( Yhteiskunta )

Unelma sotesta

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Anni Koponen
  • Yrjö Närhinen on toiminut Terveystalon johdossa vuodesta 2010.
  • "Sote-uudistus on valtiovallan yritys taistella valtavaa kustannuspainetta vastaan."
Yrjö Närhinen haluaa, että valta on asiakkaalla, ei järjestelmällä.

Suomessa yksityinen terveydenhuoltoala on pitkään kulkenut rinta rinnan julkisen terveydenhuollon kanssa”, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo.

”Yksityisellä terveydenhuollolla on pitkät perinteet Suomessa. Se on toiminut täydentävänä palveluna julkiselle terveydenhuollolle ja kantanut järjestelmässämme osan terveydenhuollon kustannuksista.”

Terveystalolla oli viime vuonna yli 4,3 miljoonaa potilaskäyntiä. Niistä lääkärikäyntejä oli lähes 2,7 miljoonaa – noin 12 prosenttia kaikista Suomen vuotuisista lääkärikäynneistä.

”Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä”, Närhinen vertaa.

Terveystalo on kasvanut viidessätoista vuodessa monien yrityskauppojen myötä terveydenhuoltopalveluja tarjoavaksi konserniksi, jonka verkostoon kuuluu yli 170 toimipaikkaa. Niistä 18 on lääkärikeskus-sairaaloita.

Kun hampaiden hoito lasketaan mukaan, niin yksityisessä terveydenhuollossa on kyse kolmen miljardin euron vuosittaisesta potista. Suomessa koko terveydenhuolto on suuruudeltaan noin 13 miljardia euroa, joten yksityisillä toimijoilla on merkittävä osa suomalaisten terveydestä huolehtimisesta.

Närhinen on luotsannut Terveystaloa vuodesta 2010. Sitä ennen hän toimi muun muassa Hartwallin toimitusjohtajana ja Procter & Gamblen Suomen ja Norjan toimitusjohtajana.

Neljät kasvot

Yksityinen terveydenhuolto näyttäytyy tavallisille kansalaisille ainakin neljää kautta. Kaikkein ilmeisintä se on silloin, kun ihminen tulee yksityislääkärikäynnille vaikkapa iltavastaanotolle. Toiseksi työterveydenhuollosta 70 prosenttia on yksityisten tuottamaa. Kolmanneksi vakuutusyhtiöt käyttävät yksityisiä terveydenhuoltopalveluita hyvin paljon. Molemmille suurimmat kustannukset terveydenhuollosta tulee poissaoloista, eli hoitoon pääsyn nopeus on oleellista. Neljänneksi yksityisiin terveydenhuollon palveluihin törmää enenevässä määrin osana julkista hoitoketjua.

”Kunnallisesta terveyskeskuksesta voidaan lähettää esimerkiksi Terveystaloon mammografiaseulontaan tai magneettikuvaan”, Närhinen selittää.

Hoitoketju hallussa

Terveystalo lähti liikkeelle viisitoista vuotta sitten neljän yksityisen lääkärikeskuksen yhteenliittymästä. Viime vuoden lopussa firmassa työskenteli lähes 7 000 terveydenhuollon ammattilaista. Heistä noin puolet on työsuhteessa ja puolet toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Närhisen mukaan toiminnan johtoajatuksena on tarjota saumattomasti koko hoitoketju.

”Siihen kuuluu perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidon hoitoketju siten, että laboratoriotutkimukset, kuvantaminen, päiväkirurgiset leikkaukset ja lääkärien vastaanotot voidaan hoitaa meillä. Ja näiden jälkeen hoituu myös mahdollinen kuntoutus, kuten fysioterapia”, Närhinen selittää.

”Ainoastaan erittäin vaativia leikkauksia, kuten sydänkirurgiaa, ei voida tehdä meillä. Suomi on sen verran pieni maa, että sellaisille ole tarpeeksi kysyntää.”

Terveystalo on kasvanut lyhyessä ajassa suureksi toimijaksi. Yksityisellä puolella Attendo ja Mehiläinen ovat samaa kokoluokkaa. Kaikilla suurilla yksityisillä terveyspalveluyrityksillä on hieman erilaiset profiilit, joten ne eivät tallo toistensa varpaille. Attendolla on palvelupaletissaan mukana myös hoivaa, ja Mehiläisellä hoivaa ja sosiaalipuolen palveluita. Terveystalo on keskittynyt ainoastaan terveydenhuoltoon.

Kasvava markkina

Yksityisillä firmoilla on vain pieni markkinaosuus koko terveyspalvelumarkkinoista, eli kasvulle löytyy monia mahdollisuuksia.

”Ennen nykyistä työtäni olin Hartwallin toimitusjohtajana. Siellä täytyi elää markkinassa, jossa kulutus ei kasva”, Närhinen sanoo. ”Terveyspalveluille puolestaan on yhteiskunnassa kasvava kysyntä. ”

Terveydenhuoltopalveluiden kysynnän kasvulle on monta eri syytä. Suomalaiset elävät pidempään, ja elämän ehtoopuolella on enemmän tarvetta terveydenhuollolle. Toiseksi ihmisten mielenkiinto omaa terveydentilaa kohtaan ja terveyden tukemiseen kasvaa jatkuvasti.

