( Työelämä )

Työllistymisusko tukee työnsaantia

Teksti Virve Järvinen
Kuvitus Jussi Kaakinen
Asenne, motivaatio ja avoin hakemus. Kun ne ovat kohdallaan, kutsu työpaikkahaastatteluun on askeleen lähempänä.

 Yhteiskunnan rakennetekijät ja yksilön omat ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka vankka työllistymisusko on. Nykyisessä työllisyystilanteessa yksilön ominaisuudet ja persoonallisuus korostuvat. Myönteinen elämänasenne on vahvasti kytköksissä työllistymisuskoon, mutta pelkällä positiivisuudella ei pitkälle pääse, päinvastoin.

”Yltiöpositiivisuus saattaa ohjata helposti epärealistisiin odotuksiin ja saada työnhakijan hakemaan työtä liian kapealta sektorilta tai liian vähäisillä ponnistuksilla”, työllistymisuskosta väitellyt tutkijatohtori Kaisa Kirves Tampereen yliopistosta sanoo.

Sen sijaan selkeä käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuus muuttaa työn perässä vahvistavat työllistymisuskoa, samoin kouluttautuminen ja vahva sosiaalinen verkosto. Työllistymisuskoa tarvitaan erityisesti silloin, kun työnhaku pitkittyy. Tällöin työllistymisusko parantaa henkistä hyvinvointia. Siitä on hyötyä myös työsuhteiselle.

”Kun työelämässä mikään ei ole varmaa, työllistymisusko voi olla voimavara, joka kannattelee ja vie työntekijää uralla eteenpäin. Epävarmuus työnsaannista tai työpaikan säilymisestä aiheuttaa stressiä ja haittaa työmotivaatiota – ja vaikuttaa siten ennen pitkää kielteisesti myös yrityksen toimintaan.”

Tuo osaaminen esiin

Kehityspäällikkö Henna Ojala Uratehtaalta näkee työssään työllistymisuskon merkityksen. Uratehtaan tavoitteena on edistää pirkanmaalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten työnhakuvalmiuksia. Se tapahtuu muun muassa kirkastamalla projektilaisten käsitystä omasta osaamisestaan ja auttamalla heitä löytämään uusia mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen työmarkkinoilla. Tänä vuonna Uratehtaan projekteihin on osallistunut 53 ekonomia, joista syyskuuhun mennessä on työllistynyt 21.

”Vahva työllistymisusko näkyy jo kirjallisesta työpaikkahakemuksesta ja sen sanavalinnoista. Suomalaiset ovat osaamisensa suhteen liian vaatimattomia: mieluummin kerrotaan, mitä ei osata kuin mitä osataan.”

Oman osaamisen selkiyttäminen voi olla tiimityöskentelyyn tottuneelle haastavaa, eivätkä työpaikkailmoitukset työnhakijoilta vaadittavine ominaisuuksineen helpota tehtävää. Henna Ojala kutsuu näitä vaatimuksia joulupukin toivelistoiksi.

”Tosi elämässä ei ole sellaisia hakijoita, jotka täyttäisivät kaikki nämä vaatimukset – minkä työnantajat myös tietävät. Siksi iso osa työtehtävistä räätälöidään työntekijän osaamisen mukaan. Hakijan osaamisalue saattaa tuoda yritykselle juuri sen kaipaamaa lisäarvoa, ja ideaalitapauksessa työ ja tekijä löytävät toisensa.”

Palvelukseen halutaan: persoona

Omat aikaansaannokset ja osaamiset ja niiden esille tuominen ovat työhakemuksen lähtökohta, mutta omia arvoja ei kannata unohtaa.

”On turha yrittää tunkeutua yritykseen, jonka arvot ovat ristiriidassa omien kanssa. Työ omien arvojen vastaisessa yrityksessä jää lyhytaikaiseksi, eivätkä toistuvat työpaikan vaihdokset näytä CV:ssä hyviltä”, Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:nprojektipäällikkö Risto Säynäväjärvi sanoo.OTTY on kahdeksan akavalaisen liiton yhteinen yhdistys, joka tukee jäsenliittojensa työttömiä jäseniä työnhaussa.

