( Työelämä )

Työnantajat syttyivät somelle

Teksti Matti Remes
Kuvitus Nora Kolari
Saako työhön liittyvistä asioista somettaa – vai onko se peräti puolipakollista? Finanssiryhmä OP on kannustanut ja kouluttanut henkilöstöään somen käyttöön, ja omalla esimerkillään sitä teki myös entinen pääjohtaja Reijo Karhinen.

Vielä muutamia vuosia sitten moni yritys kielsi työntekijöiltään sosiaalisen median käytön työaikana. Nyt suhtautuminen on kääntynyt päälaelleen: työntekijöitä suorastaan kehotetaan osallistumaan aktiivisesti keskusteluun Twitterin tai Facebookin kaltaisissa kanavissa. Moni yritys haluaa kiillottaa imagoaan työntekijöiden someverkostojen kautta.

Finanssiryhmä OP oli Suomessa ensimmäisiä yrityksiä, joka alkoi määrätietoisesti kouluttaa työntekijöitään somelähettiläiksi ja tehdä suunnitelmallista työtä yrityksen somenäkyvyyden lisäämiseksi.

”Koulutimme ensin johtajia ja asiantuntijoita käyttämään somea. Sittemmin olemme ulottaneet koulutuksen muillekin halukkaille”, OP:n sosiaalisen median päällikkö Petteri Parkkisenniemi sanoo.

Asiantuntemus jakoon

Parkkisenniemi arvioi, että 1 600:lla OP:n työntekijällä on tällä hetkellä tili pikaviestinpalvelu Twitterissä. LinkedIn-palvelun käyttäjiä talossa on arviolta 4 000–6 000.

”Henkilökohtaisissa tileissä olemme painottaneet erityisesti Twitteriä, sillä se on kaikille avoin kanava.”

Hän sanoo, että vielä muutama vuosi sitten sosiaalinen media nähtiin OP:ssakin enemmän uhkana. Pelättiin, että pankkisalaisuuden tapaiset asiat vaarantuvat, jos työntekijät viestittelevät yrityksensä nimissä.

”Suuri oivallus oli, että työntekijöiden someverkostot voivatkin olla yritykselle erittäin arvokkaita. Mielikuva työnantajasta muodostuu myös pitkälti työntekijöiden kautta.”

Parkkisenniemi korostaa, että yrityksen asioista kertominen ei ole sosiaalisen median myötä enää yksin yrityksen viestintäihmisten vastuulla.

”Kun asiantuntijamme tuovat osaamistaan esille eri kanavissa, siitä on hyötyä asiakkaillemme ja muille sidosryhmille. Asiantuntemusta kannattaa ja pitääkin jakaa muille.”

Ei pelkkää työjargonia

OP:ssä työntekijöitä kannustetaan olemaan somessa aktiivisia itseään kiinnostavissa asioissa, liittyivätpä ne työhön tai vapaa-aikaan. Yhtiön asioista viestittely on kaikille työntekijöille vapaaehtoista, eikä siitä saa erillistä korvausta.

”Erityisesti toivomme, että OP:n väki toisi esille asiantuntemustaan työhön liittyvissä asioissa.”

Toisaalta aktiivisuutta ei tarvitse rajoittaa pelkkiin työasioihin, sillä se pudottaisi aktiivisuutta. Parkkisenniemen mielestä viestittelyyn tulee sopivaa särmää, kun mukana on sopivassa suhteessa myös vapaa-aikaa.

”Kannustamme esimerkiksi kertomaan harrastuksista. Se kertoo, kuinka erilaisia ihmisiä meillä on talossa töissä.”

Pääjohtaja veti väen Twitteriin

Mitä laajemmat someverkostot työntekijällä on, sitä arvokkaampaa hänen aktiivisuutensa on yritykselle. OP:n onnenpotku oli, että äskettäin eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Reijo Karhinen innostui Twitteristä. Lyhyessä ajassa hän nousi yhdeksi seuratuimmista yritysjohtajista Suomessa.

