( Työelämä )

Työllistymisusko tukee työnsaantia

Teksti Virve Järvinen
Kuvitus Jussi Kaakinen
Asenne, motivaatio ja avoin hakemus. Kun ne ovat kohdallaan, kutsu työpaikkahaastatteluun on askeleen lähempänä.

 Yhteiskunnan rakennetekijät ja yksilön omat ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka vankka työllistymisusko on. Nykyisessä työllisyystilanteessa yksilön ominaisuudet ja persoonallisuus korostuvat. Myönteinen elämänasenne on vahvasti kytköksissä työllistymisuskoon, mutta pelkällä positiivisuudella ei pitkälle pääse, päinvastoin.

”Yltiöpositiivisuus saattaa ohjata helposti epärealistisiin odotuksiin ja saada työnhakijan hakemaan työtä liian kapealta sektorilta tai liian vähäisillä ponnistuksilla”, työllistymisuskosta väitellyt tutkijatohtori Kaisa Kirves Tampereen yliopistosta sanoo.

Sen sijaan selkeä käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuus muuttaa työn perässä vahvistavat työllistymisuskoa, samoin kouluttautuminen ja vahva sosiaalinen verkosto. Työllistymisuskoa tarvitaan erityisesti silloin, kun työnhaku pitkittyy. Tällöin työllistymisusko parantaa henkistä hyvinvointia. Siitä on hyötyä myös työsuhteiselle.

”Kun työelämässä mikään ei ole varmaa, työllistymisusko voi olla voimavara, joka kannattelee ja vie työntekijää uralla eteenpäin. Epävarmuus työnsaannista tai työpaikan säilymisestä aiheuttaa stressiä ja haittaa työmotivaatiota – ja vaikuttaa siten ennen pitkää kielteisesti myös yrityksen toimintaan.”

Tuo osaaminen esiin

Kehityspäällikkö Henna Ojala Uratehtaalta näkee työssään työllistymisuskon merkityksen. Uratehtaan tavoitteena on edistää pirkanmaalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten työnhakuvalmiuksia. Se tapahtuu muun muassa kirkastamalla projektilaisten käsitystä omasta osaamisestaan ja auttamalla heitä löytämään uusia mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen työmarkkinoilla. Tänä vuonna Uratehtaan projekteihin on osallistunut 53 ekonomia, joista syyskuuhun mennessä on työllistynyt 21.

”Vahva työllistymisusko näkyy jo kirjallisesta työpaikkahakemuksesta ja sen sanavalinnoista. Suomalaiset ovat osaamisensa suhteen liian vaatimattomia: mieluummin kerrotaan, mitä ei osata kuin mitä osataan.”

Oman osaamisen selkiyttäminen voi olla tiimityöskentelyyn tottuneelle haastavaa, eivätkä työpaikkailmoitukset työnhakijoilta vaadittavine ominaisuuksineen helpota tehtävää. Henna Ojala kutsuu näitä vaatimuksia joulupukin toivelistoiksi.

”Tosi elämässä ei ole sellaisia hakijoita, jotka täyttäisivät kaikki nämä vaatimukset – minkä työnantajat myös tietävät. Siksi iso osa työtehtävistä räätälöidään työntekijän osaamisen mukaan. Hakijan osaamisalue saattaa tuoda yritykselle juuri sen kaipaamaa lisäarvoa, ja ideaalitapauksessa työ ja tekijä löytävät toisensa.”

Palvelukseen halutaan: persoona

Omat aikaansaannokset ja osaamiset ja niiden esille tuominen ovat työhakemuksen lähtökohta, mutta omia arvoja ei kannata unohtaa.

”On turha yrittää tunkeutua yritykseen, jonka arvot ovat ristiriidassa omien kanssa. Työ omien arvojen vastaisessa yrityksessä jää lyhytaikaiseksi, eivätkä toistuvat työpaikan vaihdokset näytä CV:ssä hyviltä”, Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:nprojektipäällikkö Risto Säynäväjärvi sanoo.OTTY on kahdeksan akavalaisen liiton yhteinen yhdistys, joka tukee jäsenliittojensa työttömiä jäseniä työnhaussa.

Arvot ovat vahvasti kytköksissä persoonallisuuteen, ja nyt työpaikkoihin haetaan nimenomaan työyhteisöön sopivia persoonia.

”Kun hakijat ovat osaamiseltaan tasavahvoja, hakemuksesta ja haastattelusta syntyvä tunne työnhakijan persoonasta ratkaisevat. Positiivisella tavalla erottuva ihminen jää mieleen”, psykologian lisensiaatti Juha Arikoski sanoo. Arikoski toimii johdon konsulttina Soprano-konserniin kuuluvassa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä.