Arvot ovat vahvasti kytköksissä persoonallisuuteen, ja nyt työpaikkoihin haetaan nimenomaan työyhteisöön sopivia persoonia.

”Kun hakijat ovat osaamiseltaan tasavahvoja, hakemuksesta ja haastattelusta syntyvä tunne työnhakijan persoonasta ratkaisevat. Positiivisella tavalla erottuva ihminen jää mieleen”, psykologian lisensiaatti Juha Arikoski sanoo. Arikoski toimii johdon konsulttina Soprano-konserniin kuuluvassa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä.

Huipputyyppikään ei työllisty, jos palo haun alla olevaan paikkaan puuttuu. Arikosken mukaan töitä tarjotaan sille, joka on valmis tekemään kaikkensa saadakseen hakemansa paikan ja antaa sen myös näkyä.

”Halu työllistyä ei riitä. Hakijan tulisi haluta juuri se työ, jota hän hakee. Työpaikan sopivuus itselle selviää vain tekemällä pohjatyötä”, Juha Arikoski lisää.

Oman persoonan esille tuominen sosiaalisessa mediassa voi joko auttaa tai haitata työllistymistä.

”Hyvin laadittu LinkedIn-profiili herättää rekrytoijan kiinnostuksen. Vaikka kyse on muodollisesta, työelämälle suunnatusta mediasta, profiilia kannattaa täydentää omilla harrastuksilla. Esimerkiksi vapaaehtoistyö ja joukkuelajit kertovat muun muassa hakijan arvoista ja yhteistyötaidoista”, Juha Arikoski vinkkaa.

Facebookin arvo työllistymisessä voi Arikosken mukaan olla päinvastainen.

”Tiedän tapauksia, joissa pätevän työnhakijan toimet Facebookissa ovat vaikuttaneet kielteisesti rekrytointipäätökseen.”

Viisikymppinen, panosta piilotyöpaikkoihin!

OTTY:n Työnhakuboosteri-hankkeen osallistujista yli 40 prosenttia on saanut työpaikan. Heistä joka kolmas työllistyi piilotyöpaikkaan. Risto Säynäväjärvi uskoo, että piilotyöpaikkoja on tätäkin enemmän.

”Viisikymppisen ja pitkään työttömänä olleen kannattaa miettiä, käyttääkö aikansa ja energiansa julkisesti haussa olevien paikkojen hakuun. Niiden sijaan tuottoisampaa olisi paneutua piilotyöpaikkoihin ja avoimen hakemuksen tekoon.”

Avoin hakemus on keino mitata omaa arvoa työmarkkinoilla. Se osoittaa, että hakija haluaa työpaikan nimenomaan kyseisestä organisaatiosta ja on motivoitunut työskentelemään siellä. Avoimen hakemuksen tekoa kannattaa varta vasten opiskella.

”Vaikka avoimia hakemuksia tehdään useaan paikkaan, hakemus tulee aina räätälöidä kutakin tointa varten tai se päätyy roskakoriin”, Juha Arikoski sanoo.

Se päätyy roskakoriin myös silloin, jos hakija ei itse seiso hakemukseensa kirjattujen asioiden takana.

”Jos hakija itse uskoo esimerkiksi oman ikänsä haittaavaan työllistymistä, se myös tekee niin”, Henna Ojala toteaa ja neuvoo kääntämään ikäkysymyksen haitan sijasta eduksi.

”Viisikymppiselle esimerkiksi lasten sairastumiset eivät aiheuta poissaoloja työstä eivätkä perhesyyt yleensä estä matkustamista. Asumismuoto ja -paikka ovat vakiintuneet, joten hän voi sitoutua pitkiin projekteihin. Nämä seikat kannattaa myös mainita hakemuksessa.”

Pitkän työuran tehneen ansioluettelo on monesti pitkä. Sitä ei kuitenkaan kannata listata hakemukseen sellaisenaan.

