( Kehittyminen )

Työttömyysaika kannattaa käyttää hyväksi

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Nora Kolari
  • Työttömyysaikana on hyvä tilaisuus kehittää osaamista laajasti.
  • Ekonomi Riikka Oksanen muistuttaa, että oman osaamisen päivittämiseen voi työttömyysaikana keskittyä jopa tehokkaammin kuin työssä ollessaan.
”Työnhaun aikana on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja pätevyyttä uudelle tasolle”, sanoo työttömyyden kokenut Riikka Oksanen.

On lokakuu, ja Messukeskuksessa IBM:n koulutuspäivä on puolessa välissä. Nyt on pieni tauko. Ekonomi Riikka Oksanen on hakenut hotellin aulabaarin tiskiltä ison lasin kolaa.

”Äskeisessä esityksessä kerrottiin yksityiskohtaisesti, kuinka esineiden internetiä eli IoT:tä voidaan käyttää terveydenhuollossa”, Oksanen kertoo.

”Digitalisaatio on tärkeä asia, joka tulee entistä enemmän vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin.”

Kun Oksanen jäi työttömäksi, hän ei jäänyt toimettomaksi. Työnhaku on hetkittäin toki raskasta, mutta Oksanen on oppinut kääntämään tilanteen voitokseen. Hän hankkii aktiivisesti uusia välineitä ammatilliseen osaamiseen.

”Kun työnhaun aika alkoi, mietin, minkälaista osaamista yritykset tarvitsevat, ja mitä koulutusta en ole työssäoloaikana ehtinyt päivittää tai hankkia.”

Mukana muutoksessa

Kauppatieteiden maisterin opinnot valmistuivat vuonna 2011, pääaineena oli kansainvälinen johtaminen.

”Koulutus on kaiken pohja. Korkeakouluopintojen myötä olen oppinut ’helikopterinäkemyksen’ eli analysoimaan suuren määrän tietoa ja poimimaan siitä tärkeimmät pointit.”

Maailma on mennyt opiskeluvuosista isoja harppauksia eteenpäin. Teknologian kehittymisen lisäksi myös muun muassa lainsäädännössä on tapahtunut suuria muutoksia.

”Olen nyt käynyt paljon digitalisaatiota käsitteleviä koulutuksia ja lisäksi opiskellut avoimessa yliopistossa yritysjuridiikkaa työttömille määriteltyjen opintopisterajojen puitteissa”, Oksanen sanoo.

”Esimerkiksi osakeyhtiölaki on muuttunut opiskeluajoista monilta osin.”

Pitkien kurssien lisäksi Oksanen käy myös päivän tai puolen päivän kestävillä kursseilla. Lyhyistä kursseista ei kerry merkintöjä, mutta Oksanen kokee, että tietoa pystyy hyödyntämään omassa tulevassa työssä.

Pääkaupunkiseutu pursuaa koulutustarjontaa. Hyvin verkostoitunut Oksanen saa jatkuvasti sähköpostia uusista koulutusmahdollisuuksista.

”Iso osa on ilmaisia. Jotkut ovat maksullisia, kuten Nordic Business Forum, jossa olin mukana”, Oksanen sanoo.

”Olen kuitenkin valmis maksamaan osaamiseni päivittämisestä.”

Koulutustilaisuudet ovat myös hyviä paikkoja verkostoitua. Oksanen on tänään tavannut kuusi uutta ihmistä, joiden kanssa hän on verkostoitunut LinkedInissä.

”Koskaan ei voi tietää, mitä kautta uusi työ löytyy. Koulutuksen ja oman mielen haastamisen lisäksi nämä ovat hyviä paikkoja luoda uusia kontakteja”, Oksanen pohtii.

Hyviä tyyppejä työnhaussa

Kuluvan vuoden heinäkuun lopussa Suomessa oli noin 3 500 työtöntä kauppatieteilijää. Korkeakoulutettuja työttömiä oli hieman yli 40 000.

