( Kehittyminen )

Valmistaudu soveltuvuustestiin

Teksti Virve Järvinen, kuva MIka Soikkeli
Lisää itsetuntemusta, kullanarvoista kokemusta ja tärkeää tietoa tuleviin tilanteisiin. Soveltuvuusarvioinnista on hyötyä, vaikka työpaikka jäisi saamatta.

Noin 230 000 suomalaista osallistuu joka vuosi johonkin psykologiseen testiin. Testejä käytetään esimerkiksi organisaatiomuutoksissa tiimien rakennusapuna ja osana uudelleensijoittumisvalmennusta. Työelämässä ne ovat tuttu rekrytoinnin apuväline. Niin tuttu, että työnhakija saattaa turhautua toistuviin testauksiin.

”Työnantajien tarpeet ovat erilaiset, ja siksi hiljattainkin tehty testiraportti on toiselle tilaajalle hyödytön”, psykologisten testien käytöstä Turun yliopistossa väitellyt Taina Kuuskorpi sanoo.

Psykologisia testejä riittää: niitä on kehitetty yli 4 000 erilaista ja Suomessa käytössä on 300 testin valikoima. Rekrytoinnissa käytetään tavallisesti älykkyys- ja persoonallisuustestejä.

”Älykkyyttä mittaavissa testeissä menestyminen on vahvasti kytköksissä työtehtävässä onnistumisen kanssa. Älykkyys liittyy oppimiseen, ja kyky oppia uutta ja käyttää sitä hyväksi on työelämässä tärkeä. Persoonallisuustestit kertovat testattavan työtyylistä, kuten tavasta toimia tiiminä ja kantaa vastuuta”, Kuuskorpi listaa.

Soveltuvuusarviointi tuo haastattelijalle lisätietoa valintapäätöksen tueksi

Psykologiset testit ovat osa laajaa soveltuvuusarviointia, jonka tehtävänä on tuoda sen teettäjälle lisätietoa valintapäätöksen tueksi. Testien lisäksi arviointipäivä sisältää monesti simulaation haettavasta työtehtävästä: markkinointitehtäviin hakeva saa laatia markkinointikirjeen tai tiiminjohtajuutta tavoitteleva osallistua testin tekijän valvomaan ryhmätehtävään. Päivän aikana työnhakija myös haastatellaan.

”Haastattelu liimaa testeillä saadun tiedon yhteen, ja ilman sitä arviointi jää vajaaksi. Sen puuttuminen on merkki testaajan ammattitaidottomuudesta”, Kuuskorpi painottaa.

Arviointi on vapaaehtoinen. Huterasta ja epäasianmukaisesta arvioinnista kannattaa kieltäytyä. Sellainen se on, jos siitä selviää tunnissa ja ilman haastattelua, eikä testin tekijä osaa kysyttäessä perustella testivalintojaan. Testattavan kannattaa myös pitää kiinni oikeudesta käyttää äidinkieltään. Muuten kieltäytymistä kannattaa harkita huolella.

”Arvioinnin tavoitteena on asettaa hakijat samalle lähtöviivalle. Yhteismitallisuus ja vertaaminen hakijoiden kesken ei onnistu, jos joku joukosta kieltäytyy”, seniorikonsultti Petri Raivola MPS:stä huomauttaa.

Konsulttiyritys säilyttää arvioinnin tuloksia muutoksenhakujen varalta yleensä kaksi vuotta. Tuona aikana ainoastaan arvioin tiin osallistunut henkilö ja sen tehnyt konsultti saa katsoa niitä, ja hekin perustellusti.

”Raporttiin voi palata osallistujan pyynnöstä esimerkiksi silloin, jos hän tarvitsee tietoja kehittymisensä tai urasuunnittelun pohjaksi. Tietoja käytetään myös tutkimustarkoituksiin, mutta nimettömänä”, Raivola sanoo.

Ennakkotieto arviointitilaisuuden kulusta lieventää jännitystä

Ensikertalaista soveltuvuusarviointi saattaa jännittää. Jännitystä lieventää, kun tietää ennakkoon, mitä päivän aikana tapahtuu. Päivän kulku, arvioinnin tekijä ja hänen tehtävänsä organisaatiossa selviävät arviointikutsusta. Joskus sen mukana on vastaavantyyppisiä harjoitustehtäviä kuin arvioinnissa.

Ellei ole, arvioinnin tekijälle voi laittaa viestiä ja tiedustella tulevista tehtävistä.  Arvioinnin tekijän koulutuksesta ja kokemuksesta sopii myös kysyä.

”Ennakkoon on turha miettiä, millaista tyyppiä tehtävään haetaan ja esittäytyä erilaisena kuin on. Kun testin tilaajan toiveista ei ole tietoa, omat päätelmät työtehtävään sopivista persoonallisuuspiirteistä voivat mennä pahasti harhaan”, Taina Kuuskorpi varoittaa.

Soveltuvuusarvioinnin tekijä kokoaa eri lähteistä saadut tiedot lausunnoksi, jonka hän toimittaa arvioinnin tilaajalle. Arvioitavalla on oikeus sisällöltään samanlaiseen lausuntoon. Osa testaajista tarjoaa myös mahdollisuuden suulliseen palautteeseen, muttei välttämättä pyytämättä. Palautteesta on hyötyä, vaikkei työpaikkaa saisikaan.

”Soveltuvuusarviointi antaa osallistujalle mahdollisuuden tuoda itsestään, valmiuksistaan ja osaamisestaan esiin olennaisia puolia. Näistä asioista saatu palaute lisää itsetuntemusta, ja siitä on hyötyä tulevissa työnhauissa”, Raivola huomauttaa.

Testituloksissa voi piillä myös kasvun paikka. Testaaja saattaa nähdä testattavan erilaisena kuin tämä itse.

”Tällaisissa tapauksissa syy erilaiseen näkemykseen kannattaa selvittää. Sen jälkeen kannattaa pohtia, miksi muut näkevät minut toisin kuin mitä itse tunnen olevani. Palautetiedon avulla osaa tuoda paremmin esiin omia vahvuuksiaan ja pukea niitä selkeämmin sanoiksi”, Taina Kuuskorpi vinkkaa.

Viime hetken vinkit

• Rentoudu ja lepää hyvin ennen arviointia. Arviointipäivä voi kestää  jopa kuudesta kahdeksaan tuntia – väsyneenä et jaksa.

• Hanki tarvittavat tiedot työnantajaorganisaatiosta ja tehtävästä. Tutustu huolella yrityksen nettisivuihin. Työpaikkailmoituksessa on yleensä yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero, johon voi soittaa lisätietoja varten.

• Mieti itseäsi, omaa osaamistasi ja sitä, mitä haluat kertoa itsestäsi. Pohdi, miksi haet tehtävää ja miksi pärjäisit siinä sekä mitä sinulla olisi tarjota työnantajalle. Kirjoita mietteet ylös, vaikket muistilappua paikalle ottaisikaan: kirjoittaminen auttaa  jäsentämään asioita ja painamaan ne muistiin.

• Ole ajoissa paikalla ja ole oma itsesi. Testiä on turha jännittää ja kuvitella, että saadakseen työpaikan pitää olla täydellinen. Harva työelämässä mukana oleva saisi arvosanakseen kympin.

Lähde: Petri Raivola, MPS ja sefe.fi

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013