( Johtaminen )

Hyvä ja paha valta työelämässä

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvat Ville Rinne, Kirsi Tuura
  • "Valta konkretisoituu aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan. Välinpitämättömyys, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu koetaan vallankäytöksi", kuvaa vallasta väitellyt LähiTapiolan kehitysjohtaja Sari Kuusela.
  • ”Jaettu vallankäyttö edellyttää ihmillistä kypsyyttä huolehtia omien ja toisten tarpeiden huomioimisesta, kypsyyttä kantaa vastuuta ja tuntea empatiaa muita kohtaa”, sanoo Cresco Oy:n konsultti Kristiina Fromholtz-Mäki.
Valta ei turmele käyttäjäänsä. Valtaa on meillä kaikilla jollakin tavalla. Työelämässä on sekä hyvää että pahaa valtaa.

Valtaa käytetään yhtä vastuuttomasti kuin antibiootteja, sitä kylvetään joka puolelle, sanoo kansanedustaja Mikael Jungner. Hän tarkoittaa etupäässä poliittista valtaa. Vallasta on vaikea puhua, monet puhuvat mieluummin johtamisesta. Valta on olemassa aina suhteessa toisiin ihmisiin. Työelämässä joka tasolla ja jokaisella on omanlaistaan valtaa, ei vain pomoilla.

Sosiaalipsykologit sanovat, että kaikissa ihmisten välisissä suhteissa määritellään valtasuhteet. Työelämässä saa tietyn aseman ja vallan, kun on määrätty titteli. Aikaisemmin, ennen avokonttoreita, ihmisen aseman määrittelivät työhuoneen koko ja sijainti, samoin autoedun taso ja muut statussymbolit. Ihmisen asema hierarkiassa tuli ilmi ulkoisilla merkeillä, vaikka varsinaisia natsoja ei kauluksessa ollutkaan. Tämän tyyppinen vallanjako on hieman lientynyt uusien sukupolvien myötä.

Vaikka kuinka olemme työelämässä tasa-arvoisia, tekemisissämme piilee aina valta-aspekti. Epäsuoria vallan merkkejä voivat olla huippuasiantuntijan muita suuremmat vapaudet. Joskus työelämässä syntyy sanaharkkaa, kenen sana painaa ja kuka saa päättää mistäkin asiasta. Valtakiistoja syntyy esimerkiksi matriisiorganisaatioissa tai jaetussa johtajuudessa.

Vuorovaikutus paljastaa, miten valtaa käytetään

LähiTapiolan kehitysjohtaja Sari Kuusela on väitellyt vallasta ja vuorovaikutuksesta johtamisessa. Viime vuonna hän julkaisi kirjan Hyvä paha valta (Talentum 2013) yhdessä Marjatta Jaben kanssa. Moni kirjaan pyydetty haastateltava kieltäytyi puhumasta vallasta, se on vaikea aihe. Yleensä puhutaan mieluummin johtamisesta ja vuorovaikutustilanteista, vaikka niissäkin on kyse vallasta.

”Minua on aina kiinnostanut valta ihmisten välisenä, ei niinkään rakenteellisena, tai asemaan liittyvänä ilmiönä. Valta konkretisoituu aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan. Usein kyse on siitä, miten henkilö tuntee tulevansa kohdelluksi. Välinpitämättömyys, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu koetaan vallankäytöksi”, Sari Kuusela sanoo.

Sen sijaan sitä ei koeta työelämässä vallankäytöksi, jos pääsee mukaan vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja tekemään yhdessä. Sitä kutsutaan hyväksi johtamiseksi tai työyhteisön mukaan ottamiseksi.Väitöskirjassa ilmeni myös, että kaikki alaisetkin käyttävät valtaa, eivät vain esimiehet. Valta voi olla esimerkiksi asiantuntijalähtöistä, sillä pyritään muuttamaan asioita tai vaikuttamaan johonkin.

”Johtamisessa ja vallassa on pitkälti kyse samasta ilmiöstä”, Sari Kuusela tiivistää. ”Saadaan aikaan jotain ja edistetään asetettuja tavoitteita.”

