( Kansainvälisyys )

Varainhankinnan uusi aika

Teksti Leena Filpus
Kuvat Sami Kulju
  • Nopeasti kasvavia passiohedelmäköynnöksiä on koulittava useamman kerran viikossa, jotta sato pysyy runsaana, Carolyne Lagat kertoo mainostoimisto Zeelandin Juuso Enalalle. Lagatin puolen hehtaarin passiohedelmäpelto tuo elannon hänen perheelleen ja työllistää myös yhden naapurin.
  • Länsi-Kenialaisen Chepkunurin naisten kasvihuoneosuuskunnan Florence Limo (vas.), Dinah Ehebasa ja Beatrice Mayio kertovat Aalto-yliopiston Jyri Tawastille pienyrittäjän arjesta. 15 naisen osuuskunta kasvattaa tomaatteja ja suunnittelee laajentavansa toimintaa myös kanalaan.
  • "Keskeinen tapamme toimia on etsiä parhaita osaajia. Toimiva yksityinen sektori on taloudellisen kehityksen edellytys ja haluamme heidän osaamisensa myös kehitysyhteistyön käyttöön, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja, ekonomi Tiina Saukko sanoo.
Voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Kyllä voi, näkee Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast. Hän tekee yhteistyötä Suomen World Visionin kanssa.

Passiohedelmiä viljelevä Carolyne Lagat asuu Länsi-Kenian Meibekissä. Hän sai monen naapurinsa tapaan opastusta hedelmien viljelyyn Suomen World Visionin elinkeinojen parantamiseen tähtäävässä hankkeessa. Ensimmäinen sato epäonnistui täysin ja naapurit palasivat takaisin maissinviljelyyn. Lagat päätti yrittää uudelleen, sillä maissi antaa satoa vain kerran vuodessa. Se ei riitä nelihenkisen perheen elatukseen.

Uusi yritys on ollut menestys. Passiohedelmästä saa tilin joka viikko. Puolen hehtaarin pellon antimien ansiosta perheen lapset käyvät hyvää koulua ja mies on voinut jatkaa opintojaan yliopistossa. Lagat rakennuttaa perheelle taloa ja miettii, miten passiohedelmistä saisi jalostamalla enemmän tuottoa.

Kaikki tämä on köyhällä maaseudulla uskomaton edistysaskel. Vielä 10 vuotta sitten samalla alueella vain harva lapsi kävi koulua, puhdasta vettä oli lähinnä sadekaudella, eikä savimajaa paremmasta osattu edes unelmoida.

Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast kuuli useita vastaavanlaisia tarinoita toukokuussa Keniassa. Hän näki, miten pieni apu on skaalautunut suureksi hyödyksi.

Tawast tutustui yhdessä ekonomijoukon kanssa Suomen World Visionin järjestämällä opintomatkalla esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubin sosiaalisiin start-upeihin, slummin pienyrittäjiin ja tapasi tomaatti- ja passiohedelmäviljelijöitä Länsi-Keniassa. Matkan tavoitteena oli selvittää, löytyisikö Keniasta sellaisia varainhankintakohteita, jotka voisivat kiinnostaa suomalaisia.

Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Tawast on yksi harvoja varainhankinnan ammattilaisia Suomessa. Hän vastasi Aalto-yliopiston säätiöpääomakeräyksestä, jossa kerättiin yli 200 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta yliopiston perustamisvaiheessa. Nyt kansainvälistä markkinointia pääaineenaan opiskellut Tawast auttaa vapaa-ajallaan Suomen World Visionia kehittämään varainhankintaansa.

Kummilapsijärjestön 9,6 miljoonan euron vuosituotoista yli puolet tulee tällä hetkellä yksityisiltä lahjoittajilta, pääosin kummilapsitoiminnasta. Loput tuotoista saadaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukena.

