( Työelämä )

Uravalmentajan avulla uran koordinaatit kohdalleen

Teksti Marita Kokko
Kuvitus Samuel Tuovinen, kuvalähde Colourbox
Suomen Ekonomien kuusi uravalmentajaa auttavat ekonomeja ja kyltereitä, kun ura vaatii opasta, karttaa ja kompassia. Valmennettavan kannalta on tärkeintä, että hän saa matkaansa kuuntelevan ja kannustavan valmentajan, joka ottaa jäsenen yksilöllisesti huomioon.

Suomen Ekonomien kaikki uravalmentajat ovat ekonomeja. He ymmärtävät asiakkaidensa koulutusta, maailmaa ja identiteettiä. Koska varsinaista uravalmentajan koulututusta ei ole olemassa, Ekonomien valmentajien ammattitaito rakentuu esimerkiksi business coaching -sertifikaatein, NLP-koulutuksin tai ratkaisukeskeisen valmennuksen opinnoin.

Viime vuonna uravalmennusta annettiin yksilöohjauksena 1 400 asiakkaalle.

”Teemme jokainen työtä omalla persoonallamme, vaikka samaa palvelua annammekin. Käymme paljon myös eri paikkakunnilla kouluttamassa uravalmennuksen teemoista ja teemme myös webinaareja. Jokaisella uravalmentajalla on myös muita vastuita työssään”, kuvaa uravalmentaja Taija Keskinen.

Tukea murrokseen

Murrosvaiheissa moni tarvitsee sparraajaa. Kun ekonomi palaa työhön perhevapaalta tai elämäntilanne muuten ravistelee omia arvoja, on ehkä etsittävä uusia työpolkuja. Kun omat ajatukset saattavat olla solmussa ja tulevaisuus mietityttää, uravalmentaja voi olla hyvä sparrauskumppani.

”Osa alkaa pohdiskella yrittäjyyttä tai esimiehen tehtäviä. Joku hakee neuvotteluapua oman osaamisensa ja vahvuuksiensa esille tuomiseen nykyisissä tehtävissään”, Keskinen kertoo.

”Tukea voi tarvita ja hakea missä vaiheessa tahansa, kun tuntee tarvitsevansa muutosta mutta ei itse tunnista minkälaista.”

Valmennus saattaa oivalluttaa ja tuoda uusia näkökulmia. Kun orastava ajatus työnhausta syntyy, proaktiivisuus kannattaa. Uravalmentajan kanssa voi laittaa työnhakukeinot ja -kanavat hyvissä ajoin kuntoon.

Hyvää palvelua

Yksi finanssialalla työskentelevä miesekonomi kiteyttää Ekonomien urapalvelun laatusanoihin hyvä ja tärkeä. Valmistumisvaiheessa hän sai sparrausta CV:n tekemiseen. Sparrauksella CV parani ja siihen saatiin paremmin esille hänen työkokemuksensa ja osaamisensa.

”Minua autettiin, kun mietin valmistuttuani, mihin suuntaan lähtisin ja mitä asioita minun tulisi ottaa huomioon työvaihtoehtoja punnitessani. Olen saanut tukea ajatuksilleni myöhemminkin, kuten neuvoja siihen, mihin kannattaa hakea ja miten päästä kohti unelmia.”

Valmennettava on tyytyväinen, että valmentajat ovat aidosti kiinnostuneita ekonomien tilanteesta. Haasteeksi hän nostaa vain ajoittaiset ongelmat sopivan ajan löytämiseksi yhteydenpitoon.

”Ymmärrän, että ajoittain on ollut vaikeaa saada soittoaikaa, mutta sähköposti on toiminut loistavasti.”

Finanssialan ammattilainen haluaa edelleen kehittyä ja oppia uutta.” Minulla on omia haaveita, mutta kuten uravalmentajani sanoi, usein ura muodostuu myös tuurin ja sattuman avulla.”

Tervettä pohdintaa

Eräs ulkomailla työskentelevä naisekonomi tarvitsi valmennusta valmistumisensa kynnyksellä.

”Puhelinajat valmennukseen järjestyivät hyvin. Ideoiden ja ajatusten pyörittely oli hyödyllistä. Vaikka omassa päässä ei ehkä mitään suuria oivalluksia syntynyt, niin kuitenkin tervettä analyysiä ja pohdintaa.”