”Liian yleinen, kaiken kattava ansioluettelo saa rekrytoijan epäilemään, ettei hakija ole ottanut selvää työn vaatimuksista”, Juha Arikoski lisää.

22.10.2014

Työnhakukoulutus kannattaa

SEFE tarjoaa jäsenilleen työnhakukoulutusta Uudellamaalla Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n sekä sen tukemien projektien kautta: Pirkanmaalla Uratehtaan ja Pohjois-Pohjanmaalla PPOTTY:n kautta.

Koulutus koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Sen aikana osallistujat muun muassa laittavat kuntoon työnhaussa tarvittavat asiakirjansa, räätälöivät hakemukset ja CV:t tavoittelemiinsa työpaikkoihin ja tekevät tai päivittävät LinkedIn-profiilinsa. Osallistujat laativat myös henkilökohtaisen ja seurattavan työnhakutoimintasuunnitelman ja harjoittelevat ammattilaisen kanssa työhaastattelutilannetta.

Pienryhmät ovat heterogeenisiä muun muassa osallistujiensa työkokemuksen, iän ja koulutuksen puolesta, jolloin ryhmässä jaettava tieto on laajaa. Eri alaisuus auttaa myös laajentamaan sosiaalista, työelämässä hyödyllistä verkostoa.

Projekteihin on jatkuva haku ja saatu palaute ja osallistujien toiveet vaikuttavat niiden sisältöön. Esimerkiksi Pirkanmaalla Uratehdas on järjestänyt osallistujiensa toiveesta ylimääräistä LinkedIn-koulutusta ja yritysvierailuja. Projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi suosittelee OTTY:n koulutuksia erityisesti 50 vuotta täyttäneille. Työnhaku vaatii tänä päivänä sellaista osaamista, jota vastaavassa tilanteessa yli kymmenen vuotta sitten olleelta työnhakijalta ei edellytetty.

”Halu opiskella työnhakutaitoja kertoo myös vahvasta motivaatiosta. Esimerkiksi OTTY:n projektit kestävät yhdeksän viikkoa, ja osallistuminen on vapaaehtoista.”

Työnhakukoulutukseen osallistuminen kertoo myös oppimiskyvystä ja -halusta ja siten muutosmyönteisyydestä – työmarkkinoilla arvostetusta ominaisuudesta. Koulutukseen osallistuminen on mainittava lisä CV:hen.

Työssä, työnhaussa, vastavalmistunut – pidä yllä ammattitaitoasi!

Tulevaisuuden työelämässä painottuvat monipuolinen osaaminen ja muutosketteryys. Ammattitaidon ja osaamisen monipuolinen päivittäminen on elinikäistä oppimista ja lisää houkuttelevuuttasi työmarkkinoilla. Laajenna ammatillisen kehittymisen näkökulmaa luovasti, saatat löytää ympäriltäsi innostavia vaihtoehtoja.

AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMISEN CHECKLIST:

1. Oma osaaminen näkyväksi itsellesi ja muille

Onko sinulle selvää, mitä osaat? Mikä on erityisosaamistasi? Vahvuutesi? Mitä paremmin ne tunnet, sitä paremmin voit suuntautua niitä kohti. Onko sinun osaamisesi ja ammattitaitosi hyödynnetty kokonaan työssäsi? Mitä osaamisestasi haluaisit vielä hyödyntää? Ota asia esille kehityskeskusteluissa. Jos niitä ei ole, ole oma-aloitteinen, että sellainen järjestyy. Mitä haluaisit itsessäsi kehittää? Ehdota rohkeasti esimiehellesi osaamistasi täydentäviä koulutuksia tai vaikkapa osittaista hyppäystä jonkin toisen yksikön kiinnostavaan projektiin.

 2. Seuraa kiinnostuksen kohteitasi

Mikä aihe sinua kiinnostaa? Oppiminen tapahtuu helpoimmin, kun sinulla on aiheeseen aito kiinnostus. Joskus täysin irrallisiltakin tuntuvilla kiinnostuksen aiheilla voi yhtäkkiä olla jotain yhteistä. Tärkeintä on aloittaa jostain, pienestäkin. Jotain muutosta tapahtuu joka tapauksessa.