Mitä voi itse tehdä, ettei käytä valtaa huonosti? Ne ovat pieniä asioita, suorastaan sävyjä. Käsketkö tylysti vai pyydät kohteliaasti, kannustatko ja rohkaisetko vai arvostelet armottomasti? Asenteesi ja ihmiskuvasi vaikuttavat vallankäytön tapoihisi työelämässä.

”Työelämässä oikeudenmukaista ja hyvää vallankäyttöä on se, että otetaan mukaan, tehdään yhdessä, annetaan vaikutusmahdollisuuksia. Todellinen valta syntyy yhdessä ihmisten kanssa tekemisestä, ei viime vuosikymmenien kulmahuoneen saneluilmapiiristä. Modernissa valtakäsityksessä esimiehillä on vähän erilainen vastuu tekemisistä, mutta kaikkien osaamista tarvitaan”, Sari Kuusela selvittää.

Päivittäisessä työelämän kohtaamisissa näkyy, osallistetaanko mukaan, ollaanko ystävällisiä, miten kutakin kohdellaan suhteessa muihin.

”Ei pidä miettiä vain organisaation suuria tavoitteita, vaan myös sitä mitä tapahtuu, kun kohtaamme toisiamme työpaikalla”, Kuusela huomauttaa.

Sari Kuuselalla on itsellään valtaa vaikuttaa niihin asioihin, jotka kuuluvat hänen omaan vastuualueeseensa: osaamisen kehittäminen ja omaan toimivaltaan kuuluvien asioiden edistäminen vaikuttamalla suuntaan, keinoihin ja tapaan millä toimitaan. Hän voi myös vaikuttaa siihen, ketkä ovat mukana.

”Kaikilla esimiehillä on tämäntyyppistä valtaa: valintojen tekemistä ja asioiden priorisointia.”

Pelolla johtaminen on pahaa vallankäyttöä

Työelämä on parantunut Suomessa merkittävästi, mutta joillakin työpaikoilla on vielä pelolla johtamista. Se on pahaa vallankäyttöä. Joskus vallankäyttöön on vaikea puuttua, jos se on taustalla piilossa. Kun asiat ovat läpinäkyviä, niistä saa otteen.

Työpaikkojen kahnauksissa joutuu usein valitsemaan puolensa, vaikka haluaisi pysyä erillään. Joskus on vaikea puolustaa julkisesti sitä, joka tulee huonosti kohdelluksi. Voi pelätä itse joutuvansa koston kohteeksi.

Mielivalta ja henkinen väkivalta ilmenevät vuorovaikutustilanteessa siinä, miten asemoimme toiset tiettyyn rooliin. Jos ihmistä ei noteerata lainkaan, hän kokee olevansa arvoton. Tällaista vallankäyttöä on kaikkien ihmisten kesken, ei vain esimiesten ja alaisten välillä.

Vallankäyttö saattaa näyttäytyä työpaikalla myös henkisenä väkivaltana. Henkinen väkivalta on ilmiö, jonka tuntee vain se, joka on joutunut sen kohteeksi työpaikalla tai ihmissuhteessa. Sitä on vaikea selittää. Se vain velloo ja uinuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä, myrkyttää ilmapiiriä ja ahdistaa, mutta siihen on vaikea tarttua.

Työpaikkakiusaaminen on vallankäyttöä

Dosentti Turo Virtanen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta väitteli vuonna 1994 vallasta ja moraalisuudesta tulosjohtamisessa. Siitä lähtien häntä ovat kiinnostaneet vallan kysymykset erityyppisissä organisaatioissa.

Tulosjohdetussa työelämässä valta on sillä, joka asettaa tavoitteet.

”Usein ajatellaan, että vallankäyttö on vapauteen vaikuttamista, vapauden kavennus. Toisen lähestymistavan mukaan vallan kriteerinä on etujen vastaisuus. Kun siis vaikutetaan toisten toimintaan heidän etujensa vastaisesti, liikutaan vallan alueella”, Turo Virtanen erittelee.

Kasvatuksessa ja opetuksessa on kuitenkin tilanteita, jolloin on vaikea objektiivisesti nähdä etujen vastaisuutta pitkällä tähtäimellä. Johtaako esimerkiksi tietty koulutus työttömyyteen?

