( Yhteiskunta )

Unelma sotesta

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Anni Koponen
  • Yrjö Närhinen on toiminut Terveystalon johdossa vuodesta 2010.
  • "Sote-uudistus on valtiovallan yritys taistella valtavaa kustannuspainetta vastaan."
Yrjö Närhinen haluaa, että valta on asiakkaalla, ei järjestelmällä.

Suomessa yksityinen terveydenhuoltoala on pitkään kulkenut rinta rinnan julkisen terveydenhuollon kanssa”, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo.

”Yksityisellä terveydenhuollolla on pitkät perinteet Suomessa. Se on toiminut täydentävänä palveluna julkiselle terveydenhuollolle ja kantanut järjestelmässämme osan terveydenhuollon kustannuksista.”

Terveystalolla oli viime vuonna yli 4,3 miljoonaa potilaskäyntiä. Niistä lääkärikäyntejä oli lähes 2,7 miljoonaa – noin 12 prosenttia kaikista Suomen vuotuisista lääkärikäynneistä.

”Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä”, Närhinen vertaa.

Terveystalo on kasvanut viidessätoista vuodessa monien yrityskauppojen myötä terveydenhuoltopalveluja tarjoavaksi konserniksi, jonka verkostoon kuuluu yli 170 toimipaikkaa. Niistä 18 on lääkärikeskus-sairaaloita.

Kun hampaiden hoito lasketaan mukaan, niin yksityisessä terveydenhuollossa on kyse kolmen miljardin euron vuosittaisesta potista. Suomessa koko terveydenhuolto on suuruudeltaan noin 13 miljardia euroa, joten yksityisillä toimijoilla on merkittävä osa suomalaisten terveydestä huolehtimisesta.

Närhinen on luotsannut Terveystaloa vuodesta 2010. Sitä ennen hän toimi muun muassa Hartwallin toimitusjohtajana ja Procter & Gamblen Suomen ja Norjan toimitusjohtajana.

Neljät kasvot

Yksityinen terveydenhuolto näyttäytyy tavallisille kansalaisille ainakin neljää kautta. Kaikkein ilmeisintä se on silloin, kun ihminen tulee yksityislääkärikäynnille vaikkapa iltavastaanotolle. Toiseksi työterveydenhuollosta 70 prosenttia on yksityisten tuottamaa. Kolmanneksi vakuutusyhtiöt käyttävät yksityisiä terveydenhuoltopalveluita hyvin paljon. Molemmille suurimmat kustannukset terveydenhuollosta tulee poissaoloista, eli hoitoon pääsyn nopeus on oleellista. Neljänneksi yksityisiin terveydenhuollon palveluihin törmää enenevässä määrin osana julkista hoitoketjua.

”Kunnallisesta terveyskeskuksesta voidaan lähettää esimerkiksi Terveystaloon mammografiaseulontaan tai magneettikuvaan”, Närhinen selittää.

Hoitoketju hallussa

Terveystalo lähti liikkeelle viisitoista vuotta sitten neljän yksityisen lääkärikeskuksen yhteenliittymästä. Viime vuoden lopussa firmassa työskenteli lähes 7 000 terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin puolet on työsuhteessa ja puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Närhisen mukaan toiminnan johtoajatuksena on tarjota saumattomasti koko hoitoketju.

”Siihen kuuluu perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidon hoitoketju siten, että laboratoriotutkimukset, kuvantaminen, päiväkirurgiset leikkaukset ja lääkärien vastaanotot voidaan hoitaa meillä. Ja näiden jälkeen hoituu myös mahdollinen kuntoutus, kuten fysioterapia”, Närhinen selittää.

”Ainoastaan erittäin vaativia leikkauksia, kuten sydänkirurgiaa, ei voida tehdä meillä. Suomi on sen verran pieni maa, että sellaisille ole tarpeeksi kysyntää.”

Terveystalo on kasvanut lyhyessä ajassa suureksi toimijaksi. Yksityisellä puolella Attendo ja Mehiläinen ovat samaa kokoluokkaa. Kaikilla suurilla yksityisillä terveyspalveluyrityksillä on hieman erilaiset profiilit, joten ne eivät tallo toistensa varpaille. Attendolla on palvelupaletissaan mukana myös hoivaa, ja Mehiläisellä hoivaa ja sosiaalipuolen palveluita. Terveystalo on keskittynyt ainoastaan terveydenhuoltoon.

Kasvava markkina

Yksityisillä firmoilla on vain pieni markkinaosuus koko terveyspalvelumarkkinoista, eli kasvulle löytyy monia mahdollisuuksia.

”Ennen nykyistä työtäni olin Hartwallin toimitusjohtajana. Siellä täytyi elää markkinassa, jossa kulutus ei kasva”, Närhinen sanoo. ”Terveyspalveluille puolestaan on yhteiskunnassa kasvava kysyntä. ”

Terveydenhuoltopalveluiden kysynnän kasvulle on monta eri syytä. Suomalaiset elävät pidempään, ja elämän ehtoopuolella on enemmän tarvetta terveydenhuollolle. Toiseksi ihmisten mielenkiinto omaa terveydentilaa kohtaan ja terveyden tukemiseen kasvaa jatkuvasti.

