( Edunvalvonta )

Työlainsäädännön muutoksia vuoden alusta

Timo Voutilainen, Lakimies, OTK
iStockphoto
  • Työsopimuslain muutosten tavoitteena on alentaa työllistämiskynnystä.
Työsopimuslakia muutettiin 1.1.2017 työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Muutoksia tuli yli vuoden työttömänä olleen työnhakijan palkkaamiseen, koeajan pidentämiseen ja takaisinottovelvollisuuden lyhentämiseen. Laki velvoittaa työnantajaa tietyin edellytyksin myös tarjoamaan irtisanotuille koulutusta ja työterveyshuoltoa työsuhteen päätyttyäkin.

Määräaikaisuuksien perusteista

Työsopimuslakiin lisättiin säännös, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Näin ollen on siis mahdollista poiketa määräaikaista työsopimusta koskevasta perustellun syyn vaatimuksesta, eikä työsopimuksen tekemistä määräaikaisena näissä tapauksissa estä sekään, että työvoimatarve on pysyvää. Tällä perusteella palkattavan työntekijän yhtäjaksoinen työttömyysjakso ei katkea, vaikka se sisältää enintään kahden viikon pituisen palvelussuhteen. Pitkäaikaistyöttömän kanssa tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi, ja jakson aikana voidaan tehdä enintään kolme erillistä määräaikaista sopimusta. Jos pitkäaikaistyötön halutaan palkata vuotta pitemmäksi ajaksi tai jos hänen kanssaan tehtävät työsopimukset eivät muutoin vastaa säännöksessä asetettuja rajoituksia, työnantajalla tulee edelleen olla työsopimuslaissa tarkoitettu perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen tekemiseen.

Koeaika

Vuoden alusta lähtien koeajan kestoksi on voitu sopia enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassaolevassa työsopimuksessa, mutta lyhyemmästä koeajasta on edelleen mahdollista sopia tai jättää koeajasta kokonaan sopimatta. Koeaika voi vuotta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa olla enintään puolet työsuhteen pituudesta. Työehtosopimusten määräykset koeajasta voivat poiketa työsopimuslain säännöksistä, ja koeajan maksimipituus voi edelleen olla työehtosopimuksen mukainen neljä kuukautta.

Koeaikaa on mahdollista pidentää työntekijän koeaikaan kohdistuneen poissaolon vuoksi. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Ratkaisevaa on se, että työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä.

Koeaikaa voidaan pidentää ainoastaan tietyllä kuukausimäärällä, mutta ei tätä lyhyemmissä jaksoissa tai osakuukausin. Säännöksessä ei ole edellytetty, että poissaolo kestäisi yhtäjaksoisesti 30 kalenteripäivää, vaan päivät voivat koostua useammasta poissaolojaksosta. Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät mukaan lukien vapaapäivät. Kaikkien päivien tulee osua koeajalle, jotta ne voidaan ottaa huomioon.

Koeaika ei pitene suoraan lain nojalla, vaikka työntekijä olisikin poissa vähintään 30 kalenteripäivää, vaan koeajan jatkaminen edellyttää aina, että työnantaja ilmoittaa siitä ennen koeajan päättymistä työntekijälle.

Takaisinottovelvollisuus

Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden pituus on vuodenvaihteen jälkeen päättyvissä työsuhteissa jatkossa neljä kuukautta aiemman yhdeksän kuukauden asemesta. Jos työsuhde on kestänyt sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Tämä muutos koskee kaikkia vuoden 2017 puolella päättyviä työsuhteita, vaikka irtisanominen olisikin tapahtunut vuoden 2016 aikana.

Irtisanotun työntekijän koulutusvelvollisuus

Työsopimuslakiin lisättiin säännös, jonka mukaan työnantajan, jonka palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on tarjottava TSL 7:3 §:n perusteella tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä 1.1.2017 jälkeen irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikana tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, mikäli se on koulutuksen järjestämisen kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Työnantaja päättää valmennuksen tai koulutuksen sisällöstä, mutta valmennuksen tulee olla työntekijän työllistymistä edistävää ja sen tulee arvoltaan vastata vähintään työntekijän yhden kuukauden palkkaa. Tällaista henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista koulutusta voi olla vaikkapa työnhakuvalmennus tai työntekijän ammattitaidon päivittämistä koskeva koulutus tai koulutus uudenlaisiin työtehtäviin.

Mahdollista on sopia sellaisestakin menettelystä, että työntekijä hankkii itse haluamansa koulutuksen tai valmennuksen ja työnantaja kustantaa sen. Laissa on myös annettu mahdollisuus sopia paikallisesti toisin valmennuksen tai koulutuksen arvon määräytymisestä. Tarkoituksenmukaista saattaakin olla, että sovitaan työntekijälle tarjottavan valmennuksen tai koulutuksen määräytyvän kunkin työntekijän tarpeen eikä vain hänen palkkansa suuruuden mukaan, jolloin koulutukseen käytetty rahamäärä voi olla suurempi kuin kuukauden palkkaa vastaava summa. Valmennuksen tai koulutuksen sijasta voidaan sopia muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä, kuten esimerkiksi starttirahasta.

Valmennukseen tai koulutukseen on oikeus vain työntekijöillä, jotka ovat olleet työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä. Oikeutta koulutukseen ei ole lainkaan työntekijöillä, joiden työsuhde on päättynyt määräaikaisen työsopimuksen päättymisen vuoksi tai jotka on irtisanottu työntekijästä johtuvilla perusteilla.

Työterveyshuolto

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla, jonka palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, on velvollisuus järjestää tuotannollisella tai taloudellisella perusteella 1.1.2017 jälkeen irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen, ei siis työsuhteen, päättymisestä lukien.

Edellytyksenä on, että irtisanotut työntekijät ovat olleet työsuhteessa irtisanovaan työnantajaan vähintään viisi vuotta ennen irtisanomista ja työterveyshuollon sisältö ja laajuus vastaavat työnantajan työ- terveyshuoltosopimusta. Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus ei kuitenkaan jatku enää sen jälkeen, kun työntekijä on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja tämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijällä on säännöksen mukaan velvollisuus ilmoittaa edelliselle työnantajalle, kun hän saa uuden työpaikan.

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013