Vallankäyttö kytkeytyy myös tietoon. Jos esimerkiksi lääkeaineen haitallisuutta ei jossakin kulttuurissa voitaisi selvittää, ei potilasta vahingoittava lääkitseminen olisi siinä kulttuurissa vallankäyttöä. Sama lääkitys voisi johtaa meidän kulttuurissamme oikeustoimiin lääkäriä vastaan.

Ihmisiin vaikuttamiselle seuraa näin vaatimus selvittää, aiheutetaanko heille haittaa. Raja menee siinä, paljonko haittaselvityksiin on ”oikein” käyttää aikaa ja rahaa. Mitään tarkkaa rajaa ei tietenkään voida antaa. Siksi olemme tekemisissä vallan kanssa tahtomattammekin.

”Hyvä valta on sellaista, jolla aiheutetaan ihmisille hyviä asioita, vaikka he saattavat vastustaakin. Kasvatuksessa ja opetuksessa on joskus näin. Mittapuuna ovat kulttuurissa yleisesti hyväksytyt arvot, joiden omaksumisen katsotaan olevan osa hyvää elämää. Mutta työelämässä voi olla toisin. Esimerkiksi uuden strategian jalkauttaminen organisaatiossa saattaa hyödyttää vain osaa porukasta, ehkä eniten omistajaa. Jalkauttaminen voi kuitenkin muistuttaa kasvatusta ja opetusta, jos ihmiset saadaan uskomaan uuteen ajattelutapaan ja omaksumaan uusia toimintatapoja työelämässä”, Turo Virtanen pohtii.

Vaikutusvaltaa voi olla työelämässä kenellä tahansa, se ei ole asemasta kiinni, mutta kaikki vaikutusvalta ei ole valtaa etujenvastaisuuden näkö kulmasta.

Työpaikkakiusaaminen ymmärretään kuitenkin poikkeuksetta vallankäytöksi. Sitä on Virtasen mielestä ollut aina, mutta siitä puhutaan nykyään julkisemmin. Kiusaamisen vaikutukset työssä onnistumiseen voivat olla myös nyt suuremmat, kun työ on enemmän henkistä kuin ruumiillista.

Lisäksi työelämä ja vapaa-aika ovat eriytyneet monenlaisiin alakulttuureihin, jotka eivät aina ymmärrä toisiaan. On paljon tilanteita, joissa yksilö otetaan ryhmän jäseneksi tai suljetaan sen ulkopuolelle. Jos ihminen ei pääse ryhmään, johon haluaisi kuulua, voi olla kyse vallankäytöstä. Sosiaalinen media on tullut vahvaksi vallan välineeksi. Sitä käytetään niin kiusaamisessa kuin ryhmien muodostamisessakin.

Dosentti Turo Virtanen sanoo, että hänellä on tietyssä mielessä valtaa opiskelijoihin nähden. Valtaa hyväksyä tai hylätä tenttisuoritus.

”Koulutusorganisaatioissa on aina tämä hierarkia olemassa. Yritän kuitenkin käyttää valtaa ihmisten hyväksi, en heidän etujensa vastaisesti. Siten että opiskelijat hyötyvät saadessaan tieteellistä ajattelua tulevaan työelämään ja osaavat erottaa oleellisen tiedon epäoleellisesta informaatiosta”, Virtanen sanoo.

Yrityksen ja valtion viraston valta on erilaista. Yrityksessä määräävät omistajat, valtion virastossa on monisäikeinen vallan organisaatio, jossa on mukana poliittinen ohjaus.

Luottamus vallankäytön perustana

Valta on kuin päivänkakkara. Keskellä on ydin, mutta sitä voidaan katsoa monesta näkökulmasta.

”Valta on tekijä, jonka avulla ihmiset voivat vaikuttaa toistensa käyttäytymiseen ja tekemisiin. Tällöin valta ilmenee haluna ja kykynä vaikuttaa toisten ihmisten ajatteluun, käyttäytymiseen ja valintoihin. Valta voidaan määritellä joko määrääväksi tai yhteiseksi, jaetuksi vallaksi.”

Näin määrittelee vallan Kristiina Fromholtz-Mäki, joka on työskennellyt globaaleissa HR-johtotehtävissä Nokialla ja toimii nyt konsulttina psykologiatoimisto Cresco Oy:n verkostossa oman yrityksensä kautta.