”Nyt ihmiset seuraavat muun muassa unta ja ruokavaliota, ja niihin liittyviä palveluita ostetaan paljon yksityisiltä, koska julkinen terveydenhuolto ei niitä oikeastaan tarjoakaan”, Närhinen sanoo.

Hän uskoo, että terveyspalveluille voi olla vieläkin enemmän kysyntää, kun kansalaisten ajattelutavat muuttuvat.

”Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi järkevintä panostaa aktiivisesti ennaltaehkäisyyn sairauden hoitamisen sijaan.”

Työnantajat ymmärtävät jo ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksen. Yritykset ovat erittäin valmiita investoimaan ennaltaehkäisyyn, koska niitä kiinnostaa yrityksen tuottavuus, kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi. Terveyden huoltaminen on halvempaa ja tehokkaampaa kuin sairauden hoitaminen.

”Kasvua yksityisille voi tulla myös siitä, kun julkinen terveydenhuolto kärsii pitkistä jonotusajoista. Silloin monet ottavat terveysvakuutuksen tai maksavat yksityisellä käynnin omalla rahallaan.”

Asiakas pysyy kärryillä

Digitalisaatio aiheuttaa terveydenhuoltoalalla suuria mullistuksia. Välineet ja tietojärjestelmät kehittyvät. Ihmiset saavat esimerkiksi erilaisilla mobiililaitteilla lisää tietoa omasta terveydentilastaan, ja voivat kommunikoida hoitajien ja lääkärien kanssa.

”Ihmiset oppivat myös tiedostamaan ja motivoitumaan uusien laitteiden avulla. Esimerkiksi älykello kertoo, että nyt olet istunut liian pitkään”, Närhinen havainnollistaa.

Me mittaamme itseämme entistä enemmän ja saamme vertailtavaa tietoa. Oman mielenkiinnon lisäksi dataa voidaan käyttää terveydenhuollon ammattilaisten työn parantamiseksi. Myös ammattilaisia motivoi, että he näkevät työnsä tulokset eli pystyvät seuraamaan hoidon vaikuttavuutta.

Terveystalollakin on käytössä mobiilisovellus asiakkaille. Muun muassa lääkärissä ja laboratoriossa käynneistä ja tuloksista tulee tieto puhelimen sovellukseen. Asiakas on hyvin kärryillä siitä, missä vaiheessa hoitoprosessia mennään ja mihin suuntaan oma terveydentila kehittyy.

Kun tietoa kerätään valtavat määrät eri lähteistä, tulevaisuudessa se myös pystytään valjastamaan paremmin. Hoitoja pystytään kehittämään entistä tehokkaammiksi ja täsmällisemmiksi.

”Lisäksi potilaiden asiointi muuttuu. Voit ottaa kuvan ihottumasta ja kysyä etänä lääkäriltä, pitääkö sitä tulla näyttämään. Aikaisemmin saatettiin ihmetellä itsekseen päiväkausia, että milloin pitäisi lähteä lääkärille.”

Huonoin skenaario

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, eli sote-uudistus, on kurkkinut vuosikausia nurkan takana. Erilaiset poliittiset väännöt ovat tuoneet kapuloita uudistuksen rattaisiin. Närhisen mukaan sote-uudistuksen on pakko toteutua, vaikka poliitikoilla menisivät sukset ristiin.

”Sote-uudistus on valtiovallan yritys taistella valtavaa kustannuspainetta vastaan”, Närhinen sanoo.

Suuri paine syntyy huoltosuhteen muuttumisesta: väestö vanhenee. Vuonna 2009 Suomessa oli sataa työikäistä kohden 50 huollettavaa. Vuonna 2030 huollettavia on 73.

”Kun kyse on verorahoitteisesta järjestelmästä, tuottavuuden pitää nousta rajusti tai veroja pitää nostaa, muuten palvelulupaus heikkenee”, Närhinen pohtii. ”Veroja ei voi käytännössä enää nostaa, joten meidän pitää pystyä ratkaisemaan, kuinka Suomella on kyky tuottaa vähintään samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kun kustannusmassa nousee.”

Närhisen mukaan huonoin skenaario on, että päädymme kovan mekkalan jälkeen uudistukseen, jossa mikään ei muutu.

”Silloin Suomi tippuu kelkasta ja hieno terveydenhuoltomme alkaa näivettyä. Eriarvoisuus kasvaa ja pahimmillaan kustannukset jatkavat kasvuaan. Kansalainen unohtuu ja järjestelmäkeskeisyys valtaa alaa.”

Närhinen huomauttaa, että Ruotsissa on viimeiset 20 vuotta kehitetty terveydenhuoltoa, mutta suomalaiset ovat pysyneet paikallaan. Suomalainen terveyskeskusmalli on vuodelta 1973.