Uuden oppiminen voi mahdollistua työn sisällä, lyhytkursseilla, tutkintoon johtavana opiskeluna, avoimessa yliopistossa, kesäkursseilla tai vaikka ammatillisia äänikirjoja autossa kuunnellessa. Hyödynnä SEFEn, yhdistysten ja muiden tahojen maksuttomat koulutukset. Etsi itsellesi mentori tai ryhdy itse mentoriksi. Osallistu EkonomiEsimies-koulutuskokonaisuuteen.

 3. Pysy ajan tasalla sinua kiinnostavista teemoista

Ammattitaidon ylläpitämistä ja osaamisen laajentamista tapahtuu keskusteluissa. Osallistu vaikkapa maksuttomiin messuihin ja tapahtumiin, haastattele ja kysy aiheesta lisää, kun kuulet mielenkiintoisia keskusteluja. Selaile lehtiä. Liity kiinnostaviin LinkedIn-ryhmiin. Vaikket osallistuisi keskusteluihinkaan, pystyt seuraamaan, mikä puhututtaa juuri nyt.

 4. Opettele muutosketteryyttä

Vahvista muutoksiin suhtautumistasi ja muutostilanteista palautumiskykyäsi. Ota vaikkapa kaikki arkisetkin vastoinkäymiset muutosketteryytesi harjoitteina. Kun myöhästyt junasta, opettele toteamaan, että nyt on näin, juna meni jo ja kysy harmittelun sijaan itseltäsi, mihin voin juuri nyt vaikuttaa?

 5. Pidä ammatillinen profiili kunnossa ja näkyvillä

Päivitä CV:tä ja LinkedIn -profiilia, vaikka olisitkin töissä. Lisää profiiliisi käymäsi mielenkiintoiset kurssit tai teemat, jotka sinua kiinnostavat, vaikkei niistä olisikaan varsinaista työkokemusta.

Taija Keskinen,
asiantuntija, urapalvelut, SEFE

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Itsejohtaminen vuonna 2017 – keinot ja työkalut

Itsejohtaminen on erottamaton osa tulevaisuuden työelämää. Samalla se on keino kehittää omaa viihtyvyyttämme ja tuloksellisuuttamme – nyt. Tavoitteemme vaatii avukseen työkaluja. Annan sinulle viisi itselleni tärkeintä työkalua, joilla päästä alkuun.