Nimenomaan nykyaikaisessa työelämässä jaettu valta perustuu yhteisten intressien etsinnälle ja jaettujen etujen vahvistamiselle. Jaetussa vallassa vallankäyttö on yhteisen vastuun ottamista. Vallankäyttäjät ovat usein kuitenkin haluttomia luopumaan määräävästä vallasta. Jaettu valta ei tarkoita, että johdolle jäisi vähemmän valtaa, vaan sitä, että valta on aidosti kaikkien valtaa.

”Kontrolli on aina johtamisen elementti, mutta vallankäyttö voi perustua luottamukseen. Tällöin tavoitteiden, toimintamallien ja pelisääntöjen täytyy olla selkeitä. Täytyy olla vapaus toimia, kunhan tavoitteet saavutetaan, mutta täytyy olla myös seuraamuksia, ellei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.”

”Nykyinen työelämä lähtee siitä, etteivät vanhat tuotantotekijät, kuten koneet ja laitteet ole ratkaisevassa asemassa, vaan työ perustuu asiantuntijaosaamiseen. Luottamukseen ja jaettuun valtaan perus tuvassa lähtökohdassa ihmisiä ei voi helposti korvata. Perinteinen asemavalta ei sitouta ihmisiä eikä rakenna luottamusta. Luottamus on taas edellytys sille, että ihmiset tuntevat olonsa arvostetuksi, haluavat sitoutua ja motivoituvat. Osaavien ihmisten sitouttaminen on tällä hetkellä kaikkien organisaatioiden ja työyhteisöjen avainkysymys”, Kristiina Fromholtz-Mäki sanoo.

Hyväksi johtajaksi kasvetaan

Fromholtz-Mäki painottaa, että ihmiseksi ja johtajaksi kasvetaan. ”Jaettu vallankäyttö edellyttää inhimillistä kypsyyttä huolehtia omien ja toisten tarpeiden huomioimisesta, kypsyyttä kantaa vastuuta ja tuntea empatiaa muita kohtaan. Mutta myös riittävää kunnianhimoa viedä asioita yhteisesti päätettyyn suuntaan.”

Kaikki ihmiset reagoivat tunteella ja vahvat tunteet saattavat myös näkyä työelämän erilaisissa tilanteissa: joku itkee, joltakin nousee ”savu korvista”. Tämä ei välttämättä ole vallankäyttöä, vaan oikeaa pettymystä ja turhautumista. Tilannetta voidaan korjata sekä empaattisella keskustelulla että sen kautta löytyvällä asia-ongelmien korjaamisella.

”Viesti täytyy kuunnella ja siihen on reagoitava sekä etsittävä objektiivista totuutta: mitä on tapahtunut. Syynä voivat olla sekä toiminnan pulmat että reagoijan omat asenteet. Useimmiten vahvat tunnereaktiot johtuvat näiden molempien sekoituksesta ja tilanteen korjautuminen edellyttää sekä toiminnan kehittämistä että rakentavien asenteiden omaksumista”, Fromholz-Mäki selvittää.

Työilmapiirikartoitukset löytävät yleensä vallankäytön ikävät pesäkkeet, mutta henkinen väkivalta saattaa olla niin pienimuotoista, ettei sitä helposti pystytä jäljittämään.

”Tällainen ongelma olisi tunnistettava ja ratkaistava, koska inhimillinen stressi on suuri taakka.
Tutkimustenkin mukaan ihmisten hyvinvointi ja tuloksellisuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.”

4.6.2014

Epäreilua vallankäyttöä¶

  • kielteinen palaute julkisesti
  • painostaminen
  • käskeminen
  • ohittaminen
  • välinpitämättömyys
  • epäasiallisuus

Myönteistä vallankäyttöä¶

  • julkinen kiitos
  • kannustaminen
  • arvostaminen
  • kiinnostus
  • mukanaolo päätösten valmistelussa
  • ottaminen mukaan päätöksentekoon
  • ystävällisyys ja myönteisyys

Kalenterivalta¶

Johtajan ovi on kiinni ja sihteeri/assistentti istuu viereisessä huoneessa. Kuka pääsee puheille heti, kuka ensi viikolla? Sihteeri vastaa puhelimeen ja sanoo, ettei johtajalle sovi palaveri ensi keskiviikkona. Hän tietää, että siihen kohtaan kalenteria on tulossa tärkeämpi kokous.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin sihteerinä työskentelevä Arja Mäkinen tunnistaa tilanteet.

