( Työelämä )

Uravalmentajan avulla uran koordinaatit kohdalleen

Teksti Marita Kokko
Kuvitus Samuel Tuovinen, kuvalähde Colourbox
Suomen Ekonomien kuusi uravalmentajaa auttavat ekonomeja ja kyltereitä, kun ura vaatii opasta, karttaa ja kompassia. Valmennettavan kannalta on tärkeintä, että hän saa matkaansa kuuntelevan ja kannustavan valmentajan, joka ottaa jäsenen yksilöllisesti huomioon.

Suomen Ekonomien kaikki uravalmentajat ovat ekonomeja. He ymmärtävät asiakkaidensa koulutusta, maailmaa ja identiteettiä. Koska varsinaista uravalmentajan koulututusta ei ole olemassa, Ekonomien valmentajien ammattitaito rakentuu esimerkiksi business coaching -sertifikaatein, NLP-koulutuksin tai ratkaisukeskeisen valmennuksen opinnoin.

Viime vuonna uravalmennusta annettiin yksilöohjauksena 1 400 asiakkaalle.

”Teemme jokainen työtä omalla persoonallamme, vaikka samaa palvelua annammekin. Käymme paljon myös eri paikkakunnilla kouluttamassa uravalmennuksen teemoista ja teemme myös webinaareja. Jokaisella uravalmentajalla on myös muita vastuita työssään”, kuvaa uravalmentaja Taija Keskinen.

Tukea murrokseen

Murrosvaiheissa moni tarvitsee sparraajaa. Kun ekonomi palaa työhön perhevapaalta tai elämäntilanne muuten ravistelee omia arvoja, on ehkä etsittävä uusia työpolkuja. Kun omat ajatukset saattavat olla solmussa ja tulevaisuus mietityttää, uravalmentaja voi olla hyvä sparrauskumppani.

”Osa alkaa pohdiskella yrittäjyyttä tai esimiehen tehtäviä. Joku hakee neuvotteluapua oman osaamisensa ja vahvuuksiensa esille tuomiseen nykyisissä tehtävissään”, Keskinen kertoo.

”Tukea voi tarvita ja hakea missä vaiheessa tahansa, kun tuntee tarvitsevansa muutosta mutta ei itse tunnista minkälaista.”

Valmennus saattaa oivalluttaa ja tuoda uusia näkökulmia. Kun orastava ajatus työnhausta syntyy, proaktiivisuus kannattaa. Uravalmentajan kanssa voi laittaa työnhakukeinot ja -kanavat hyvissä ajoin kuntoon.

Hyvää palvelua

Yksi finanssialalla työskentelevä miesekonomi kiteyttää Ekonomien urapalvelun laatusanoihin hyvä ja tärkeä. Valmistumisvaiheessa hän sai sparrausta CV:n tekemiseen. Sparrauksella CV parani ja siihen saatiin paremmin esille hänen työkokemuksensa ja osaamisensa.

”Minua autettiin, kun mietin valmistuttuani, mihin suuntaan lähtisin ja mitä asioita minun tulisi ottaa huomioon työvaihtoehtoja punnitessani. Olen saanut tukea ajatuksilleni myöhemminkin, kuten neuvoja siihen, mihin kannattaa hakea ja miten päästä kohti unelmia.”

Valmennettava on tyytyväinen, että valmentajat ovat aidosti kiinnostuneita ekonomien tilanteesta. Haasteeksi hän nostaa vain ajoittaiset ongelmat sopivan ajan löytämiseksi yhteydenpitoon.

”Ymmärrän, että ajoittain on ollut vaikeaa saada soittoaikaa, mutta sähköposti on toiminut loistavasti.”

Finanssialan ammattilainen haluaa edelleen kehittyä ja oppia uutta.” Minulla on omia haaveita, mutta kuten uravalmentajani sanoi, usein ura muodostuu myös tuurin ja sattuman avulla.”

Tervettä pohdintaa

Eräs ulkomailla työskentelevä naisekonomi tarvitsi valmennusta valmistumisensa kynnyksellä.

”Puhelinajat valmennukseen järjestyivät hyvin. Ideoiden ja ajatusten pyörittely oli hyödyllistä. Vaikka omassa päässä ei ehkä mitään suuria oivalluksia syntynyt, niin kuitenkin tervettä analyysiä ja pohdintaa.”