  1. My legacy, my purpose. Itsejohtaminen perustuu määrätietoisuuteen. Kun tiedämme täsmälleen, mitä arvoja tai tarkoitusta edistämme, voimme toimia vapaasti tämän tarkoituksen piirissä. Esimerkiksi Slushissa vapaaehtoiset voivat tehdä lähes mitä tahansa, kunhan se edistää yrittäjien elämää. Mutta mikä on sinun elämäsi tarkoitus? Mistä haluat sinut muistettavan? Haluan, että määrität itsellesi yhden lauseen, joka on tavoitteenasi. Hae inspiraatiota Yhdysvaltojen suurmiehestä: Lincoln lopetti orjuuden, Kennedy pysäytti Kylmän Sodan. Kirjoita tämä lause ylös ja kysy jokaisen päivän päätteeksi itseltäsi: oletko lähempänä maalia?
  2. Eat the frog. Mark Twainin sanoin: ”Jos tehtäväsi on syödä sammakko, kannattaa se syödä heti aamulla. Jos syötävänä on kaksi sammakkoa, kannattaa aloittaa syöminen suuremmasta.” Toisin sanoen, rakenna päiväsi siten, että tehtävien tärkeys- ja suuruusjärjestys on aleneva. Aloita päivän kriittisimmästä, vaikeimmasta tehtävästä. Ihminen on tuottavuuden ja keskittymisen osalta tehokas vain pari kolme tuntia päivässä. Harkitse tarkasti, mihin nämä tunnit käytät. Kun tärkein tehtävä on ohi, siirry seuraavaksi helpompaan tehtävään. Toista tätä niin, että rentoudut viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa.
  3. To-do listat. Ehdoton työkalu jokaiselle itsensä johtajalle. Miten tarkalleen näitä tulisi käyttää? Suosittelen kahden listan lähestymistapaa. Ensimmäiseen listaan laitat kaiken, mitä sinun ylipäänsä tulee elämässä tehdä: osta pyykinpesuainetta, tee kirjanpitokurssin harjoitukset, vastaa asiakkaan sähköposteihin, lähetä äidille kukkia ym. Nämä on syytä jakaa aihealueittain omiin tarpeisiin peilaten: työ, arki, harrastukset. Toinen lista taas on asioille, jotka sinun tulee tehdä juuri tänään. Tee jokaiselle päivälle oma lista, mieluiten jo edellisenä iltana. Laita listalle asiat, jotka haluat tehdä kyseisenä päivänä valmiiksi. Tärkeintä on, että jokaisessa työtehtävässä on selkeä alku- ja loppupiste. Tämä helpottaa tehtävään tarttumista ja antaa tuntuvamman tyytyväisyyden tunteen sen valmistuttua. Paljonko tällä listalla tulisi olla asioita? Jos et keksi muuta, laita jokaisen päivän listaan ainakin viisi asiaa. Kun saat ne tehtyä, voit päättää riittääkö energiasi muuhun. Joka tapauksessa olet jo onnistunut!
  4. Älypuhelimen käytön tarkoituksenmukaisuus. Puhuin edellisessä blogissani älypuhelimen kumppanuusajatuksesta. Tämä vaatii tarkoituksenmukaisuutta älypuhelimen käytössä. Tätä edistääkseni suosittelen kaikkien paitsi viestisovellusten ilmoitusten ottamista pois käytöstä kokonaan. Uusi Instagram-seuraaja, Tinder-pari tai edes uutisotsikko ei ole huomiosi arvoinen. Itsejohtaminen on autonomiaa, jonka tulee ulottua erityisesti keskittymiskykyysi. Suosittelen myös kaikkien ilmoitusäänten poistamista käytöstä. Mielestäni ainoa puhelimesta kuuluva viestiääni on soittoääni. Puhelimen lähettämät ilmoitusäänet viestivät sinulle: ”ota minut käteesi!” Keskittymiskyky on arvokkain resurssimme ärsykerikkaassa informaatioyhteiskunnassa. Se on menestyksen perusta – älä päästä siitä liian helposti irti.
  5. Two hour rule. https://medium.com/personal-growth/the-2-hour-rule-the-genius-of-einstein-darwin-and-nietzsche-applied-b276acce84c

Olemme saaneet itsellemme suunnan, päämäärän ja työkalut sinne etenemiseen. Mutta miten voimme tarkistaa kulkemamme taipaleen oikeellisuuden? Reflektoimalla! Tähän suosittelen työkaluksi Zat Ranan blogissaan esittelemää kahden tunnin sääntöä. Käytä kerran viikossa kaksi tuntia aikaasi reflektoivaan ajatteluun. Toisin sanoen sulje itsesi tyhjään huoneeseen ilman häiriötekijöitä (puhelin, tietokone, kirjat ym.). Ota mukaan kynä sekä paperia ja pohdi elämääsi parin tunnin verran. Alkuun pääset blogissa olevilla kysymyksillä kuten ”olenko tyytyväinen tämän hetkiseen työn ja vapaa-ajan tasapainoon, haluaisinko muuttaa jotain?” Tärkeintä antia on kuitenkin ajatusten vapaajuoksun tuottamat hedelmät. Kenties löydät itsestäsi jotain ihan uutta – minä löysin.

Itsejohtaminen on yksinkertaista, muttei helppoa. Näillä eväillä pääset alkuun, jonka jälkeen löydät ne omat tärkeimmät keinot. Mikäli jäit kaipaamaan lisää mieltä avartavaa kirjallisuutta, haluan jättää sinulle kolme aihepiirin teosta.