Vaikka työttömiä on melko paljon, suhtautuminen työnhakijoihin voi olla nuivaa.

”Kun sanotaan, että hyvät tyypit löytävät aina töitä, se on vähän halventava ajatusmaailma. Pidän itseäni edelleen hyvänä tyyppinä, vaikka en ole juuri nyt töissä.”

Oksanen haluaa rohkaista myös muita näkemään, että työttömyysaika on mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ja pätevyyttä seuraavalle tasolle.

”Oma aktiivisuus on kaiken a ja o. Pitää miettiä, mistä itse on kiinnostunut ja mistä tuleva työnantaja on kiinnostunut.”

Suomen talous on kääntynyt kasvuun, mutta työllisyys ei ole kasvanut samassa suhteessa talouskasvun kanssa. Se tarkoittaa, että työmarkkinoilla on vielä niin sanotut ostajan markkinat. Tilanne saattaa tosin muuttua siinä vaiheessa, kun yritykset uskovat taloustilanteen kohentuneen pidemmäksi aikaa ja alkaa uusien investointien kausi.

”Työnhakua ei pysty täysin suunnittelemaan, vaikka siinä voi edetä määrätietoisesti. Matkan varrella tulee paljon sekä positiivisia että negatiivisia yllätyksiä”, Oksanen sanoo.

Työttömänä ollessa työnhaku on ensimmäinen prioriteetti, mutta siinä ohella voi kouluttautua ja miettiä, mikä olisi fokus tulevassa työelämässä.

”Kouluttautuminen antaa aivoille erilaista haastetta kuin työn hakeminen.”

Koska Oksanen ei ole jäänyt laakereilleen lepäämään, hänellä on nyt enemmän osaamista ja tietotaitoa kuin työttömäksi jäädessään.

”Töissä ollessani teen pitkiä 10–12 tunnin työpäiviä. Silloin ei ole aikaa kouluttautua, jos työnantaja ei kouluta. Vähäinen vapaa-aika taas menee työstä palautumiseen, kun töitä tekee kovalla intensiteetillä.”

Mutkattomasti TE-toimiston kanssa

Henkisen pääoman kasvattaminen on ensisijaisen tärkeää työelämässä, mutta siihen valitettavan harvalla on aikaa tai mahdollisuuksia. Jos oma tase laskee, työmarkkinapotentiaali kuihtuu pois.

”Tällä hetkellä olen asiantuntevampi opiskelemissani asioissa kuin olin työttömäksi jäädessäni.”

Oksanen on poiminut laajasti ja ennakkoluulottomasti erilaisia kursseja. Koska häntä on kiinnostanut digitalisaatio, hän on opiskellut piirun verran myös ohjelmointia.

”Halusin perehtyä pikkuisen myös koodaamiseen. Kun sitä osaa edes hieman, on paremmat valmiudet ymmärtää, mihin suuntaan liiketoimintaa kannattaa rakentaa”, Oksanen arvioi.

TE-toimiston kanssa käytännön järjestelyt ovat sujuneet mutkattomasti. Vaikka jotkut työnhakijat valittelevat tiheää sääntöviidakkoa, Oksanen ei ole kokenut ongelmia viranomaisten kanssa.

”En tosin päässyt opiskelemaan oikeustiedettä työnhakijana. Koska minulla on jo yksi korkeakoulututkinto, en voi opiskella ansiopäivärahalla toista tutkintoa. Sen sijaan olen sitten poiminut avoimen yliopiston kautta juridiikasta tärkeimmät ja ajankohtaisimmat kurssit.”

13.12.2017

Liitto tukee työtöntä

Työttömyyden sattuessa omalle kohdalle Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen koulutuksia, urapalveluita ja neuvontaa. Työtön saa myös alennuksen jäsenmaksusta.

Lue lisää: ekonomit.fi/tyottomana

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013