( Edunvalvonta )

Vaihtelevan työajan sopimukset lakiin

Teksti työsuhdelakimies Johanna Hämäläinen
Kuvitus Istockphoto
Työsopimuslain, työaikalain ja työttömyysturvalain muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa.

Kesällä voimaan astuneiden työsopimuslain, työaikalain ja työttömyysturvalain muutokset koskevat niin sanottuja nollatuntisopimuksia ja muita vaihtelevan työajan sopimuksia. Kyseisten lakimuutosten tarkoituksena on parantaa vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa ja varmistaa, että työsuhdeturvaa koskevat säännökset toteutuvat myös heidän kohdallaan.

Uudistuksen taustalla on eduskunnalle vuonna 2015 jätetty kansalaisaloite (KAA 5/2015 vp), jossa ehdotettiin nollatuntisopimusten kieltämistä. Eduskunta hylkäsi kyseiseen kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset, mutta hyväksyi useita lausumia, joiden pohjalta nollatuntisopimusten ja muiden vaihtelevan työajan sopimusten käyttöön sovellettavan lainsäädännön muutostarpeita ryhdyttiin arvioimaan.

Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto

Työsopimuslain 1 luvun 11 pykälään tuli uutena vaihtelevaa työaikaa koskevan ehdon määritelmä. Sen mukaan vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa.

Käytännössä kyse voi siis ensinnäkin olla niin sanotusta nollatuntisopimuksesta eli tilanteesta, jossa mitään vähimmäistyöaikaa ei ole sovittu, mutta enimmäistyöaika on määritelty (esimerkiksi 0–40 tuntia/viikko). Kyse voi olla myös tilanteesta, jossa työsopimuksella on sovittu sekä säännöllisen työajan vähimmäismäärä että enimmäismäärä (esimerkiksi 10–30 tuntia/viikko).

Lisäksi vaihtelevaa työaikaa koskevan ehdon määritelmä pitää sisällään tilanteet, joissa säännöllisestä työajasta ei ole sovittu, vaan työntekijä kutsutaan tarvittaessa työhön. Sen sijaan niin sanottuja puitesopimusjärjestelyjä, joissa jokainen työvuoro muodostaa erillisen määräaikaisen työsuhteen, ei pidetä työsopimuslain 1 luvun 11 pykälän mukaisina vaihtelevan työajan järjestelyinä.

Aloitteentekijä ja todellinen työvoimatarve ratkaisevat

Työnantajan aloitteesta voidaan vaihtelevasta työajasta sopia vain silloin, kun sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve ei ole kiinteä, vaan työvoimatarve vaihtelee. Sen sijaan jos vaihtelevasta työaikaehdosta sovitaan työntekijän aloitteesta, ei sen käytölle aseteta rajoituksia.

Vaihtelevaan työaikaehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei työnantajan aloitteesta saa sopia pienemmäksi kuin mitä työnantajan todellinen työvoiman tarve on. Esimerkiksi jos työnantajan työvoimatarve on 20–35 tuntia viikossa, ei työnantajan aloitteesta saa sopia työaikaehdosta, jossa työaika vaihtelee 0–35 tuntia.

Jos toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei vaihtelevan työaikaehdon mukainen vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoimantarvetta, työnantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamisesta vastaamaan todellista työvoimantarvetta. Neuvottelut on käytävä kohtuullisessa ajassa, hallituksen esitykseen kirjatun mukaan yleensä 1–2 viikon sisällä työntekijän esittämästä neuvottelupyynnöstä.

Työnantaja saattaa katsoa, että sovittu työaikaehto on edelleen ajantasainen. Tällöin työnantajan on esitettävä kirjallisesti asialliset perusteet sille, millä tavalla voimassa oleva työaikaehto edelleen vastaa työnantajan työvoimatarvetta. Mikäli työnantaja ei suostu antamaan edellä mainittuja kirjallisia perusteluja, voi työntekijä kääntyä työsuojeluviranomaisten puoleen. Huomattakoon, että tässä kappaleessa käsiteltyä neuvotteluvelvoitetta ei synny, jos vaihtelevasta työaikaehdosta on alun perin sovittu työntekijän aloitteesta.

