( Edunvalvonta )

Uudet suuntaviivat

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämän muutokset, koulutuspoliittiset kysymykset ja yrittäjyys vaihtoehtoisena työurana luovat perustan Suomen Ekonomien toiminnan suuntaviivoille seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko pitää sovittua suuntaviivakokonaisuutta hyvänä lähtökohtana tulevien vuosien vaikuttamistyölle.

”Nyt työelämää ja koulutuspolitiikkaa koskevat ratkaisut on päivitetty samassa syklissä, mikä selkeyttää liiton toimintaperiaatteita. Yrittäjyyden nostaminen yhdeksi keskeiseksi suuntaviivaksi viestii muutoksista työelämässä ja työurien kehittämisessä. Myös ekonomien työntekemisen muodot uudistuvat ja perinteiset pitkät palkansaajaurat yhdellä työnantajalla ovat tulevaisuudessa entistä harvinaisempia”, Savinko sanoo.

Suuntaviivojen tavoitteena on havahduttaa sekä jo työelämässä vaikuttavat ekonomit että alan opiskelijat ymmärtämään työelämän nopeat muutokset ja valmistautumaan kilpailuun tulevaisuuden työpaikoista opiskelemalla ja jatkokouluttautumalla uusiin haasteisiin.

”Suuntaviivat muodostavat kokonaisuuden, joka määrittelee liittomme keskeiset tavoitteet. Hyväksytyt tavoitteet toimivat raameina vaikuttamistyölle, yksityiskohtaisempien tavoitteiden laadinnalle ja toiminnan suunnittelulle. On tärkeää ymmärtää, etteivät suuntaviivat ole suinkaan erillisiä siiloja, vaan niissä on päällekkäisyyksiä. Yhdistäväksi tekijäksi nousee oman osaamisen kehittäminen ja menestyminen työelämässä.”

Savinko muistuttaa, että vahva ekonomiosaaminen on yksi keskeinen Suomen kilpailukyvyn rakentaja. Ekonomien menestyminen työmarkkinoilla rakennetaan pitkälti sen varaan, miten heidän koulutuksensa ja työuran aikainen osaamisen kehittäminen onnistuu.

”Ekonomin tutkinto on edelleen arvostettua valuuttaa työmarkkinoilla, mutta ekonomienkaan työllistyminen ei ole enää itsestäänselvyys.” Haluamme kehittää tutkinnon arvoa siten, että se takaa työnantajille sellaisia valmiuksia, joita työelämässä tarvitaan. Meillä on myös paljon tekemistä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseksi, sillä työnantajat eivät aina oivalla, miten erilaista osaamista ekonomitutkinnon taakse voi kätkeytyä, Savinko sanoo.

Tittelin takaa löytyy niin generalisteja kuin erikoisosaajia. Molempia tarvitaan. Tällä hetkellä Suomen Ekonomien jäsenkunnasta löytyy lähes 5 000 eri toimenkuvaa työelämässä.

”Menestyvällä ekonomilla on selkeä ja laaja perusosaaminen taloudesta, liike-elämästä ja markkinoinnista sekä sen lisäksi erikoisosaamista, joka voi vaihdella laskentatoimesta tuotantotalouteen. Kaikkia ekonomeja yhdistää ongelmanratkaisukyky ja analyyttisyys, jonka avulla asioita osataan johtaa ja viedä eteenpäin. Ongelmien ratkaisu, asioiden kehittäminen ja uuden luominen ovat keskeisiä menestystekijöitä tulevaisuuden työelämässä”, Savinko sanoo.

Selkeyttä koulutuksen työnjakoon

Selkeä koulutusjärjestelmä, koulutuksen vaativuustason nostaminen ja työelämän tuntemuksen vahvistaminen jo opiskelun aikana, kiteyttää koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan lähivuosien tavoitteet.

Keskeistä on varmistaa suomalaisen ekonomikoulutuksen kilpailukyky. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koulutusjärjestelmä on huippukunnossa, koulutusta tarjoavien yksiköiden toimintaedellytykset ovat hyvät, työhön sitoudutaan vahvasti ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa.

”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallia on edelleen tarpeen selkiyttää. Osaamistasosta ei saa tinkiä vaikeinakaan taloudellisina aikoina. Sisällöllisesti koulutuksessa tulisi painottaa nykyistä enemmän yrittäjyysvalmiuksia ja tuoda työelämä mukaan opiskeluun jo opintojen alkuvaiheissa. Työnantajien ei tule kuitenkaan sanella opintojen sisältöä, sillä yliopistot eivät ole ammattikouluja, vaan valmistavat analyyttiseen ajatteluun sekä teorian ja opitun testaamiseen työelämässä”, Eriksson sanoo.

Erikssonin mukaan koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua olisi silti hyvä kehittää nykyistä aktiivisemmaksi.