Terveydenhuollon puolella on kaksi suurta haastetta. Ensiksikin perusterveydenhuollon saatavuus pitäisi saada paremmalle tolalle. Suomessa 60 prosenttia ihmisistä joutuu odottamaan ei-kiireellistä lääkäriaikaa yli kaksi viikkoa. Toiseksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä. Näiden lisäksi terveydenhuollon täytyisi pysyä myös digitalisaation kelkassa.

Kone ei ole rikki

Sote-uudistuksen myötä yksityinen terveydenhuolto voi saada lisää markkinoita. Närhinen toivoo, että uudistuksessa avataan mahdollisuus valinnanvapauteen. Jos käyttöön otettaisiin esimerkiksi palvelusetelijärjestelmä, yksityiset toimijat voisivat olla tuottamassa osan julkisista palveluista.

”Terveydenhuolto on Suomessa julkinen palvelu”, Närhinen sanoo. ”Olisi hyödyllistä Suomelle, että yksityisen sektorin resursseja, prosesseja ja investointeja käytettäisiin tässä hyväksi.”

Hän uskoo valinnanvapauteen, kun puhutaan terveydenhuollon ”kevyestä puolesta”. Ihminen voisi siis itse valita, milloin ja missä hän käyttää terveyspalveluja: esimerkiksi lähellä kotia tai työpaikkaa, aamulla tai illalla.

”Vakavissa tapauksissa tilanne on toki toinen. Jos saan sydänkohtauksen, niin silloinhan minä menen, mihin käsketään.”

Närhisen ”unelma-sote” olisi sellainen, että sairauksien hoidosta voitaisiin siirtyä yhä enemmän ennaltaehkäisyyn. Ja tärkeää olisi, että ihminen voisi itse vaikuttaa enemmän hoitoprosessiin.

”Annettaisiin valta ihmisille eikä koneistolle. Se olisi kansalaisten voimaannuttamista.”

Närhinen kuitenkin muistuttaa, että suomalaisessa terveydenhuollossa on erittäin paljon hyvää.

”Me olemme maailman huippua työterveyssaralla, ja erikoissairaanhoidossa on hienoja onnistumisia”, Närhinen listaa. ”Ei tämä kone ole rikki, mutta sitä täytyy kehittää ja ennen kaikkea johtaa prosesseja ja ammattilaisia eri tavalla.”

Haetaanko yksityissektorilla kasvua ennaltaehkäisystä pikemminkin kuin sairauksien hoidosta?

”Molemmista. Ihmisille pitäisi taata mahdollisimman hyvä elämä. Tieto ja osaaminen pitää valjastaa, jotta ihmisellä on mahdollisuus ennaltaehkäisyyn”, Närhinen sanoo. ”Ikävä kyllä joku myös aina sairastuu. Silloin olennaista on, että hänet pystytään hoitamaan mahdollisimman nopeasti.”

”Molemmat pitäisi pystyä tekemään. Jos ei ehkäistä ennalta, niin aiheutetaan hirveä paine sairaanhoitoon. Jos taas luullaan, että voidaan ehkäistä ennalta kaikkia sairauksia ja onnettomuuksia, se on harhaluulo. Meillä täytyy olla tasapainossa oleva järjestelmä ja yhteiskuntana mahdollisuus panostaa molempiin.”

13.9.2017

Sosiaali- ja terveysala

  • Ala työllisti vuonna 2014 noin 386 000 henkilöä. Heistä noin 340 000 oli naisia.
  • 2000-luvulla alan yksityisten palveluntuottajien osuus suhteessa julkisiin on kasvanut.
  • Sosiaalipalveluissa yksityinen sektori on vahva. Vanhusten hoivapalvelujen työntekijöistä noin 40 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2013.
  • Terveyspalveluissa yksityinen sektori on vahvin lääkäripalveluissa (lähes 28 %). Eniten yksityisiä lääkäripalveluita käytetään Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä.
  • Sairaalapalveluista yksityisen sektorin osuus on vain 7 prosenttia.

Lähteet: THL: Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2016; Tilastokeskus

Yrjö Närhinen

  • Syntynyt: 14.07.1969
  • Koulutus: Bachelor of Business administration (HKKK). Jatkokoulutusta mm. IMD-Lausannessa
  • Nykyinen tehtävä: Terveystalon toimitusjohtaja
  • Nykyisen työtehtävän plussat: Työ, jolla on merkitys. Voimme vaikuttaa yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Upea, älykäs ja osaava organisaatio, joka haastaa ja vastaa haasteeseen tavalla joka kannustaa aina parempaan. Kasvuyrityksen johtaminen toimialalla, jolla muutos on normi, ei poikkeus.
  • Nykyisen tehtävän miinukset: Tahti on kova ja kärryillä täytyy pysyä. Itsestään täytyy muistaa huolehtia.
  • Harrastukset: Pyöräily, juoksu, laskettelu, hiihtovaellus ja purjehdus
  • Perhe: Vaimo, kolme tytärtä ja kaksi koiraa
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013