Kirjallisuutta

  • Reinventing organizations – Frederic Laloux, itsejohtamisen kasvava tarve yhteiskunnassa
  • The New SuperLeaderships – Charles Manz, Henry Sims, keinoja itsejohtamisen luomiseen organisaatiossa
  • The Seven Habits of Highly Effective People – Stephen Covey, työkaluja omaan itsejohtamiseen

Antti Poikolainen

Lue myös edellinen blogini itsejohtamisesta

Kirjoittaja on 4. vuoden yrityksen johtamisen opiskelija Tampereen yliopistossa. Opintojen ohella hän toimii ainejärjestönsä Boomi ry:n puheenjohtajana.

24.11.2017
Kolme vuottani yrittäjänä – mitä olen oppinut

Minulle tulee joulukuussa kolme vuotta virallista yrittäjyyttä täyteen. On hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä olen tänä aikana oppinut. Omia oppejaan on toki hyvä tarkastella muutoinkin säännöllisin väliajoin; näin varmistat sen, ettet tee samoja virheitä uudelleen ja että kehityt itse yhtä aikaa yrityksesi mukana. Lisäksi kun etenkään yrittäjyyden alussa ei välttämättä rahaa jää käteen, on hyvä miettiä mitä muuta on hommasta saanut.

Tässä minun vinkkini, miten pysyä oman yrityksensä vauhdissa mukana. Näillä minun yrittäjän arkeni sujuu!

Varmista oma kasvusi ja tuuleta mielipiteitäsi

Muista varmistaa myös oma kasvusi, jotta pysyt yrityksesi kasvun vauhdissa mukana. Opiskele, lue, tapaa ihmisiä, osallistu tapahtumiin, puhu, kuuntele ja ole nälkäinen. Itse käyn vähintään muutaman kerran kuukaudessa erilaisissa tapahtumissa tai seminaareissa. Niiden suuri hyöty uuden oppimisen lisäksi on verkostoituminen. Jokainen kohtaaminen on potentiaalinen myyntimahdollisuus.

Omien mielipiteiden kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä joskus tekemisen vauhdissa saattaa sokaistua, eikä välttämättä ole aikaa tehdä uusia päätöksiä tai päivittää toimintatapoja tehokkaammiksi. Siis kyseenalaista. Ja kysy.

Itse saan tällä hetkellä sparrausta mm. mentoreiltani ja Kauppakamarin toimitusjohtajaklubissa. Vertaistuki on äärimmäisen tärkeää, sillä yrittäjä on usein yksin ja vastuu suurempi kuin moni sitä kokematon ymmärtää. On myös terveellistä välillä päästellä höyryjä.

Tule sinuiksi epävarmuuden ja riskien kanssa

Älyttömän iso ja tärkeä asia on opetella sietämään epävarmuutta, sillä se ei lopu koskaan. Se on luonnollinen osa yrittäjyyttä. Etenkin kasvuyritysten maailmassa muutama kuukausikin voi muuttaa tilannetta radikaalisti, joten tee se, mitä pysty ja ehdit niin hyvin kuin mahdollista ja yritä olla stressaamatta.

Ota riskejä, joita olet valmis kantamaan ja punnitse tarkkaan, mitkä ovat omat prioriteettisi ja mistä saat suurimmat kicksisi. Saako työsi sielusi laulamaan ja sisäisen voimasi puhkeamaan kukkaan? Jos jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä, että et saa enää sitä tyydytystä, minkä joskus sait, älä pelkää tehdä rohkeita ratkaisuja. Myöhemmin jossittelu harmittaa aina enemmän kuin mikään muu.

I <3 data

Seuraa ja analysoi jatkuvasti toimintaasi ja eri aktiviteettiesi tuloksia. Älä luota pelkkään fiilikseen, vaan hanki vastapainoksi tiukkaa dataa. Saatat yllättyä. Saatat myös löytää markkinoita sellaisista paikoista, joita et itse ole osannut ajatella ja ennen kaikkea olet kykenevämpi ohjaamaan toimintaasi ja hallinnan tunteesi asioista kasvaa.

