( Edunvalvonta )

Uudet suuntaviivat

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämän muutokset, koulutuspoliittiset kysymykset ja yrittäjyys vaihtoehtoisena työurana luovat perustan Suomen Ekonomien toiminnan suuntaviivoille seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko pitää sovittua suuntaviivakokonaisuutta hyvänä lähtökohtana tulevien vuosien vaikuttamistyölle.

”Nyt työelämää ja koulutuspolitiikkaa koskevat ratkaisut on päivitetty samassa syklissä, mikä selkeyttää liiton toimintaperiaatteita. Yrittäjyyden nostaminen yhdeksi keskeiseksi suuntaviivaksi viestii muutoksista työelämässä ja työurien kehittämisessä. Myös ekonomien työntekemisen muodot uudistuvat ja perinteiset pitkät palkansaajaurat yhdellä työnantajalla ovat tulevaisuudessa entistä harvinaisempia”, Savinko sanoo.

Suuntaviivojen tavoitteena on havahduttaa sekä jo työelämässä vaikuttavat ekonomit että alan opiskelijat ymmärtämään työelämän nopeat muutokset ja valmistautumaan kilpailuun tulevaisuuden työpaikoista opiskelemalla ja jatkokouluttautumalla uusiin haasteisiin.

”Suuntaviivat muodostavat kokonaisuuden, joka määrittelee liittomme keskeiset tavoitteet. Hyväksytyt tavoitteet toimivat raameina vaikuttamistyölle, yksityiskohtaisempien tavoitteiden laadinnalle ja toiminnan suunnittelulle. On tärkeää ymmärtää, etteivät suuntaviivat ole suinkaan erillisiä siiloja, vaan niissä on päällekkäisyyksiä. Yhdistäväksi tekijäksi nousee oman osaamisen kehittäminen ja menestyminen työelämässä.”

Savinko muistuttaa, että vahva ekonomiosaaminen on yksi keskeinen Suomen kilpailukyvyn rakentaja. Ekonomien menestyminen työmarkkinoilla rakennetaan pitkälti sen varaan, miten heidän koulutuksensa ja työuran aikainen osaamisen kehittäminen onnistuu.

”Ekonomin tutkinto on edelleen arvostettua valuuttaa työmarkkinoilla, mutta ekonomienkaan työllistyminen ei ole enää itsestäänselvyys.” Haluamme kehittää tutkinnon arvoa siten, että se takaa työnantajille sellaisia valmiuksia, joita työelämässä tarvitaan. Meillä on myös paljon tekemistä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseksi, sillä työnantajat eivät aina oivalla, miten erilaista osaamista ekonomitutkinnon taakse voi kätkeytyä, Savinko sanoo.

Tittelin takaa löytyy niin generalisteja kuin erikoisosaajia. Molempia tarvitaan. Tällä hetkellä Suomen Ekonomien jäsenkunnasta löytyy lähes 5 000 eri toimenkuvaa työelämässä.

”Menestyvällä ekonomilla on selkeä ja laaja perusosaaminen taloudesta, liike-elämästä ja markkinoinnista sekä sen lisäksi erikoisosaamista, joka voi vaihdella laskentatoimesta tuotantotalouteen. Kaikkia ekonomeja yhdistää ongelmanratkaisukyky ja analyyttisyys, jonka avulla asioita osataan johtaa ja viedä eteenpäin. Ongelmien ratkaisu, asioiden kehittäminen ja uuden luominen ovat keskeisiä menestystekijöitä tulevaisuuden työelämässä”, Savinko sanoo.

Selkeyttä koulutuksen työnjakoon

Selkeä koulutusjärjestelmä, koulutuksen vaativuustason nostaminen ja työelämän tuntemuksen vahvistaminen jo opiskelun aikana, kiteyttää koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan lähivuosien tavoitteet.

Keskeistä on varmistaa suomalaisen ekonomikoulutuksen kilpailukyky. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koulutusjärjestelmä on huippukunnossa, koulutusta tarjoavien yksiköiden toimintaedellytykset ovat hyvät, työhön sitoudutaan vahvasti ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa.

”Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen duaalimallia on edelleen tarpeen selkiyttää. Osaamistasosta ei saa tinkiä vaikeinakaan taloudellisina aikoina. Sisällöllisesti koulutuksessa tulisi painottaa nykyistä enemmän yrittäjyysvalmiuksia ja tuoda työelämä mukaan opiskeluun jo opintojen alkuvaiheissa. Työnantajien ei tule kuitenkaan sanella opintojen sisältöä, sillä yliopistot eivät ole ammattikouluja, vaan valmistavat analyyttiseen ajatteluun sekä teorian ja opitun testaamiseen työelämässä”, Eriksson sanoo.

Erikssonin mukaan koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua olisi silti hyvä kehittää nykyistä aktiivisemmaksi.