”Nyt ihmiset seuraavat muun muassa unta ja ruokavaliota, ja niihin liittyviä palveluita ostetaan paljon yksityisiltä, koska julkinen terveydenhuolto ei niitä oikeastaan tarjoakaan”, Närhinen sanoo.

Hän uskoo, että terveyspalveluille voi olla vieläkin enemmän kysyntää, kun kansalaisten ajattelutavat muuttuvat.

”Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta olisi järkevintä panostaa aktiivisesti ennaltaehkäisyyn sairauden hoitamisen sijaan.”

Työnantajat ymmärtävät jo ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksen. Yritykset ovat erittäin valmiita investoimaan ennaltaehkäisyyn, koska niitä kiinnostaa yrityksen tuottavuus, kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi. Terveyden huoltaminen on halvempaa ja tehokkaampaa kuin sairauden hoitaminen.

”Kasvua yksityisille voi tulla myös siitä, kun julkinen terveydenhuolto kärsii pitkistä jonotusajoista. Silloin monet ottavat terveysvakuutuksen tai maksavat yksityisellä käynnin omalla rahallaan.”

Asiakas pysyy kärryillä

Digitalisaatio aiheuttaa terveydenhuoltoalalla suuria mullistuksia. Välineet ja tietojärjestelmät kehittyvät. Ihmiset saavat esimerkiksi erilaisilla mobiililaitteilla lisää tietoa omasta terveydentilastaan, ja voivat kommunikoida hoitajien ja lääkärien kanssa.

”Ihmiset oppivat myös tiedostamaan ja motivoitumaan uusien laitteiden avulla. Esimerkiksi älykello kertoo, että nyt olet istunut liian pitkään”, Närhinen havainnollistaa.

Me mittaamme itseämme entistä enemmän ja saamme vertailtavaa tietoa. Oman mielenkiinnon lisäksi dataa voidaan käyttää terveydenhuollon ammattilaisten työn parantamiseksi. Myös ammattilaisia motivoi, että he näkevät työnsä tulokset eli pystyvät seuraamaan hoidon vaikuttavuutta.

Terveystalollakin on käytössä mobiilisovellus asiakkaille. Muun muassa lääkärissä ja laboratoriossa käynneistä ja tuloksista tulee tieto puhelimen sovellukseen. Asiakas on hyvin kärryillä siitä, missä vaiheessa hoitoprosessia mennään ja mihin suuntaan oma terveydentila kehittyy.

Kun tietoa kerätään valtavat määrät eri lähteistä, tulevaisuudessa se myös pystytään valjastamaan paremmin. Hoitoja pystytään kehittämään entistä tehokkaammiksi ja täsmällisemmiksi.

”Lisäksi potilaiden asiointi muuttuu. Voit ottaa kuvan ihottumasta ja kysyä etänä lääkäriltä, pitääkö sitä tulla näyttämään. Aikaisemmin saatettiin ihmetellä itsekseen päiväkausia, että milloin pitäisi lähteä lääkärille.”

Huonoin skenaario

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, eli sote-uudistus, on kurkkinut vuosikausia nurkan takana. Erilaiset poliittiset väännöt ovat tuoneet kapuloita uudistuksen rattaisiin. Närhisen mukaan sote-uudistuksen on pakko toteutua, vaikka poliitikoilla menisivät sukset ristiin.

”Sote-uudistus on valtiovallan yritys taistella valtavaa kustannuspainetta vastaan”, Närhinen sanoo.

Suuri paine syntyy huoltosuhteen muuttumisesta: väestö vanhenee. Vuonna 2009 Suomessa oli sataa työikäistä kohden 50 huollettavaa. Vuonna 2030 huollettavia on 73.

”Kun kyse on verorahoitteisesta järjestelmästä, tuottavuuden pitää nousta rajusti tai veroja pitää nostaa, muuten palvelulupaus heikkenee”, Närhinen pohtii. ”Veroja ei voi käytännössä enää nostaa, joten meidän pitää pystyä ratkaisemaan, kuinka Suomella on kyky tuottaa vähintään samantasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kun kustannusmassa nousee.”

Närhisen mukaan huonoin skenaario on, että päädymme kovan mekkalan jälkeen uudistukseen, jossa mikään ei muutu.

”Silloin Suomi tippuu kelkasta ja hieno terveydenhuoltomme alkaa näivettyä. Eriarvoisuus kasvaa ja pahimmillaan kustannukset jatkavat kasvuaan. Kansalainen unohtuu ja järjestelmäkeskeisyys valtaa alaa.”

Närhinen huomauttaa, että Ruotsissa on viimeiset 20 vuotta kehitetty terveydenhuoltoa, mutta suomalaiset ovat pysyneet paikallaan. Suomalainen terveyskeskusmalli on vuodelta 1973.

