( Kehittyminen )

Työttömyysaika kannattaa käyttää hyväksi

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Nora Kolari
  • Työttömyysaikana on hyvä tilaisuus kehittää osaamista laajasti.
  • Ekonomi Riikka Oksanen muistuttaa, että oman osaamisen päivittämiseen voi työttömyysaikana keskittyä jopa tehokkaammin kuin työssä ollessaan.
”Työnhaun aikana on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja pätevyyttä uudelle tasolle”, sanoo työttömyyden kokenut Riikka Oksanen.

On lokakuu, ja Messukeskuksessa IBM:n koulutuspäivä on puolessa välissä. Nyt on pieni tauko. Ekonomi Riikka Oksanen on hakenut hotellin aulabaarin tiskiltä ison lasin kolaa.

”Äskeisessä esityksessä kerrottiin yksityiskohtaisesti, kuinka esineiden internetiä eli IoT:tä voidaan käyttää terveydenhuollossa”, Oksanen kertoo.

”Digitalisaatio on tärkeä asia, joka tulee entistä enemmän vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin.”

Kun Oksanen jäi työttömäksi, hän ei jäänyt toimettomaksi. Työnhaku on hetkittäin toki raskasta, mutta Oksanen on oppinut kääntämään tilanteen voitokseen. Hän hankkii aktiivisesti uusia välineitä ammatilliseen osaamiseen.

”Kun työnhaun aika alkoi, mietin, minkälaista osaamista yritykset tarvitsevat, ja mitä koulutusta en ole työssäoloaikana ehtinyt päivittää tai hankkia.”

Mukana muutoksessa

Kauppatieteiden maisterin opinnot valmistuivat vuonna 2011, pääaineena oli kansainvälinen johtaminen.

”Koulutus on kaiken pohja. Korkeakouluopintojen myötä olen oppinut ’helikopterinäkemyksen’ eli analysoimaan suuren määrän tietoa ja poimimaan siitä tärkeimmät pointit.”

Maailma on mennyt opiskeluvuosista isoja harppauksia eteenpäin. Teknologian kehittymisen lisäksi myös muun muassa lainsäädännössä on tapahtunut suuria muutoksia.

”Olen nyt käynyt paljon digitalisaatiota käsitteleviä koulutuksia ja lisäksi opiskellut avoimessa yliopistossa yritysjuridiikkaa työttömille määriteltyjen opintopisterajojen puitteissa”, Oksanen sanoo.

”Esimerkiksi osakeyhtiölaki on muuttunut opiskeluajoista monilta osin.”

Pitkien kurssien lisäksi Oksanen käy myös päivän tai puolen päivän kestävillä kursseilla. Lyhyistä kursseista ei kerry merkintöjä, mutta Oksanen kokee, että tietoa pystyy hyödyntämään omassa tulevassa työssä.

Pääkaupunkiseutu pursuaa koulutustarjontaa. Hyvin verkostoitunut Oksanen saa jatkuvasti sähköpostia uusista koulutusmahdollisuuksista.

”Iso osa on ilmaisia. Jotkut ovat maksullisia, kuten Nordic Business Forum, jossa olin mukana”, Oksanen sanoo.

”Olen kuitenkin valmis maksamaan osaamiseni päivittämisestä.”

Koulutustilaisuudet ovat myös hyviä paikkoja verkostoitua. Oksanen on tänään tavannut kuusi uutta ihmistä, joiden kanssa hän on verkostoitunut LinkedInissä.

”Koskaan ei voi tietää, mitä kautta uusi työ löytyy. Koulutuksen ja oman mielen haastamisen lisäksi nämä ovat hyviä paikkoja luoda uusia kontakteja”, Oksanen pohtii.

Hyviä tyyppejä työnhaussa

Kuluvan vuoden heinäkuun lopussa Suomessa oli noin 3 500 työtöntä kauppatieteilijää. Korkeakoulutettuja työttömiä oli hieman yli 40 000.