”Pääjohtajan aktiivisuus antoi muillekin mandaatin olla aktiivisia. Työntekijöille on huomattavasti matalampi kynnys lähteä mukaan. Enää ei ajatella, että mitähän johtokin tästä oikein ajattelee.”

Somessa kielletyt puheenaiheet tulevat Parkkisenniemen mukaan suoraan henkilöstön lojaliteettivelvoitteesta. Sen mukaan työntekijä on velvollinen pitämään työnantajaa tai asiakkaita vahingoittavan tiedon salassa.

”Tilannetta voi verrata henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen somessa. Kodin erimielisyyksiä ei ratkaista haukkumalla puolisoa Facebookissa, vaan asiat on hoidettava kotona.”

”OP:ssä homma on pysynyt hyvin kasassa. Ylilyöntejä ei ole ilmennyt.”

Henkilöstö hyötyy somettelusta eniten

Parkkisenniemen mielestä sosiaalinen media on edelleen niin työntekijöille kuin yrityksillekin alihyödynnetty mahdollisuus verkostoitua ja tehdä itseään tunnetuksi. Mitä asialle voi tehdä?

”Aluksi kannattaa vapauttaa somepolitiikka ja purkaa somen käyttöön liittyvät kiellot. Toki on joitakin toimialoja, joissa työntekijöiden aktiivisuudesta voi olla haittaa. Ne ovat kuitenkin varsin harvinaisia, esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä rajoitteita.”

Parkkisenniemi suosittelee organisaatioita laatimaan kirjallisen someohjeistuksen.

”Tarvitaan selvät suuntaviivat, mitä somessa voi tehdä ja mitä ei.”

Parkkisenniemen mielestä yrityksen kannattaa tuoda esille, että someaktiivisuudesta on hyötyä ennen muuta työntekijälle.

”Vaikkapa LinkedIn on erinomainen paikka verkostoitua. Tästä voi olla hyötyä omalla työuralla. Some on myös hyvä kanava saada tietoa esimerkiksi omaan työhön liittyvistä kuumista puheenaiheista.”

Parkkisenniemen mielestä yrityksen hyöty on somessa sivuseikka. Se tulee välillisesti, kun aktiiviset työntekijät tuovat myönteisellä tavalla esille myös yritystä.

”Pahin virhe on yrittää valjastaa työntekijät yrityksen virallisen viestin jakamiseen. Someasioissa täytyy säilyttää vapaus. Eikä somen käytön tarvitse olla virheetöntä ja sliipattua viestintää, vaan siinä saa ja pitääkin olla inhimillistä kulmaa.”

Siksi rehellinen somelähettilyys omalla persoonalla vaatii myös yritykseltä paljon. Jos työntekijöiden toivotaan edustavan yritystä verkossa omalla profiilillaan, on yrityksen ja työyhteisön asioiden oltava kunnossa. Kynnys jakaa työasioita omalla nimellä on korkea, jos työnantajan viestin takana ei voi seistä. Työstään ylpeä työntekijä sen sijaan yhdistää nimensä ja asiantuntemuksensa viestiin mielellään.

Parkkisenniemi painottaakin, että sosiaalisessa mediassa oleellista on aitous. Jokainen voi valita itselleen sopivimman tyylin.

”Joillakin toimii hieman asiallisempi, enemmän työhön liittyvä somen käyttö. Toisille taas sopii kepeämpi linja.”

12.4.2018

Kohenna profiiliasi

Sosiaalinen media luo parhaimmillaan väylän verkostoitua ihmisten kanssa, joihin ei koskaan muuten saisi kontaktia. Sieltä saa yltäkylläisesti tietoa oman alan trendeistä, ja se luo mahdollisuuksia tavoitella oman näköistä uraa. Ekonomikunnalle LinkedIn on ylivoimaisesti eniten lisäarvoa tuottava sosiaalisen median kanava niin verkostoitumiseen kuin oman asiantuntijabrändin rakentamiseen. Toimivan someprofiilin rakentaminen ja hyödyntäminen on oleellinen osa myös Suomen Ekonomien uravalmennusta.

Varaa aika uravalmennukseen

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013