Tawast ei mieti uutta kummikampanjaa eikä lipaskeräystä. ”Suurlahjoittajaohjelmassa yrityksille ja instituutioille avataan mahdollisuus lahjoittaa rahaa tiettyihin hankkeisiin. Hankkeen mitattavista tuloksista yritys saa yhteiskuntavastuuraportin. Suurlahjoittajaohjelman rinnalla yrityksille rakennetaan yhteistoimintamalleja, joissa suomalaisyritykset pääsevät kehittämään bisnestä yhdessä kenialaisten kanssa ja etabloitumaan paikallisille markkinoille.”

Liiketoimintaa kestävän kehityksen pelisäännöillä

Mutta voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Perinteisesti ajatellen ei, mutta maailma on muuttumassa. Bisnessenkeli- ja start-up-liiketoiminta voivat olla osana palettia, joka mahdollistaa hyväntekeväisyyden. Kehitysyhteistyö tarvitsee edelleen lahjoituksia, mutta sen rinnalla voidaan kehittää myös liiketoimintaa kestävän kehityksen pelisäännöin yhdessä kehitysyhteistyöjärjestön kanssa.

Usein varainhankinta ymmärretään vain rahalahjoitusten hankintana. Todellisuudessa varainhankinnan alle mahtuu myös esimerkiksi kumppaniohjelmia ja monenlaista yritysyhteistyötä. Niissä voidaan tarjota vastavuoroisesti palveluja ja kumppanuutta vastikkeellisesti tai vastikkeetta.

Varainhankinta on normaalien bisneslainalaisuuksien alaista ammattimaista työtä.

”On sitten kyseessä Itämeren pelastaminen, lastensairaalan rakentaminen, yliopisto, kulttuurihanke tai kehitysmaan lapset, tärkeintä on tarina, jonka voi ostaa. Tarinan lisäksi on oltava strategista ymmärrystä siitä, miksi toinen voisi olla tarinasta kiinnostunut. Käytännössä kyse on asiakkuuden hallinnasta, myynnistä ja markkinoinnista”, Tawast sanoo.

Yritysyhteistyö moottoriksi

Aalto-yliopiston tapauksessa mietittiin yksittäisten yhteistyökumppaniehdokkaiden tasolla näiden tarpeita. Yhdelle riitti osallistuminen yhteiskunnalliseen kehittämiseen, toiselle lahjoittamisen motiivina saattoi olla tuleva tutkimusyhteistyö, jonka tulokset näkyvät lopulta yrityksen taseessa.

Suomen World Visionin kohdalla varainhankinnan lainalaisuudet ovat samat. ”Perinteisin auttamisen motivaattori yrityksellä on yhteiskuntavastuu. Yritys kiillottaa mainettaan asiakkaidensa ja työn tekijöidensä silmissä auttamalla vähäosaisia. Käytännössä apu voi olla rahalahjoitus tai muun osaamisen antaminen, vaikka viljelijöiden koulutushankkeessa.” Koulutushankkeen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan yritysyhteistyötä.

Kehittyvissä maissa työpaikat on pitkälti luotava itse, sillä valmiita työpaikkoja ei ole. Yrittäjyyden vahvistaminen parantaakin köyhimpien elintasoa pysyvästi.

Parhaimmillaan kehitysyhteistyöohjelmien ja -hankkeiden lopputuloksena avuntarvitsijat ovat oppineet auttamaan itse itseään. On syntynyt pieniä yrityksiä tai yritystoiminnan ituja.

Näen, että Carolyne Lagatin kaltainen viljelijä ei ole yksinään suomalaisyritykselle mielenkiintoinen bisneskumppani. Mutta kun yhteenliittymässä on kymmenien viljelijöiden osuuskuntia, tilanne on toinen. Silloin voidaan puhua jo start-up-toiminnasta, joka rakentuu kehitysyhteistyön luomalle pohjalle. Tähän voidaan mahdollisesti saada esimerkiksi enkelirahaa”, Tawast sanoo ja lisää, että elintarviketeollisuuden lisäksi esimerkiksi cleantechiä hyödyntävälle yritysyhteistyölle on Keniassa tilausta.