Päästä irti

Luovu ajoissa osasta hommia ja vastuuta. Pienissä yrityksissä tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä kuitenkin! Jos pidät kaikki langat omissa käsissäsi, palat ennen pitkää loppuun.

Ne yritykset, joilla on timanttinen tiimi erottuvat edukseen etenkin kasvuvaiheessa. Tämä tuli todistetuksi, kun tulimme valituksi valtakunnalliseen KasvuOpeniin ja pääkaupunkiseudun 15 kasvupotentiaalisimman yrityksen joukkoon keväällä. Ne yritykset, joilla oli toimiva tiimi ja mahdollisesti hallitus/advisory board olivat muita edellä. Jos tuntuu mahdottomalta löytää kumppania tai palkata työntekijää, mieti muita vaihtoehtoja. Onko käytössäsi jo mentoreita ja sparraajia? Mikä osaaminen täydentäisi yritystäsi parhaiten?

Huolehdi itsestäsi

Se tärkein. Yrityksesi on sinä ja sinä olet yrityksesi. Jos sinä kärsit, yritys kärsii ja kaikki muut siihen liittyvät myös. Huolehdi itsestäsi. Ihan joka päivä.

Miten minä sen teen? Tässä hektisessä syksyssä, kun päällä on uuden tilan käyttöasteen kasvattaminen, kansainvälistymisprojekti Tekesin avustuksella, kymmenen hengen tiimin luotsaaminen sekä muutama muu isompi ja pienempi asia, varaan silti päivittäin aikaa itselleni. Treenaan sekä fysiikkaa että mieltä. Huolehdin itsestäni myös pyrkimällä olemaan äärimmäisen avoin kaikille kumppaneilleni, sillä siten voin päivän päätteeksi katsoa itseäni peilistä tietäen, että olen toiminut oikein.

Onnea, iloa ja rohkeutta tekemiseen ja unelmien saavuttamiseen! Aina on hyvä päivä aloittaa ja koskaan ei ole liian myöhäistä.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän kolmeosainen tarina on tällä erää tässä. Edelliset osat voit lukea blogi.ekonomit.fi/tag/yrittajyys-2/ ja Punkkariyrittäjää voit seurata myös Lupauksen blogissa www.hyvinvointistudiolupaus.fi/blog

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

01.11.2017
Korkeakouluvisiossa odotettua enemmän lupausta – toimeenpanossa painotettava elinikäistä oppimista

Hetki sitten julkistettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön visio korkeakoulutukselle ja tutkimukselle 2030. Melko massiivisesti osallistavan valmisteluprosessin lopputulemassa ei ole tavoitepuolella juuri mitään kritisoitavaa, päinvastoin. Esimerkiksi koulutusjärjestelmän joustavuus, tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointien kasvattaminen, elinikäisen oppimisen mahdollisuudet sekä koulutustason nosto ovat kaikki erinomaisia tavoiteltavia asioita. Ne ovat kuitenkin suuria tavoitteita, jotka asettavat suuria paineita resurssien riittävyydelle.

Koska vision aikajänne kuitenkin ulottuu vuoteen 2030, olisin halunnut nähdä siinä enemmän rohkeutta ja konkretiaa, ja erityisesti elinikäisen oppimisen näkökulmaa. Digitalisaatio- ja tekoälykehitys haastavat järjestelmämme ja rakenteemme joka tapauksessa, niin myös koulutuksessa. Olemme jo tilanteessa, jossa maailmanlaajuisesti lukuisa määrä korkeakouluja tarjoaa mahdollisuuksia suorittaa opintokokonaisuuksia tai tutkintoja verkossa vailla maantieteen tai rakenteiden rajoitteita. On ennusteita siitäkin, että vuonna 2030 suurin verkkopohjainen yritys tulee löytymään koulutussektorilta. Eikä ihme, sillä kehitysvauhti on huimaa.