Huipputyyppikään ei työllisty, jos palo haun alla olevaan paikkaan puuttuu. Arikosken mukaan töitä tarjotaan sille, joka on valmis tekemään kaikkensa saadakseen hakemansa paikan ja antaa sen myös näkyä.

”Halu työllistyä ei riitä. Hakijan tulisi haluta juuri se työ, jota hän hakee. Työpaikan sopivuus itselle selviää vain tekemällä pohjatyötä”, Juha Arikoski lisää.

Oman persoonan esille tuominen sosiaalisessa mediassa voi joko auttaa tai haitata työllistymistä.

”Hyvin laadittu LinkedIn-profiili herättää rekrytoijan kiinnostuksen. Vaikka kyse on muodollisesta, työelämälle suunnatusta mediasta, profiilia kannattaa täydentää omilla harrastuksilla. Esimerkiksi vapaaehtoistyö ja joukkuelajit kertovat muun muassa hakijan arvoista ja yhteistyötaidoista”, Juha Arikoski vinkkaa.

Facebookin arvo työllistymisessä voi Arikosken mukaan olla päinvastainen.

”Tiedän tapauksia, joissa pätevän työnhakijan toimet Facebookissa ovat vaikuttaneet kielteisesti rekrytointipäätökseen.”

Viisikymppinen, panosta piilotyöpaikkoihin!

OTTY:n Työnhakuboosteri-hankkeen osallistujista yli 40 prosenttia on saanut työpaikan. Heistä joka kolmas työllistyi piilotyöpaikkaan. Risto Säynäväjärvi uskoo, että piilotyöpaikkoja on tätäkin enemmän.

”Viisikymppisen ja pitkään työttömänä olleen kannattaa miettiä, käyttääkö aikansa ja energiansa julkisesti haussa olevien paikkojen hakuun. Niiden sijaan tuottoisampaa olisi paneutua piilotyöpaikkoihin ja avoimen hakemuksen tekoon.”

Avoin hakemus on keino mitata omaa arvoa työmarkkinoilla. Se osoittaa, että hakija haluaa työpaikan nimenomaan kyseisestä organisaatiosta ja on motivoitunut työskentelemään siellä. Avoimen hakemuksen tekoa kannattaa varta vasten opiskella.

”Vaikka avoimia hakemuksia tehdään useaan paikkaan, hakemus tulee aina räätälöidä kutakin tointa varten tai se päätyy roskakoriin”, Juha Arikoski sanoo.

Se päätyy roskakoriin myös silloin, jos hakija ei itse seiso hakemukseensa kirjattujen asioiden takana.

”Jos hakija itse uskoo esimerkiksi oman ikänsä haittaavaan työllistymistä, se myös tekee niin”, Henna Ojala toteaa ja neuvoo kääntämään ikäkysymyksen haitan sijasta eduksi.

”Viisikymppiselle esimerkiksi lasten sairastumiset eivät aiheuta poissaoloja työstä eivätkä perhesyyt yleensä estä matkustamista. Asumismuoto ja -paikka ovat vakiintuneet, joten hän voi sitoutua pitkiin projekteihin. Nämä seikat kannattaa myös mainita hakemuksessa.”

Pitkän työuran tehneen ansioluettelo on monesti pitkä. Sitä ei kuitenkaan kannata listata hakemukseen sellaisenaan.

”Liian yleinen, kaiken kattava ansioluettelo saa rekrytoijan epäilemään, ettei hakija ole ottanut selvää työn vaatimuksista”, Juha Arikoski lisää.

22.10.2014

Työnhakukoulutus kannattaa

SEFE tarjoaa jäsenilleen työnhakukoulutusta Uudellamaalla Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n sekä sen tukemien projektien kautta: Pirkanmaalla Uratehtaan ja Pohjois-Pohjanmaalla PPOTTY:n kautta.

Koulutus koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Sen aikana osallistujat muun muassa laittavat kuntoon työnhaussa tarvittavat asiakirjansa, räätälöivät hakemukset ja CV:t tavoittelemiinsa työpaikkoihin ja tekevät tai päivittävät LinkedIn-profiilinsa. Osallistujat laativat myös henkilökohtaisen ja seurattavan työnhakutoimintasuunnitelman ja harjoittelevat ammattilaisen kanssa työhaastattelutilannetta.

Pienryhmät ovat heterogeenisiä muun muassa osallistujiensa työkokemuksen, iän ja koulutuksen puolesta, jolloin ryhmässä jaettava tieto on laajaa. Eri alaisuus auttaa myös laajentamaan sosiaalista, työelämässä hyödyllistä verkostoa.

