( Edunvalvonta )

Uudet suuntaviivat

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämän muutokset, koulutuspoliittiset kysymykset ja yrittäjyys vaihtoehtoisena työurana luovat perustan Suomen Ekonomien toiminnan suuntaviivoille seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko pitää sovittua suuntaviivakokonaisuutta hyvänä lähtökohtana tulevien vuosien vaikuttamistyölle.

”Nyt työelämää ja koulutuspolitiikkaa koskevat ratkaisut on päivitetty samassa syklissä, mikä selkeyttää liiton toimintaperiaatteita. Yrittäjyyden nostaminen yhdeksi keskeiseksi suuntaviivaksi viestii muutoksista työelämässä ja työurien kehittämisessä. Myös ekonomien työntekemisen muodot uudistuvat ja perinteiset pitkät palkansaajaurat yhdellä työnantajalla ovat tulevaisuudessa entistä harvinaisempia”, Savinko sanoo.

Suuntaviivojen tavoitteena on havahduttaa sekä jo työelämässä vaikuttavat ekonomit että alan opiskelijat ymmärtämään työelämän nopeat muutokset ja valmistautumaan kilpailuun tulevaisuuden työpaikoista opiskelemalla ja jatkokouluttautumalla uusiin haasteisiin.

”Suuntaviivat muodostavat kokonaisuuden, joka määrittelee liittomme keskeiset tavoitteet. Hyväksytyt tavoitteet toimivat raameina vaikuttamistyölle, yksityiskohtaisempien tavoitteiden laadinnalle ja toiminnan suunnittelulle. On tärkeää ymmärtää, etteivät suuntaviivat ole suinkaan erillisiä siiloja, vaan niissä on päällekkäisyyksiä. Yhdistäväksi tekijäksi nousee oman osaamisen kehittäminen ja menestyminen työelämässä.”

Savinko muistuttaa, että vahva ekonomiosaaminen on yksi keskeinen Suomen kilpailukyvyn rakentaja. Ekonomien menestyminen työmarkkinoilla rakennetaan pitkälti sen varaan, miten heidän koulutuksensa ja työuran aikainen osaamisen kehittäminen onnistuu.

”Ekonomin tutkinto on edelleen arvostettua valuuttaa työmarkkinoilla, mutta ekonomienkaan työllistyminen ei ole enää itsestäänselvyys.” Haluamme kehittää tutkinnon arvoa siten, että se takaa työnantajille sellaisia valmiuksia, joita työelämässä tarvitaan. Meillä on myös paljon tekemistä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseksi, sillä työnantajat eivät aina oivalla, miten erilaista osaamista ekonomitutkinnon taakse voi kätkeytyä, Savinko sanoo.

Tittelin takaa löytyy niin generalisteja kuin erikoisosaajia. Molempia tarvitaan. Tällä hetkellä Suomen Ekonomien jäsenkunnasta löytyy lähes 5 000 eri toimenkuvaa työelämässä.

”Menestyvällä ekonomilla on selkeä ja laaja perusosaaminen taloudesta, liike-elämästä ja markkinoinnista sekä sen lisäksi erikoisosaamista, joka voi vaihdella laskentatoimesta tuotantotalouteen. Kaikkia ekonomeja yhdistää ongelmanratkaisukyky ja analyyttisyys, jonka avulla asioita osataan johtaa ja viedä eteenpäin. Ongelmien ratkaisu, asioiden kehittäminen ja uuden luominen ovat keskeisiä menestystekijöitä tulevaisuuden työelämässä”, Savinko sanoo.

Selkeyttä koulutuksen työnjakoon

Selkeä koulutusjärjestelmä, koulutuksen vaativuustason nostaminen ja työelämän tuntemuksen vahvistaminen jo opiskelun aikana, kiteyttää koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan lähivuosien tavoitteet.

Keskeistä on varmistaa suomalaisen ekonomikoulutuksen kilpailukyky. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koulutusjärjestelmä on huippukunnossa, koulutusta tarjoavien yksiköiden toimintaedellytykset ovat hyvät, työhön sitoudutaan vahvasti ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa.

”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallia on edelleen tarpeen selkiyttää. Osaamistasosta ei saa tinkiä vaikeinakaan taloudellisina aikoina. Sisällöllisesti koulutuksessa tulisi painottaa nykyistä enemmän yrittäjyysvalmiuksia ja tuoda työelämä mukaan opiskeluun jo opintojen alkuvaiheissa. Työnantajien ei tule kuitenkaan sanella opintojen sisältöä, sillä yliopistot eivät ole ammattikouluja, vaan valmistavat analyyttiseen ajatteluun sekä teorian ja opitun testaamiseen työelämässä”, Eriksson sanoo.

Erikssonin mukaan koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua olisi silti hyvä kehittää nykyistä aktiivisemmaksi.