”Koulutus ja työelämä limittyvät toisiinsa yhä enemmän. Pärjätäkseen työelämässä on meidän kaikkien oltava valmiita kehittämään omaa osaamistamme työurien eri käänteissä”, Eriksson sanoo.

Yrittäjyys avainasemaan

Yrittäjyyden nosto yhdeksi Suomen Ekonomien keskeisistä suuntaviivoista viestii ekonomien työurien monipuolistumisesta. Pitkien, yhden työnantajan uran rinnalla yhä useampi ekonomi vaihtaa nopeammin työpaikkaa – tai voi joutua myös työttömäksi. Yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia asiantuntijoita itsensä työllistämisessä, vaikkakin tällä hetkellä vain noin neljä prosenttia järjestön jäsenistä toimii yrittäjinä.

Yrittäjyysasioista vastaava asiamies Antti Leino korostaa, että Suomen Ekonomien yrittäjyyspalvelut ovat ekonomien yritystoimintaan ja yritystoiminnan perustamiseen keskittyviä palveluita, ei työnantajapalveluita.

”Yrittäjyyden nostaminen tasavertaiseksi työmuodoksi työsuhteen rinnalle on merkittävä muutos järjestön toiminnassa. Meille on tärkeää, että kaikki ekonomit, myös yrittäjät, tuntevat ekonomiyhteisön omakseen. Yrittäjien, palkansaajien ja koko yhteiskunnan edut ovat samansuuntaisia, ei vastakkaisia”, Leino sanoo.

Järjestön yrittäjäpoliittiset ydintavoitteet liittyvät ennen kaikkea yrittäjyyden edellytysten parantamiseen.

”Haluamme edistää yrittäjiksi ryhtyvien jäsentemme toimintaa esimerkiksi tarjoamalla heille kaikki samat palvelut kuin palkansaajajäsenillemme. Tämän lisäksi lakiyksikössä annetaan erityisesti yrittäjille suunnattua juridista neuvontaa”, Leino sanoo.

Tarpeettoman byrokratian vähentäminen, verokannan kilpailukykyisyyden lisääminen ja arvonlisättömän toiminnan alarajan muutos sekä työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät kysymykset ovat konkreettisia toimenpiteitä, joihin tartutaan lähiaikoina.

Rakennusaineita monipuoliseen työuraan

Monimuotoiset työurat, uudistuva työelämä, uusi sopiminen ja työtä tukeva yhteiskunta. Laajoja teemoja, joista koostuvat puolestaan ekonomien työelämän suuntaviivat.

”Suuntaviivoja määriteltäessä olemme miettineet, millaisiin kysymyksiin jäsenemme hakevat vastauksia muuttuvassa työelämässä, ja miten me voimme osaltamme edistää ekonomien kykyä kehittää ammatillista osaamistaan ja pitää työmarkkina-arvoaan yllä työelämässä”, koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies Tuomas Viskari sanoo.

Työurat kansainvälistyvät, muuttuvat entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi, mutta myös pätkittyvät.

”Joustavat työaikajärjestelyt ovat jo nyt arkea työpaikoilla. Samalla palkkaukseen liittyvät ratkaisut monipuolistuvat. Haluamme pitää huolta, että ekonomien palkkaus määräytyy läpinäkyvän ja ymmärrettävän palkkausratkaisun kautta. Mielekäs korvaus tehdystä työstä motivoi työskentelemään ja kehittämään itseään sekä edistää työhyvinvointia”, Viskari sanoo.

Työehtosopimuksiin liittyvät kysymykset ja palvelussuhteiden ehdot ovat keskeisiä Ekonomien jäsenille, joista yli puolet työskentelee palkkasuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä. ”Uskomme paikallisen sopimisen lisääntyvän ekonomien työsuhteissa. Se edellyttää toimivaa paikallista neuvottelujärjestelmää ja henkilöstön edustusta. Se vaatii osaamista myös jäseniltämme, joilta edellytetään osaamista niin työnantajan kuin palkansaajan roolissa”, Viskari sanoo.

18.2.2015

Uusi työelämä

  • Ajasta ja paikasta riippumaton työ.
  • Palkkaus ja palkitseminen.
  • Johtamisella hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Uusi sopiminen

  • Yksilöllinen sopiminen, joustava paikallinen sopiminen ja perusteet kuntoon työehtosopimuksilla.

Koulutus ja osaaminen

  • tutkinnon arvo ja aseman selkeys
  • perusosaaminen ja syvällinen
    erityisosaaminen
  • työn ja koulutuksen vuoropuhelu
  • yrittäjyys

Työelämäsuhteet

  • työmarkkina- ja neuvottelujärjestelmät
  • toimijoiden määrä ja asemointi
  • sopimisen malli
  • toimialarakenteiden muutokset

Työ ja työelämä

  • ajasta ja paikasta riippumaton työ
  • palkka ja palkitseminen
  • tuottavuus, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen
  • työn itsenäisyys
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013