Sijoittamisen painopiste on siirtymässä Afrikkaan

Suomen World Vision toimii itsenäisenä osana sadassa maassa toimivaa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. Sen toiminnan tärkeä tukijalka ovat kummit ja kuukausilahjoittajat, tavalliset suomalaiset yksityishenkilöt, jotka avustavat kummilastensa yhteisöjä.

”Satsaamme kummitoimintaan vahvasti myös jatkossa. Yksityistä varainhankintaa halutaan kuitenkin lisätä. Keskeinen tapamme toimia on etsiä parhaita osaajia. Toimiva yksityinen sektori on taloudellisen kehityksen edellytys ja haluamme heidän osaamisensa myös kehitysyhteistyön käyttöön, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja, ekonomi Tiina Saukko sanoo.

Yritykselle osaamisen jakaminen on parhaimmillaan kannattavaa brändinrakennusta. Saukko uskoo, että lahjoittaminen vastuulliseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan tulee syrjäyttämään yritysten keinotekoisen brändinrakennuksen. ”Yrityksen kannattaa oikeasti tehdä hyvää sen sijaan, että vain yrittää näyttää hyvältä. Filantropian vaikutukset yrityksen liiketoimintaan voivat olla yllättävän hienot. Tällä hetkellä yritys saa maksaa viestintä toimistolle miljoona euroa brändinrakentamisesta. Valitettavasti julkisuuskuvan rakentaminen tekemällä oikeasti hyviä asioita ja osallistumalla eri merkiksi kehitysyhteistyön tukemiseen pitää rahoittaa yrityksen voitosta, kun verovähennysoikeutta ei ole. Tähän toivon muutosta”, Saukko sanoo.

World Vision on rakentanut Aalto-yliopiston, Tekesin ja Finpron kanssa Weconomy Start -innovaatio-ohjelman. Se yhdistää liiketoiminnan ja kehitysyhteistyön tavoitteita ja kehittää Base of Pyramid -ajattelun mukaisesti köyhille alueille sopivia liiketoiminta- ja palveluideoita sekä liiketoimintamalleja, Saukko sanoo.

Kyse on myös Suomen menestyksestä globaalissa markkinataloudessa. Sijoittamisen painopiste on siirtymässä Afrikkaan. Esimerkiksi kiinalaiset ovat isoja toimijoita mantereella, rakentavat infrastuktuuria ja teollisuutta. Myös suomalaisten on mentävä sinne, mikäli mielivät pysyä kehityksen kelkassa.

”Suomalaisten resurssit ovat rajalliset, joten tarvitaan yhteistyötä. Kehitysyhteistyöjärjestöillä on kokemusta kohdemaistaan kymmenien vuosien takaa. Pitkissä, jopa 15 vuotta kestävissä hankkeissa paikalliset viranomaiset ja muut toimijat tulevat tutuiksi. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää myös uudenlaisessa yhteistyössä.”

Yhteistyön perään puhuu myös syksyllä uudistuva Finpro. Sen kansainvälistymispalvelut auttavat suomalaisyrityksiä verkottumaan ja tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia osana Team Finlandia.

Ammattimaistuva varainhankinta

Suomalaista varainhankintaa leimaa Jyri Tawastin mukaan arkipäivän bisnesosaamisen puute. Ekonomin tutkinnosta on työssä iso hyöty.

”Uskon, että varainhankinta muuttuu tulevaisuudessa entistä ammattimaisemmaksi. Se vaatii nykyistä enemmän osaamista ja resursseja.”

Mallia otetaan Yhdysvalloista, jossa varainhankinnan prosessit on hiottu kuntoon. Yhteiskunnalta ei odoteta samanlaista tukea kuin meillä.

Toisaalta Yhdysvalloissa myös verotus tukee varainhankintaa. Lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia.

Meillä ei olla vielä niin pitkällä.