Hänen mukaansa valmistumisvaiheessa ja työhakemuksia täyttäessä on hyvä jutella myös muiden kuin saman ahdistuksen kanssa painivien kavereiden kanssa.

Luovaksi suunnittelijaksi

It-alalla vuosia työskennellyt naisekonomi on käyttänyt uravalmennusta kolme kertaa. Hän on halunnut vaihtaa luovalle alalle ja ammattiin. Valmentajan kysymykset auttoivat häntä jäsentämään ajatuksiaan sekä tuomaan esille vahvuuksiaan ja tahtotilaansa.

Valmennuksen ansiosta valmennettava on pystynyt ottamaan itsevarmempia askeleita kohti muutosta ja työhaastattelua. Asiakkaana hänelle tuli tunne, että hänestä välitetään ja hän saa jäsenmaksuilleen merkittävää vastinetta.

”Todella ammattimaista, ystävällistä ja aikaansaavaa. Palvelua voisi vieläkin kehittää lisäämällä psykologista valmennusta”, hän arvioi.

Naisekonomin ura on nyt murrosvaiheessa. Lähiviikkoina ratkeaa, millaiseksi hänen työnkuvansa ja työympäristönsä muovautuvat. Tavoitteekseen hän on asettanut menestyvän projektipäällikön tai suunnittelijan tehtävät luovalla alalla.

Puhelusta liikkeelle

Valmennussuhde alkaa yleensä soittoajan varauksella. Jos kyse on palkkatiedustelusta, ratkaisu löytyy useimmiten yhden puhelinkeskustelun aikana. Jos apua tarvitaan esimerkiksi työnhakuun tai urasuuntaan liittyvissä asioissa, uravalmentaja kartoittaa tilannetta aloituskeskustelussa puhelimitse.

”Käymme läpi, missä tilanteessa ihminen on, mitä hän on tehnyt ja ajatellut tekevänsä ja mitkä ovat hänen toiveensa valmennukselle.”

Kartoituksen pohjalta sovitaan joko puhelin- tai tapaamisaika.

”Valmennusaikaa voidaan ennakoida pohdintatehtävin tai voimme käyttää esimerkiksi itsetuntemusta parantavia työkaluja.”

Yleensä tapaamisia tarvitaan yhdestä kolmeen.

”Usein kolme kertaa riittää niissäkin tapauksissa, että pohdittavaa on paljon, ja asiakas tarvitsee tapaamisten väliin aikaa selvittää ajatuksiaan”, Keskinen toteaa.

9.12.2015

Asiakkuustiimi tukee urapolkua

Ekonomien uusi asiakkuustiimi koordinoi jäsenille kohdennetut urapalvelut kylterivaiheesta läpi koko urakaaren.

”Haluamme vastata jäsentemme tarpeisiin käyttäjälähtöisesti, ajantasaisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen”, määrittää Katri Markkanen, joka on vetänyt asiakkuustiimiä lokakuun alusta.

Asiakkuustiimi perustettiin turvaamaan aiempaa jäsenlähtöisempi palvelu uran eri vaiheissa. Palvelujen kohdentaminen oikein on aito haaste, sillä Ekonomien jäsenistö on hyvin heterogeeninen muun muassa tehtävänimikkeiltään, asemiltaan, kiinnostuksenkohteiltaan ja työtilanteiltaan.

”Meillä tulee jatkossa olla jäsenistöstä selkeät profiilit, jotta pystymme kohdentamaan palvelut paremmin ja kehittämään niitä jäsenten tarpeita vastaaviksi”, Markkanen korostaa.

”Panostamme siihen, että palvelu ei ole vain yksittäinen tapahtuma uran varrella ja että pystymme antamaan jatkuvasti tukea koko urapolulle ajasta ja paikasta riippumatta. Esimerkiksi webinaarit ovat olleet jäsenten käytössä jo muutamia vuosia.”

Myös mentorointi on kysyttyä. Markkanen toivookin, että jäsenkunnasta löytyisi nykyistä enemmän mentoreiksi haluavia, sillä heistä on jatkuva pula.

Täyteen vauhtiin toiminta pääsee ensi vuoden aikana.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013