Sairausajan palkka ja vaihteleva työehto

Työsopimuslakiin lisättiin myös säännös sairausajan palkan maksamisesta silloin, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet vaihtelevasta työaikaehdosta. Kyseisen säännöksen mukaan vaihtelevan työaikaehdon mukaisesti työskentelevälle työntekijälle syntyy oikeus sairausajan palkkaan ensinnäkin silloin, kun työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon. Toisin sanoen työvuoroluetteloon merkityt työvuorot, joiden aikana työntekijä on työkyvytön, oikeuttavat sairausajan palkkaan.

Toiseksi vaihtelevaa työaikaa noudattavalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös silloin, kun työvuorosta on muutoin sovittu. Eli vaikka työvuoroa ei olisi merkitty työvuoroluetteloon, työntekijälle syntyisi oikeus sairausajan palkkaan, jos työnantaja ja työntekijä ovat muutoin sopineet työvuorosta.

Kolmanneksi oikeus sairausajan palkkaan syntyy myös silloin, kun olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Hallituksen esityksen mukaan kuvatunkaltaisena tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että työntekijä on säännönmukaisesti ollut aina maanantaisin työssä. Jos työntekijä sitten jonain maanantaina on työkyvytön, on hänellä lähtökohtaisesti oikeus sairausajan palkkaan, mikäli olosuhteista ei voida päätellä muuta.

Myös irtisanomisajan palkan määräytymisestä vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa on nyt oma säännöksensä. Tarkoituksena on varmistaa se, että työntekijällä on työsuhteen päättyessä aito irtisanomisaika ja oikeus irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen siinäkin tapauksessa, että työnantaja ei irtisanomisaikana enää tarjoaisikaan työtä tehtäväksi.

Kyseisen lainkohdan mukaan jos työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutunut ansionmenetys. Edellä mainittua korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, mikäli työntekijän työsuhde on ennen irtisanomista kestänyt alle kuukauden.

Lisätyön tekeminen

Työaikalakiin tuli uusi säännös edellytyksistä, joilla työnantaja voi teettää työntekijällä lisätyötä tilanteissa, joissa työntekijä työsopimuksen mukaan noudattaa vaihtelevaa työaikaa työsopimuslain 1 luvun 11 pykälässä kuvatulla tavalla. Kyseisissä tilanteissa työnantaja saa työvuoroluetteloon merkittyjen työvuorojen lisäksi teettää lisätyötä vain työntekijän kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.

Tämän lisäksi työntekijä voisi kuitenkin antaa lisätyösuostumuksensa myös lyhyehköksi ajaksi kerrallaan. Kyse voisi olla esimerkiksi ruuhkahuipusta, jonka aikana erillisten lisätyösuostumusten pyytäminen olisi epätarkoituksenmukaista. Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän yksittäistä työvuoroa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antama lisätyösuostumus sitoo työntekijää.

Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän työvuorot työvuoroluetteloon vähimmäistyöajan osalta. Esimerkiksi jos on sovittu, että työntekijä työskentelee 15–30 tuntia viikossa, voi työnantaja yksipuolisesti määrätä työntekijän työvuorojen sijoittamisesta 15 tunnin osalta.

Jos työnantaja haluaa merkitä työntekijälle työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan ylittäviä työvuoroja (tässä tapauksessa 15 tunnin vähimmäistyöajan ylittäviä vuoroja), on työntekijälle varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Kyseinen määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista.

Työttömyysturvalakia muutettiin niin sanottujen nollatuntisopimusten osalta siten, että työntekijällä on työvoimapoliittisesti pätevä syy työstä eroamiseen, jos työtä ei 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista ole ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoonsa, eikä työsopimuksessa ole sovittu säännöllisestä työn tekemisestä.

Keskeistä kyseisen säännöksen soveltamisen kohdalla on siis se, ettei työnantaja ole työsopimuksessa sitoutunut tarjoamaan lainkaan työtä. Jos työsopimuksessa on sovittu esimerkiksi muutaman työtunnin tarjoamisesta tietyn jakson kuluessa, säännöstä ei sovelleta.

Lakimuutosten tarkoituksena on varmistaa, että työsuhdeturvaa koskevat säännökset toteutuvat myös vaihtelevaa työaikaa noudattavien kohdalla.

17.10.2018

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013