”Varainhankinta on luvanvaraista. Rahaa saa kerätä vain yleishyödylliseen toimintaan. Yritysten osalta tilanne on monimutkainen, sillä lahjoitukset otetaan omistajien kukkarosta. Varainhankinnan säätelyssä, kulttuurissa ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyössä on vielä paljon kehittämistä. Esimerkiksi lahjoitusten verovähennysoikeus auttaisi kehittämään varainhankinnan uusia muotoja”, Jyri Tawast sanoo.

17.9.2014

Suomen World Vision ¶

Vuonna 1983 perustettu kristillishumanitäärinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

Parantaa lasten elinoloja ja edistää oikeudenmukaisuutta. Kuukausilahjoittajien, kummien ja yritysyhteistyökumppaneiden avulla köyhät yhteisöt saavat työkaluja paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Lasten terveys paranee, perheiden toimeentulo kohentuu ja yrittäjyys lisääntyy.

Hankkeita Keniassa, Ugandassa, Kolumbiassa, Perussa, Intiassa ja Sri Lankassa.

Kehittänyt Weconomy Start -innovaatio-ohjelman yhdessä Tekesin, Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa.

Suomen World Visionin kokonaistuotot vuonna 2013 ¶

9,6 miljoonaa euroa

1 % muuta julkista tukea

48 % ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea

51 % yksityisten lahjoittajien osuus

Ekonomit Afrikassa

Mieleenpainuvinta oli keskustelu lisäarvon tuotosta savimajassa lähes tiettömien teiden takana.

Monen silmiin on piirtynyt kuva pallovatsaisesta lapsesta, joka ei jaksa huitoa kärpäsiä pois suurista silmistään. Afrikka on tätä, mutta myös jotain aivan muuta.

”Huomasimme hyvin nopeasti, että käsityksemme Afrikasta oli yksipuolinen ja kuva vääristynyt. Maanviljelijöiden osuuskuntien lisäksi tapasimme esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubissa taitavia mobiilisovellusten kehittäjiä. Yhteistä heille kaikille oli tekemisen ja eteenpäin menemisen nälkä. Se oli silmiinpistävää.

Vastaavaa draivia ei Suomesta enää hevin löydy. Ehkä meidän asiamme ovat liian hyvin”, Jyri Tawast tiivistää toukokuiselle Kenian matkalle osallistuneiden ekonomien ajatuksia.

Suomen World Visionin opintomatkalle osallistuivat Tiina Saukon johdolla myös mainostoimisto Zeelandin Juuso Enala, sarjayrittäjä ja kiinteistösijoittaja Heikki Karu sekä Finpron kehitysjohtaja Jusa Susia.

Kenia on yksi Itä-Afrikan talouden vetureista. Sen talous on kasvanut viime vuodet viiden prosentin vauhtia. Varakkaiden osuus on kasvussa, mutta eri arvoisuus on silmiinpistävää. Yli 40-miljoonaisesta kansasta noin 40 pro senttia elää köyhyysrajan alapuolella, alle Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Alle 25-vuotiaita kansasta on yli puolet, työttömistä yli 60 prosenttia. Yrittäjyyden tukeminen kehitysyhteistyön muotona on myös yritys säilyttää yhteiskuntarauha. Kun nuorilla on työtä joka tuo toimeentulon, rikollisuus ja ääriliikkeet eivät välttämättä houkuttele. Epätoivon ja näköalattoman tulevaisuuden vaikutukset näkyvät pahimmillaan Euroopassa asti.

”Keniassa ei kuitenkaan istuta apaattisina puun alla odottamassa, että joku tuo apua. Ihmiset ovat aktiivisia. Savimajassa pohdittiin lisäarvon tuottoa aivan samoin kuin missä tahansa muuallakin. Nairobin slummissa tapaamamme yrittäjät olivat hyvin innovatiivisia kehittäessään toimeentuloaan.”

Koskettavia olivat myös yhteisöllisyys ja oman osaamisen jakaminen.

”Siellä ymmärretään, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan kuin yksin”, Jyri Tawast sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013