksi ja eriarvoisuuden tunne voi lisääntyä.

Omassa organisaatiossaan Hemming huolehtii johtajana tasapuolisesta kohtelusta.

”Meillä on selkeät pelisäännöt ylitöistä ja viikonlopputöistä. On työnantajan etu, että ihmisen paras tuottavuus säilyy.”

”Toki jokainen määrittelee menestyksensä itse, ja jollekin pitkät päivät ovat sitä.”

Hemming korostaa, että jokaisen on myös tärkeää miettiä, mitä muuta elämässä ehtii tehdä töiden lisäksi, ehtiikö tavata kavereita tai käydä lenkillä. Elämänlaatua ei pidä hukata, vaan ’get a life’ -sanonta on hyvä pitää mielessä.

Yhteiset suuntaviivat oltava

Edunvalvonnassa on siis kyse ekonomin työpaikan reilujen pelisääntöjen varmistamisesta ja kaikkien kannalta kestävän työelämän rakentamisesta. ”Vaikka meidän jäsenemme ovat korkeakoulutettuja ihmisiä − asiantuntijoita, esimiehiä ja yritysten omistajia − se ei valitettavasti takaa, että asiat ovat hyvin. Tosimaailmassa lakiyksikköä tarvitaan puolustamaan työelämälle luotuja sääntöjä sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta”, Hemming sanoo.

Sääntöjen lisäksi tarvitaan työnantajien perehtyneisyyttä. Mutta koska sitä ei aina voida varmistaa käytännöt tulisi tehdä mahdollisimman selkeiksi. Jäsenten on myös hyvä muistaa, että Suomen Ekonomien lakipalvelut ovat osaltaan turvaamassa niiden noudattamista. Hyvänä esimerkkinä Hemming mainitsee työsopimuksen allekirjoittamisen.

”Mutta koska emme elä ideaalimaailmassa, edunvalvontatyötä riittää.”

2.6.2015

Edunvalvonta

  • Vaikuttaa työlainsäädännön valmisteluun ja kehittämiseen

  • Sopii työehtosopimuksia, joissa alakohtaisesti määritellään tärkeimmät työehdot kuten palkat, lomat ja työajat

  • Huolehtii ekonomien hyvästä palkkakehityksestä ja työhyvinvoinnista

  • Edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

  • Kasvattaa jäsenten työmarkkinaosaamista ja työelämän pelisääntöjen tuntemista

Tavoitteet

  • Ylläpitää ja lujittaa ekonomin ja kauppatieteellisen tutkinnon arvoa

  • Rakentaa toimivaa, tuottavaa ja kaikille reilua työelämää

Yhteistyötahot

  • Yhteiskunnalliset päättäjät
  • Työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja sen neuvottelujärjestöt Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
  • Yliopistot, ekonomiyhdistykset, opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöt
  • Henkilöstöedustajat eli luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut
  • Työelämän kehittämisjärjestöt
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013