Hänen mukaansa valmistumisvaiheessa ja työhakemuksia täyttäessä on hyvä jutella myös muiden kuin saman ahdistuksen kanssa painivien kavereiden kanssa.

Luovaksi suunnittelijaksi

It-alalla vuosia työskennellyt naisekonomi on käyttänyt uravalmennusta kolme kertaa. Hän on halunnut vaihtaa luovalle alalle ja ammattiin. Valmentajan kysymykset auttoivat häntä jäsentämään ajatuksiaan sekä tuomaan esille vahvuuksiaan ja tahtotilaansa.

Valmennuksen ansiosta valmennettava on pystynyt ottamaan itsevarmempia askeleita kohti muutosta ja työhaastattelua. Asiakkaana hänelle tuli tunne, että hänestä välitetään ja hän saa jäsenmaksuilleen merkittävää vastinetta.

”Todella ammattimaista, ystävällistä ja aikaansaavaa. Palvelua voisi vieläkin kehittää lisäämällä psykologista valmennusta”, hän arvioi.

Naisekonomin ura on nyt murrosvaiheessa. Lähiviikkoina ratkeaa, millaiseksi hänen työnkuvansa ja työympäristönsä muovautuvat. Tavoitteekseen hän on asettanut menestyvän projektipäällikön tai suunnittelijan tehtävät luovalla alalla.

Puhelusta liikkeelle

Valmennussuhde alkaa yleensä soittoajan varauksella. Jos kyse on palkkatiedustelusta, ratkaisu löytyy useimmiten yhden puhelinkeskustelun aikana. Jos apua tarvitaan esimerkiksi työnhakuun tai urasuuntaan liittyvissä asioissa, uravalmentaja kartoittaa tilannetta aloituskeskustelussa puhelimitse.

”Käymme läpi, missä tilanteessa ihminen on, mitä hän on tehnyt ja ajatellut tekevänsä ja mitkä ovat hänen toiveensa valmennukselle.”

Kartoituksen pohjalta sovitaan joko puhelin- tai tapaamisaika.

”Valmennusaikaa voidaan ennakoida pohdintatehtävin tai voimme käyttää esimerkiksi itsetuntemusta parantavia työkaluja.”

Yleensä tapaamisia tarvitaan yhdestä kolmeen.

”Usein kolme kertaa riittää niissäkin tapauksissa, että pohdittavaa on paljon, ja asiakas tarvitsee tapaamisten väliin aikaa selvittää ajatuksiaan”, Keskinen toteaa.

9.12.2015

Asiakkuustiimi tukee urapolkua

Ekonomien uusi asiakkuustiimi koordinoi jäsenille kohdennetut urapalvelut kylterivaiheesta läpi koko urakaaren.

”Haluamme vastata jäsentemme tarpeisiin käyttäjälähtöisesti, ajantasaisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen”, määrittää Katri Markkanen, joka on vetänyt asiakkuustiimiä lokakuun alusta.

Asiakkuustiimi perustettiin turvaamaan aiempaa jäsenlähtöisempi palvelu uran eri vaiheissa. Palvelujen kohdentaminen oikein on aito haaste, sillä Ekonomien jäsenistö on hyvin heterogeeninen muun muassa tehtävänimikkeiltään, asemiltaan, kiinnostuksenkohteiltaan ja työtilanteiltaan.

”Meillä tulee jatkossa olla jäsenistöstä selkeät profiilit, jotta pystymme kohdentamaan palvelut paremmin ja kehittämään niitä jäsenten tarpeita vastaaviksi”, Markkanen korostaa.

”Panostamme siihen, että palvelu ei ole vain yksittäinen tapahtuma uran varrella ja että pystymme antamaan jatkuvasti tukea koko urapolulle ajasta ja paikasta riippumatta. Esimerkiksi webinaarit ovat olleet jäsenten käytössä jo muutamia vuosia.”

Myös mentorointi on kysyttyä. Markkanen toivookin, että jäsenkunnasta löytyisi nykyistä enemmän mentoreiksi haluavia, sillä heistä on jatkuva pula.

Täyteen vauhtiin toiminta pääsee ensi vuoden aikana.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013