Eilen tekoälyn tulevaisuutta Suomessa selvittänyt ohjausryhmä antoi kahdeksan kohdan ohjelmansa. Ohjausryhmän omissa nostoissa ja aiheeseen liittyvässä tilaisuudessa puhuttiin jatkuvasti osaamisesta, ja miksi ei puhuttaisi. Teknologinen kehitys antaa paitsi uusia toiminnallisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, myös velvoittaa meitä huolehtimaan siitä, että ihmiset voivat hankkia uutta osaamista pitkin työuraa. Juhlapuheista tuttu käsite elinikäinen oppiminen on nyt tullut siihen kehitysvaiheeseensa, että sen on pakko muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Tässä onnistuminen on korkeaan osaamiseen nojaavalle maalle pakollista.

Korkeakouluvision keskeisin konkreettinen tulos pitää olla oppijalle joustava ja uusia mahdollisuuksia pitkin uraa tuova korkeakoulujärjestelmä. En tarkoita, että meidän pitäisi kokonaan hylätä ajatus tutkinnosta tai nykyisistä korkeakouluista ja niiden rakenteista, mutta ennen kaikkea toivoisin meidän rohkeammin ottavan vastaan ne mahdollisuudet, joita meille tarjotaan nimenomaan oppijan näkökulmasta. Keskeisin haasteemme ei minusta ole kauhistella korkeakouluyksiköiden määrää ja niiden sijaintia, vaan ennen kaikkea löytää tavat kannustaa korkeakouluja sopimaan, mitä yksiköissä tehdään ja mitä ei tehdä, ja miten ne ovat keskenään verkottuneet, jotta ytimessä ovat oppijan mahdollisuudet.

Jälkikäteen on aina hyvä viisastella, mutta olisiko meidän alunperinkin pitänyt laatia oppimisvisio? Tutkimus- ja innovaationeuvosto julkaisi jo aikaisemmin oman visionsa tutkimus- ja innovaatioympäristön osalta. Siinä korostuu hyvin kokeileva ja alustamainen, rajat ylittävä toimintatapa. Napakkaa lopputuotosta lukiessa vahvistuu olo siitä, että aikajänne todellakin on vuoteen 2030, eikä vuoteen 2020. Neuvoston tiekarttaa tukemaan olisi hyvin sopinut erityisen oppimiskeskeinen korkeakouluvisio.

Ehdotimme reilu viikko sitten kollegoideni kanssa korkeakouluvisioksi Suomen korkeakoulun alustamaista toimintatapaa, joka veisi esimerkiksi korkeakoulujen yhteistyöstä ja koulutustason nostamisesta puhumisen kerralla konkreettisemmalle tasolle. Vision ytimessä on oppija ja hänen mahdollisuutensa liikkua, oppia ja hankkia ainutlaatuista osaamista eri tarpeisiin yli korkeakoulurajojen. Mallissa erityistä on maantieteen rajoitteista luopuminen sekä se, että korkeakoulun antama opetus on aina yhtä arvokasta, antaa sen sitten omalle tutkinto-opiskelijalle, toisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijalle tai esimerkiksi työuransa aikana ilman tutkinto-oikeutta kouluttautuvalle.

Kansallisen yhteistyön toimintatapaa rohkeat toimijat jo toteuttavatkin. Erityisen ylpeä olen siitä, että kauppatieteet aloittivat tänä syksynä liiketoimintaosaamisen digitaalisten opintojen tarjoamisen kaikkien kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyönä. Suomen korkeakoulu -toimintatapa syntyy kyllä, kunhan sitä rahoituksella ja muulla ohjauksella tuetaan. Ehdotuksemmehan sai varsin mukavan vastaanoton, ja se kannustaa ainakin minua uskomaan siihen, että olemme valmiita keskustelemaan lainsäädännön ja rakenteiden sijaan myös siitä, mitä uutta voi tapahtua maailmassa, jossa korkeakoulurajat ylittyvät niin että ryske käy.

Nyt julkaistu OKM:n korkeakouluvisio ei onneksi sulje pois edellä mainittua toiminnan mallia. Mekin olemme mielellämme mukana, kun korkeakouluvision pohjalta rakennetaan oppijalle paras suomalainen järjestelmä.

Suvi Eriksson
Koulutuspoliitikan asiantuntija

24.10.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013