( Kehittyminen )

Työnhaku on verkostomarkkinointia

Teksti Sami Turunen
Ekonomi, haluatko töitä? Avaa suusi ja ole rohkea. Ja ennen kaikkea: päivitä verkostosi ja luo uusia.

Jotkut meistä elävät niin kuin opettavat. Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpalan pääoppi on verkostojen tärkeys. Hän myös uskoo, että asiat johtavat toiseen ja sattumilla on suuri merkitys – niin kävi hänelle itsellekin.

Kauppatieteiden maisteri Parpala oli tehnyt pari vuosikymmentä koulutustöitä oman yrityksen kautta. Yrityksen lopettamisen jälkeen hän mietti tulevaisuuttaan.

”Tapasin sattumalta järjestössä työskentelevän ihmisen, johon olin tutustunut 20 vuotta aiemmin. Pyysin häneltä audienssia, jossa hän kertoisi järjestömaailmasta. Viikko sen jälkeen hän otti minut töihin kolmeksi viikoksi sairauslomasijaiseksi.”

Siitä se lähti: Parpala on nyt ollut seitsemän vuotta Ekonomien uravalmentajana.

Mahdollisuuksia on kaikkialla

Verkostojen merkitys työnhaussa on nykyään todella suuri. Työnhakijan ei pidä vain tyytyä olemassa oleviin verkostoihin, vaan rakentaa määrätietoisesti myös uusia.

Ihmiset aliarvioivat usein verkostojensa laajuuden. Vuosien mittaan voi kertyä satoja kontakteja, joista on hyötyä: lapsuudenystävät, entiset opiskelu- ja työkaverit, tuttavat niin omista kuin lasten harrastuksista sekä kaikenlaiset satunnaiset kohtaamiset.

”Omia verkostoja kannattaa käydä läpi. Joskus saattaa yllättyä, kuinka paljon LinkedInistä löytyy tuttuja mielenkiintoisista yrityksistä. Myös linkit heidän tuttaviinsa voivat viedä eteenpäin”, Parpala sanoo.

Oman aktiivisuuden tärkeys on kulunut klisee, mutta totta.

”Vinkki työpaikasta voi löytyä mistä tahansa tilaisuudesta tai koulutuksesta.”

Kontaktoi rohkeasti

Voiko verkostoja käyttää liikaa? Onko kiusallista, jos puolituntemattomat ihmiset vuosien takaa pommittavat viesteillä?

”No enpä ole sellaiseen törmännyt”, Parpala hymähtää.

”Jos sinä muistat vanhan tuttavan, todennäköisesti hänkin muistaa sinut.”

Heti ei kannata kuitenkaan käydä päälle tivaamalla työpaikkaa, vaan valita hienovireisempi tapa: pyydä kahville ja kerro, että haluaisit kuulla, mitä heidän toimialalleen tai mielenkiintoiseen yritykseensä kuuluu.

”Ihmiset ovat yleensä mairiteltuja, jos heihin otetaan yhteyttä alansa asiantuntijana. Vartti kahvittelua ei ole iso aika, ja ihmiset ovat kuitenkin aika auliita auttamaan.”

Työpaikat ovat somessa

Mitään tyypillistä tapaa löytää työpaikka ei ole enää olemassa. Perinteisen lehti-ilmoitusten osuus on enää 20–30 prosenttia, mutta niilläkin on paikkansa digipöhinän keskellä.

”Vastavalmistuneella ekonomilla se on ihan relevantti tapa löytää töitä. Mutta mitä kokeneempi ekonomi ja mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän työt löytyvät muita reittejä”, Parpala sanoo.

Some vahvistaa asemiaan. Parpalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 90 prosenttia paikoista tulee jakoon sosiaalisessa mediassa.

”Vaikka kyselyn mukaan työnantajat eivät meillä koe käyttävänsä somea, rekrytointikonsulteille se on ykkösväline. Siksi jokaisella ekonomilla pitää olla kunnollinen LinkedIn-profiili.”

Myös rekrykonsultteja kannattaa pyytää LinkedInissä kontaktiksi, sillä verkostoituminen on heidän työkalunsa. Ylipäätään aina kun tapaa mielenkiintoisen ihmisen, kutsu on syytä laittaa liikkeelle. Turhan häveliäisyyden voi karsia.

”Älä luota vain LinkedInin automaattiviestiin, vaan laita henkilökohtainen viesti. Fiksun yhteydenoton jälkeen kutsuttu voi päättää, ottaako hän sinut verkostoonsa vai ei.”

Parpala puhuu paljon myös henkilöbrändäyksestä. Erityisosaamista, vaikka harrastuksen tai muidenkin mielenkiinnon kohteiden kautta hankittua, ei kannata piilotella.

”Kerro juttuja, jaa ja kommentoi artikkeleita. Blogit ovat hyvä keino tuoda asiantuntijuuttaan esille. Tiedän tapauksia, joissa työnantaja on ottanut yhteyttä: Olemme seuranneet blogiasi, sinulla on mielenkiintoisia ajatuksia. Haluatko tulla meille töihin?”

Töitä hyville tyypeille

Ekonomit ovat Arja Parpalan sanoin laaja-alaisia osaajia: ei ylettömän akateemisia, vaan tekijöitä ja näkijöitä, joilla on laajaa ymmärrystä yritystoiminnasta. Työtilanne on suhteellisen hyvä, ja uravalmentajaa ärsyttääkin kysymys ekonomien työttömyydestä.

”Miksi aina puhutaan työttömyydestä, kun työllisyysaste on kuitenkin 94 prosenttia?”

Työnhaussa on kaikkina aikoina tarvittu suhteita, mutta nekään eivät aina riitä.

”Hyvä tyyppi voi kuitenkin päästä mukaan rekrytointiprosessiin ja osoittaa taitonsa, kun osaa hyödyntää verkostojaan. Hyvät tyypit saavat aina töitä.”

13.9.2017

Kuka?

Arja Parpala on Suomen Ekonomien uravalmentaja. Kollegoidensa kanssa he käyvät asiakkaiden kanssa työnhakuun ja uralla kehittymiseen liittyvää sparrausta henkilökohtaisesti tai puhelimen ja skypen kautta. Uravalmentajat järjestävät myös koulutuksia verkossa sekä yhdessä jäsenyhteisöjen kanssa.

Vahvuudet esille cv:ssä

Arja Parpalan mukaan näkee edelleen liian paljon cv:itä, joissa on vain listattu henkilötiedot, koulutus ja työpaikat. Virhe.

”Liian moni kirjoittaa osaamisestaan abstraktisti, vailla konkretiaa. Cv:ssä pitää kertoa mitä olet tehnyt, miten tehnyt, mitä saanut aikaiseksi, mitkä ovat kiinnostuksen kohteesi. Koska osaamista löytyy kaikilta, pitää esitellä se ainutlaatuinen kombinaatio, mitä vain sinä voit tarjota.

Kannattaa kirjoittaa auki myös se, mitkä ovat tavoitteesi ja millaisissa tehtävissä näet itsesi. Se voi avata yllättäviäkin mahdollisuuksia.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013