Vaikka työttömiä on melko paljon, suhtautuminen työnhakijoihin voi olla nuivaa.

”Kun sanotaan, että hyvät tyypit löytävät aina töitä, se on vähän halventava ajatusmaailma. Pidän itseäni edelleen hyvänä tyyppinä, vaikka en ole juuri nyt töissä.”

Oksanen haluaa rohkaista myös muita näkemään, että työttömyysaika on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja pätevyyttä seuraavalle tasolle.

”Oma aktiivisuus on kaiken a ja o. Pitää miettiä, mistä itse on kiinnostunut ja mistä tuleva työnantaja on kiinnostunut.”

Suomen talous on kääntynyt kasvuun, mutta työllisyys ei ole kasvanut samassa suhteessa talouskasvun kanssa. Se tarkoittaa, että työmarkkinoilla on vielä niin sanotut ostajan markkinat. Tilanne saattaa tosin muuttua siinä vaiheessa, kun yritykset uskovat taloustilanteen kohentuneen pidemmäksi aikaa ja alkaa uusien investointien kausi.

”Työnhakua ei pysty täysin suunnittelemaan, vaikka siinä voi edetä määrätietoisesti. Matkan varrella tulee paljon sekä positiivisia että negatiivisia yllätyksiä”, Oksanen sanoo.

Työttömänä ollessa työnhaku on ensimmäinen prioriteetti, mutta siinä ohella voi kouluttautua ja miettiä, mikä olisi fokus tulevassa työelämässä.

”Kouluttautuminen antaa aivoille erilaista haastetta kuin työn hakeminen.”

Koska Oksanen ei ole jäänyt laakereilleen lepäämään, hänellä on nyt enemmän osaamista ja tietotaitoa kuin työttömäksi jäädessään.

”Töissä ollessani teen pitkiä 10–12 tunnin työpäiviä. Silloin ei ole aikaa kouluttautua, jos työnantaja ei kouluta. Vähäinen vapaa-aika taas menee työstä palautumiseen, kun töitä tekee kovalla intensiteetillä.”

Mutkattomasti TE-toimiston kanssa

Henkisen pääoman kasvattaminen on ensisijaisen tärkeää työelämässä, mutta siihen valitettavan harvalla on aikaa tai mahdollisuuksia. Jos oma tase laskee, työmarkkinapotentiaali kuihtuu pois.

”Tällä hetkellä olen asiantuntevampi opiskelemissani asioissa kuin olin työttömäksi jäädessäni.”

Oksanen on poiminut laajasti ja ennakkoluulottomasti erilaisia kursseja. Koska häntä on kiinnostanut digitalisaatio, hän on opiskellut piirun verran myös ohjelmointia.

”Halusin perehtyä pikkuisen myös koodaamiseen. Kun sitä osaa edes hieman, on paremmat valmiudet ymmärtää, mihin suuntaan liiketoimintaa kannattaa rakentaa”, Oksanen arvioi.

TE-toimiston kanssa käytännön järjestelyt ovat sujuneet mutkattomasti. Vaikka jotkut työnhakijat valittelevat tiheää sääntöviidakkoa, Oksanen ei ole kokenut ongelmia viranomaisten kanssa.

”En tosin päässyt opiskelemaan oikeustiedettä työnhakijana. Koska minulla on jo yksi korkeakoulututkinto, en voi opiskella ansiopäivärahalla toista tutkintoa. Sen sijaan olen sitten poiminut avoimen yliopiston kautta juridiikasta tärkeimmät ja ajankohtaisimmat kurssit.”

13.12.2017

Liitto tukee työtöntä

Työttömyyden sattuessa omalle kohdalle Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen koulutuksia, urapalveluita ja neuvontaa. Työtön saa myös alennuksen jäsenmaksusta.

Lue lisää: ekonomit.fi/tyottomana

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013