”Koulutus ja työelämä limittyvät toisiinsa yhä enemmän. Pärjätäkseen työelämässä on meidän kaikkien oltava valmiita kehittämään omaa osaamistamme työurien eri käänteissä”, Eriksson sanoo.

Yrittäjyys avainasemaan

Yrittäjyyden nosto yhdeksi Suomen Ekonomien keskeisistä suuntaviivoista viestii ekonomien työurien monipuolistumisesta. Pitkien, yhden työnantajan uran rinnalla yhä useampi ekonomi vaihtaa nopeammin työpaikkaa – tai voi joutua myös työttömäksi. Yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia asiantuntijoita itsensä työllistämisessä, vaikkakin tällä hetkellä vain noin neljä prosenttia järjestön jäsenistä toimii yrittäjinä.

Yrittäjyysasioista vastaava asiamies Antti Leino korostaa, että Suomen Ekonomien yrittäjyyspalvelut ovat ekonomien yritystoimintaan ja yritystoiminnan perustamiseen keskittyviä palveluita, ei työnantajapalveluita.

”Yrittäjyyden nostaminen tasavertaiseksi työmuodoksi työsuhteen rinnalle on merkittävä muutos järjestön toiminnassa. Meille on tärkeää, että kaikki ekonomit, myös yrittäjät, tuntevat ekonomiyhteisön omakseen. Yrittäjien, palkansaajien ja koko yhteiskunnan edut ovat samansuuntaisia, ei vastakkaisia”, Leino sanoo.

Järjestön yrittäjäpoliittiset ydintavoitteet liittyvät ennen kaikkea yrittäjyyden edellytysten parantamiseen.

”Haluamme edistää yrittäjiksi ryhtyvien jäsentemme toimintaa esimerkiksi tarjoamalla heille kaikki samat palvelut kuin palkansaajajäsenillemme. Tämän lisäksi lakiyksikössä annetaan erityisesti yrittäjille suunnattua juridista neuvontaa”, Leino sanoo.

Tarpeettoman byrokratian vähentäminen, verokannan kilpailukykyisyyden lisääminen ja arvonlisättömän toiminnan alarajan muutos sekä työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät kysymykset ovat konkreettisia toimenpiteitä, joihin tartutaan lähiaikoina.

Rakennusaineita monipuoliseen työuraan

Monimuotoiset työurat, uudistuva työelämä, uusi sopiminen ja työtä tukeva yhteiskunta. Laajoja teemoja, joista koostuvat puolestaan ekonomien työelämän suuntaviivat.

”Suuntaviivoja määriteltäessä olemme miettineet, millaisiin kysymyksiin jäsenemme hakevat vastauksia muuttuvassa työelämässä, ja miten me voimme osaltamme edistää ekonomien kykyä kehittää ammatillista osaamistaan ja pitää työmarkkina-arvoaan yllä työelämässä”, koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies Tuomas Viskari sanoo.

Työurat kansainvälistyvät, muuttuvat entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi, mutta myös pätkittyvät.

”Joustavat työaikajärjestelyt ovat jo nyt arkea työpaikoilla. Samalla palkkaukseen liittyvät ratkaisut monipuolistuvat. Haluamme pitää huolta, että ekonomien palkkaus määräytyy läpinäkyvän ja ymmärrettävän palkkausratkaisun kautta. Mielekäs korvaus tehdystä työstä motivoi työskentelemään ja kehittämään itseään sekä edistää työhyvinvointia”, Viskari sanoo.

Työehtosopimuksiin liittyvät kysymykset ja palvelussuhteiden ehdot ovat keskeisiä Ekonomien jäsenille, joista yli puolet työskentelee palkkasuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä. ”Uskomme paikallisen sopimisen lisääntyvän ekonomien työsuhteissa. Se edellyttää toimivaa paikallista neuvottelujärjestelmää ja henkilöstön edustusta. Se vaatii osaamista myös jäseniltämme, joilta edellytetään osaamista niin työnantajan kuin palkansaajan roolissa”, Viskari sanoo.

18.2.2015

Uusi työelämä

  • Ajasta ja paikasta riippumaton työ.
  • Palkkaus ja palkitseminen.
  • Johtamisella hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Uusi sopiminen

  • Yksilöllinen sopiminen, joustava paikallinen sopiminen ja perusteet kuntoon työehtosopimuksilla.

Koulutus ja osaaminen

  • tutkinnon arvo ja aseman selkeys
  • perusosaaminen ja syvällinen
    erityisosaaminen
  • työn ja koulutuksen vuoropuhelu
  • yrittäjyys

Työelämäsuhteet

  • työmarkkina- ja neuvottelujärjestelmät
  • toimijoiden määrä ja asemointi
  • sopimisen malli
  • toimialarakenteiden muutokset

Työ ja työelämä

  • ajasta ja paikasta riippumaton työ
  • palkka ja palkitseminen
  • tuottavuus, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
  • työn itsenäisyys
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013