”Koulutus ja työelämä limittyvät toisiinsa yhä enemmän. Pärjätäkseen työelämässä on meidän kaikkien oltava valmiita kehittämään omaa osaamistamme työurien eri käänteissä”, Eriksson sanoo.

Yrittäjyys avainasemaan

Yrittäjyyden nosto yhdeksi Suomen Ekonomien keskeisistä suuntaviivoista viestii ekonomien työurien monipuolistumisesta. Pitkien, yhden työnantajan uran rinnalla yhä useampi ekonomi vaihtaa nopeammin työpaikkaa – tai voi joutua myös työttömäksi. Yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia asiantuntijoita itsensä työllistämisessä, vaikkakin tällä hetkellä vain noin neljä prosenttia järjestön jäsenistä toimii yrittäjinä.

Yrittäjyysasioista vastaava asiamies Antti Leino korostaa, että Suomen Ekonomien yrittäjyyspalvelut ovat ekonomien yritystoimintaan ja yritystoiminnan perustamiseen keskittyviä palveluita, ei työnantajapalveluita.

”Yrittäjyyden nostaminen tasavertaiseksi työmuodoksi työsuhteen rinnalle on merkittävä muutos järjestön toiminnassa. Meille on tärkeää, että kaikki ekonomit, myös yrittäjät, tuntevat ekonomiyhteisön omakseen. Yrittäjien, palkansaajien ja koko yhteiskunnan edut ovat samansuuntaisia, ei vastakkaisia”, Leino sanoo.

Järjestön yrittäjäpoliittiset ydintavoitteet liittyvät ennen kaikkea yrittäjyyden edellytysten parantamiseen.

”Haluamme edistää yrittäjiksi ryhtyvien jäsentemme toimintaa esimerkiksi tarjoamalla heille kaikki samat palvelut kuin palkansaajajäsenillemme. Tämän lisäksi lakiyksikössä annetaan erityisesti yrittäjille suunnattua juridista neuvontaa”, Leino sanoo.

Tarpeettoman byrokratian vähentäminen, verokannan kilpailukykyisyyden lisääminen ja arvonlisättömän toiminnan alarajan muutos sekä työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät kysymykset ovat konkreettisia toimenpiteitä, joihin tartutaan lähiaikoina.

Rakennusaineita monipuoliseen työuraan

Monimuotoiset työurat, uudistuva työelämä, uusi sopiminen ja työtä tukeva yhteiskunta. Laajoja teemoja, joista koostuvat puolestaan ekonomien työelämän suuntaviivat.

”Suuntaviivoja määriteltäessä olemme miettineet, millaisiin kysymyksiin jäsenemme hakevat vastauksia muuttuvassa työelämässä, ja miten me voimme osaltamme edistää ekonomien kykyä kehittää ammatillista osaamistaan ja pitää työmarkkina-arvoaan yllä työelämässä”, koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies Tuomas Viskari sanoo.

Työurat kansainvälistyvät, muuttuvat entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi, mutta myös pätkittyvät.

”Joustavat työaikajärjestelyt ovat jo nyt arkea työpaikoilla. Samalla palkkaukseen liittyvät ratkaisut monipuolistuvat. Haluamme pitää huolta, että ekonomien palkkaus määräytyy läpinäkyvän ja ymmärrettävän palkkausratkaisun kautta. Mielekäs korvaus tehdystä työstä motivoi työskentelemään ja kehittämään itseään sekä edistää työhyvinvointia”, Viskari sanoo.

Työehtosopimuksiin liittyvät kysymykset ja palvelussuhteiden ehdot ovat keskeisiä Ekonomien jäsenille, joista yli puolet työskentelee palkkasuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä. ”Uskomme paikallisen sopimisen lisääntyvän ekonomien työsuhteissa. Se edellyttää toimivaa paikallista neuvottelujärjestelmää ja henkilöstön edustusta. Se vaatii osaamista myös jäseniltämme, joilta edellytetään osaamista niin työnantajan kuin palkansaajan roolissa”, Viskari sanoo.

18.2.2015

Uusi työelämä

  • Ajasta ja paikasta riippumaton työ.
  • Palkkaus ja palkitseminen.
  • Johtamisella hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Uusi sopiminen

  • Yksilöllinen sopiminen, joustava paikallinen sopiminen ja perusteet kuntoon työehtosopimuksilla.

Koulutus ja osaaminen

  • tutkinnon arvo ja aseman selkeys
  • perusosaaminen ja syvällinen
    erityisosaaminen
  • työn ja koulutuksen vuoropuhelu
  • yrittäjyys

Työelämäsuhteet

  • työmarkkina- ja neuvottelujärjestelmät
  • toimijoiden määrä ja asemointi
  • sopimisen malli
  • toimialarakenteiden muutokset

Työ ja työelämä

  • ajasta ja paikasta riippumaton työ
  • palkka ja palkitseminen
  • tuottavuus, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
  • työn itsenäisyys
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013