Terveydenhuollon puolella on kaksi suurta haastetta. Ensiksikin perusterveydenhuollon saatavuus pitäisi saada paremmalle tolalle. Suomessa 60 prosenttia ihmisistä joutuu odottamaan ei-kiireellistä lääkäriaikaa yli kaksi viikkoa. Toiseksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä. Näiden lisäksi terveydenhuollon täytyisi pysyä myös digitalisaation kelkassa.

Kone ei ole rikki

Sote-uudistuksen myötä yksityinen terveydenhuolto voi saada lisää markkinoita. Närhinen toivoo, että uudistuksessa avataan mahdollisuus valinnanvapauteen. Jos käyttöön otettaisiin esimerkiksi palvelusetelijärjestelmä, yksityiset toimijat voisivat olla tuottamassa osan julkisista palveluista.

”Terveydenhuolto on Suomessa julkinen palvelu”, Närhinen sanoo. ”Olisi hyödyllistä Suomelle, että yksityisen sektorin resursseja, prosesseja ja investointeja käytettäisiin tässä hyväksi.”

Hän uskoo valinnanvapauteen, kun puhutaan terveydenhuollon ”kevyestä puolesta”. Ihminen voisi siis itse valita, milloin ja missä hän käyttää terveyspalveluja: esimerkiksi lähellä kotia tai työpaikkaa, aamulla tai illalla.

”Vakavissa tapauksissa tilanne on toki toinen. Jos saan sydänkohtauksen, niin silloinhan minä menen, mihin käsketään.”

Närhisen ”unelma-sote” olisi sellainen, että sairauksien hoidosta voitaisiin siirtyä yhä enemmän ennaltaehkäisyyn. Ja tärkeää olisi, että ihminen voisi itse vaikuttaa enemmän hoitoprosessiin.

”Annettaisiin valta ihmisille eikä koneistolle. Se olisi kansalaisten voimaannuttamista.”

Närhinen kuitenkin muistuttaa, että suomalaisessa terveydenhuollossa on erittäin paljon hyvää.

”Me olemme maailman huippua työterveyssaralla, ja erikoissairaanhoidossa on hienoja onnistumisia”, Närhinen listaa. ”Ei tämä kone ole rikki, mutta sitä täytyy kehittää ja ennen kaikkea johtaa prosesseja ja ammattilaisia eri tavalla.”

Haetaanko yksityissektorilla kasvua ennaltaehkäisystä pikemminkin kuin sairauksien hoidosta?

”Molemmista. Ihmisille pitäisi taata mahdollisimman hyvä elämä. Tieto ja osaaminen pitää valjastaa, jotta ihmisellä on mahdollisuus ennaltaehkäisyyn”, Närhinen sanoo. ”Ikävä kyllä joku myös aina sairastuu. Silloin olennaista on, että hänet pystytään hoitamaan mahdollisimman nopeasti.”

”Molemmat pitäisi pystyä tekemään. Jos ei ehkäistä ennalta, niin aiheutetaan hirveä paine sairaanhoitoon. Jos taas luullaan, että voidaan ehkäistä ennalta kaikkia sairauksia ja onnettomuuksia, se on harhaluulo. Meillä täytyy olla tasapainossa oleva järjestelmä ja yhteiskuntana mahdollisuus panostaa molempiin.”

13.9.2017

Sosiaali- ja terveysala

  • Ala työllisti vuonna 2014 noin 386 000 henkilöä. Heistä noin 340 000 oli naisia.
  • 2000-luvulla alan yksityisten palveluntuottajien osuus suhteessa julkisiin on kasvanut.
  • Sosiaalipalveluissa yksityinen sektori on vahva. Vanhusten hoivapalvelujen työntekijöistä noin 40 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2013.
  • Terveyspalveluissa yksityinen sektori on vahvin lääkäripalveluissa (lähes 28 %). Eniten yksityisiä lääkäripalveluita käytetään Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä.
  • Sairaalapalveluista yksityisen sektorin osuus on vain 7 prosenttia.

Lähteet: THL: Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2016; Tilastokeskus

Yrjö Närhinen

  • Syntynyt: 14.07.1969
  • Koulutus: Bachelor of Business administration (HKKK). Jatkokoulutusta mm. IMD-Lausannessa
  • Nykyinen tehtävä: Terveystalon toimitusjohtaja
  • Nykyisen työtehtävän plussat: Työ, jolla on merkitys. Voimme vaikuttaa yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Upea, älykäs ja osaava organisaatio, joka haastaa ja vastaa haasteeseen tavalla joka kannustaa aina parempaan. Kasvuyrityksen johtaminen toimialalla, jolla muutos on normi, ei poikkeus.
  • Nykyisen tehtävän miinukset: Tahti on kova ja kärryillä täytyy pysyä. Itsestään täytyy muistaa huolehtia.
  • Harrastukset: Pyöräily, juoksu, laskettelu, hiihtovaellus ja purjehdus
  • Perhe: Vaimo, kolme tytärtä ja kaksi koiraa
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013