Projekteihin on jatkuva haku ja saatu palaute ja osallistujien toiveet vaikuttavat niiden sisältöön. Esimerkiksi Pirkanmaalla Uratehdas on järjestänyt osallistujiensa toiveesta ylimääräistä LinkedIn-koulutusta ja yritysvierailuja. Projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi suosittelee OTTY:n koulutuksia erityisesti 50 vuotta täyttäneille. Työnhaku vaatii tänä päivänä sellaista osaamista, jota vastaavassa tilanteessa yli kymmenen vuotta sitten olleelta työnhakijalta ei edellytetty.

”Halu opiskella työnhakutaitoja kertoo myös vahvasta motivaatiosta. Esimerkiksi OTTY:n projektit kestävät yhdeksän viikkoa, ja osallistuminen on vapaaehtoista.”

Työnhakukoulutukseen osallistuminen kertoo myös oppimiskyvystä ja -halusta ja siten muutosmyönteisyydestä – työmarkkinoilla arvostetusta ominaisuudesta. Koulutukseen osallistuminen on mainittava lisä CV:hen.

Työssä, työnhaussa, vastavalmistunut – pidä yllä ammattitaitoasi!

Tulevaisuuden työelämässä painottuvat monipuolinen osaaminen ja muutosketteryys. Ammattitaidon ja osaamisen monipuolinen päivittäminen on elinikäistä oppimista ja lisää houkuttelevuuttasi työmarkkinoilla. Laajenna ammatillisen kehittymisen näkökulmaa luovasti, saatat löytää ympäriltäsi innostavia vaihtoehtoja.

AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMISEN CHECKLIST:

1. Oma osaaminen näkyväksi itsellesi ja muille

Onko sinulle selvää, mitä osaat? Mikä on erityisosaamistasi? Vahvuutesi? Mitä paremmin ne tunnet, sitä paremmin voit suuntautua niitä kohti. Onko sinun osaamisesi ja ammattitaitosi hyödynnetty kokonaan työssäsi? Mitä osaamisestasi haluaisit vielä hyödyntää? Ota asia esille kehityskeskusteluissa. Jos niitä ei ole, ole oma-aloitteinen, että sellainen järjestyy. Mitä haluaisit itsessäsi kehittää? Ehdota rohkeasti esimiehellesi osaamistasi täydentäviä koulutuksia tai vaikkapa osittaista hyppäystä jonkin toisen yksikön kiinnostavaan projektiin.

 2. Seuraa kiinnostuksen kohteitasi

Mikä aihe sinua kiinnostaa? Oppiminen tapahtuu helpoimmin, kun sinulla on aiheeseen aito kiinnostus. Joskus täysin irrallisiltakin tuntuvilla kiinnostuksen aiheilla voi yhtäkkiä olla jotain yhteistä. Tärkeintä on aloittaa jostain, pienestäkin. Jotain muutosta tapahtuu joka tapauksessa.

Uuden oppiminen voi mahdollistua työn sisällä, lyhytkursseilla, tutkintoon johtavana opiskeluna, avoimessa yliopistossa, kesäkursseilla tai vaikka ammatillisia äänikirjoja autossa kuunnellessa. Hyödynnä SEFEn, yhdistysten ja muiden tahojen maksuttomat koulutukset. Etsi itsellesi mentori tai ryhdy itse mentoriksi. Osallistu EkonomiEsimies-koulutuskokonaisuuteen.

 3. Pysy ajan tasalla sinua kiinnostavista teemoista

Ammattitaidon ylläpitämistä ja osaamisen laajentamista tapahtuu keskusteluissa. Osallistu vaikkapa maksuttomiin messuihin ja tapahtumiin, haastattele ja kysy aiheesta lisää, kun kuulet mielenkiintoisia keskusteluja. Selaile lehtiä. Liity kiinnostaviin LinkedIn-ryhmiin. Vaikket osallistuisi keskusteluihinkaan, pystyt seuraamaan, mikä puhututtaa juuri nyt.

 4. Opettele muutosketteryyttä

Vahvista muutoksiin suhtautumistasi ja muutostilanteista palautumiskykyäsi. Ota vaikkapa kaikki arkisetkin vastoinkäymiset muutosketteryytesi harjoitteina. Kun myöhästyt junasta, opettele toteamaan, että nyt on näin, juna meni jo ja kysy harmittelun sijaan itseltäsi, mihin voin juuri nyt vaikuttaa?

 5. Pidä ammatillinen profiili kunnossa ja näkyvillä

Päivitä CV:tä ja LinkedIn -profiilia, vaikka olisitkin töissä. Lisää profiiliisi käymäsi mielenkiintoiset kurssit tai teemat, jotka sinua kiinnostavat, vaikkei niistä olisikaan varsinaista työkokemusta.

Taija Keskinen,
asiantuntija, urapalvelut, SEFE

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013