”Sihteerillä on välillistä valtaa, jota työskentely ison johtajan assistenttina tuo. Ja jonkinlaista kalenterivaltaa, vaikka sihteeri ei päätäkään ketä esimies tapaa. On tärkeää osata priorisoida asioita, vähemmän tärkeitä tapaamisia voi siirtää. Tiivis työparisuhde tuo valtaa, kun ymmärtää taustoja työyhteisössä”, Arja Mäkinen sanoo.

Hän on toiminut Akavan puheenjohtajan assistenttina 16 vuotta ja sitä ennen yritysjohtajien sihteerinä. Tapaan toimia on tullut varmuutta, mutta ennen kaikkea hänelle on kerääntynyt hiljaista tietoa, jota voi käyttää hyväksi työssä.

”Asiantuntijavaltaa minulla ei varsinaisesti ole. Minun työni vapauttaa johtajan tekemään edunvalvontatyötä.”

Hallitusvalta

Yrityksen hallituksen valtaan kuuluu kuusi asiaa: arvot ja tapa toimia; toimitusjohtajan ja johtoryhmän valinta; strategian hyväksyminen; yrityksen pääomitus, rahoitus ja osakeannit; strategian toteutus ja palkitseminen. Hallituksen jäsenet edustavat yhdessä kaikkia omistajatahoja.

Tekniikan tohtori Tarja Pääkkönen käyttää kansainvälistä johtamiskokemustaan hallitusammattilaisena useissa suomalaisyrityksissä, niin pörssi- kuin start up -yrityksissäkin. Entinen Nokian ja Itellan johtaja on nykyisin Boardmanin partneri ja hallitusammattilainen.

”Hallituksen merkittävä tehtävä käyttää valtaa on toimitusjohtajan valinta tai erottaminen. Hallitukselle kuuluvat myös johtoryhmän muiden jäsenten nimitykset”,  Pääkkönen sanoo.

Hallitus ei puutu yrityksen operatiivisiin asioihin, mutta työsuhdeasioihin se pystyy vaikuttamaan asettamalla niille raamit. Palkitseminen ja muut kuin rahalliset etuudet ovat hallituksen asia.

”Vastuullisuus on nykyään hallitustyön agendalla, henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä seurataan indeksein, samoin esimiestyön ja johtamisen laadun mittauksia. Johtoryhmän jäsenten valinta vaikuttaa organisaatiossa koko työyhteisön ilmapiiriin”, Pääkkönen mainitsee.

Joskus julkisuudessa epäillään, että yritysten hallitukset katsovat asioita lyhyellä perspektiivillä, vain taloudellisesta näkökulmasta, ja siksi irtisanomiset ja yt-neuvottelut ovat herkässä. Tarja Pääkkönen huomauttaa, että yritykset ovat varsin erilaisissa asemissa riippuen niiden kulloisestakin tilanteesta, tavoitteista ja
omistusrakenteesta.

”Omistajien tahtotilaa määritellään näistä lähtökohdista. Talouden ja kassan on oltava kunnossa, se on elämänlanka, jotta yritys voi olla elinkelpoinen. Maailmalla on nyt menossa työpaikkojen uusjako. Suomalaisyritystenkin on tuotettava lisäarvoa ja menestyttävä omassa positiossaan muihin nähden”, hän perustelee.

Hänen mielestään tehokkain on osallistuva hallitus, joka keskustelee ja kyseenalaistaa, mutta on ratkaisukeskeinen. Vahtimestarihallitukseksi hän sanoo taas sisäistä yes-mieshallitusta, jonka seremoniallisella toiminnalla on vähäinen lisäarvo.

Hallituksen jäsenillä on myös omien taustojensa synnyttämää vaikutusvaltaa. Tarja Pääkkösen mielestä yrityksissä pitäisi enemmän panostaa seuraajien
suunnitteluun.

”Kun taloon tulee uusia lahjakkaita nuoria, on tärkeää saada heidät motivoiduksi uusiin tehtäviin. Organisaation maine työnantajana on merkittävä osa uusiutumista.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013