( Kansainvälisyys )

Varainhankinnan uusi aika

Teksti Leena Filpus
Kuvat Sami Kulju
  • Nopeasti kasvavia passiohedelmäköynnöksiä on koulittava useamman kerran viikossa, jotta sato pysyy runsaana, Carolyne Lagat kertoo mainostoimisto Zeelandin Juuso Enalalle. Lagatin puolen hehtaarin passiohedelmäpelto tuo elannon hänen perheelleen ja työllistää myös yhden naapurin.
  • Länsi-Kenialaisen Chepkunurin naisten kasvihuoneosuuskunnan Florence Limo (vas.), Dinah Ehebasa ja Beatrice Mayio kertovat Aalto-yliopiston Jyri Tawastille pienyrittäjän arjesta. 15 naisen osuuskunta kasvattaa tomaatteja ja suunnittelee laajentavansa toimintaa myös kanalaan.
  • "Keskeinen tapamme toimia on etsiä parhaita osaajia. Toimiva yksityinen sektori on taloudellisen kehityksen edellytys ja haluamme heidän osaamisensa myös kehitysyhteistyön käyttöön, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja, ekonomi Tiina Saukko sanoo.
Voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Kyllä voi, näkee Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast. Hän tekee yhteistyötä Suomen World Visionin kanssa.

Passiohedelmiä viljelevä Carolyne Lagat asuu Länsi-Kenian Meibekissä. Hän sai monen naapurinsa tapaan opastusta hedelmien viljelyyn Suomen World Visionin elinkeinojen parantamiseen tähtäävässä hankkeessa. Ensimmäinen sato epäonnistui täysin ja naapurit palasivat takaisin maissinviljelyyn. Lagat päätti yrittää uudelleen, sillä maissi antaa satoa vain kerran vuodessa. Se ei riitä nelihenkisen perheen elatukseen.

Uusi yritys on ollut menestys. Passiohedelmästä saa tilin joka viikko. Puolen hehtaarin pellon antimien ansiosta perheen lapset käyvät hyvää koulua ja mies on voinut jatkaa opintojaan yliopistossa. Lagat rakennuttaa perheelle taloa ja miettii, miten passiohedelmistä saisi jalostamalla enemmän tuottoa.

Kaikki tämä on köyhällä maaseudulla uskomaton edistysaskel. Vielä 10 vuotta sitten samalla alueella vain harva lapsi kävi koulua, puhdasta vettä oli lähinnä sadekaudella, eikä savimajaa paremmasta osattu edes unelmoida.

Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast kuuli useita vastaavanlaisia tarinoita toukokuussa Keniassa. Hän näki, miten pieni apu on skaalautunut suureksi hyödyksi.

Tawast tutustui yhdessä ekonomijoukon kanssa Suomen World Visionin järjestämällä opintomatkalla esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubin sosiaalisiin start-upeihin, slummin pienyrittäjiin ja tapasi tomaatti- ja passiohedelmäviljelijöitä Länsi-Keniassa. Matkan tavoitteena oli selvittää, löytyisikö Keniasta sellaisia varainhankintakohteita, jotka voisivat kiinnostaa suomalaisia.

Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Tawast on yksi harvoja varainhankinnan ammattilaisia Suomessa. Hän vastasi Aalto-yliopiston säätiöpääomakeräyksestä, jossa kerättiin yli 200 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta yliopiston perustamisvaiheessa. Nyt kansainvälistä markkinointia pääaineenaan opiskellut Tawast auttaa vapaa-ajallaan Suomen World Visionia kehittämään varainhankintaansa.

Kummilapsijärjestön 9,6 miljoonan euron vuosituotoista yli puolet tulee tällä hetkellä yksityisiltä lahjoittajilta, pääosin kummilapsitoiminnasta. Loput tuotoista saadaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukena.

Tawast ei mieti uutta kummikampanjaa eikä lipaskeräystä. ”Suurlahjoittajaohjelmassa yrityksille ja instituutioille avataan mahdollisuus lahjoittaa rahaa tiettyihin hankkeisiin. Hankkeen mitattavista tuloksista yritys saa yhteiskuntavastuuraportin. Suurlahjoittajaohjelman rinnalla yrityksille rakennetaan yhteistoimintamalleja, joissa suomalaisyritykset pääsevät kehittämään bisnestä yhdessä kenialaisten kanssa ja etabloitumaan paikallisille markkinoille.”

Liiketoimintaa kestävän kehityksen pelisäännöillä

Mutta voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Perinteisesti ajatellen ei, mutta maailma on muuttumassa. Bisnessenkeli- ja start-up-liiketoiminta voivat olla osana palettia, joka mahdollistaa hyväntekeväisyyden. Kehitysyhteistyö tarvitsee edelleen lahjoituksia, mutta sen rinnalla voidaan kehittää myös liiketoimintaa kestävän kehityksen pelisäännöin yhdessä kehitysyhteistyöjärjestön kanssa.

Usein varainhankinta ymmärretään vain rahalahjoitusten hankintana. Todellisuudessa varainhankinnan alle mahtuu myös esimerkiksi kumppaniohjelmia ja monenlaista yritysyhteistyötä. Niissä voidaan tarjota vastavuoroisesti palveluja ja kumppanuutta vastikkeellisesti tai vastikkeetta.

Varainhankinta on normaalien bisneslainalaisuuksien alaista ammattimaista työtä.

”On sitten kyseessä Itämeren pelastaminen, lastensairaalan rakentaminen, yliopisto, kulttuurihanke tai kehitysmaan lapset, tärkeintä on tarina, jonka voi ostaa. Tarinan lisäksi on oltava strategista ymmärrystä siitä, miksi toinen voisi olla tarinasta kiinnostunut. Käytännössä kyse on asiakkuuden hallinnasta, myynnistä ja markkinoinnista”, Tawast sanoo.

Yritysyhteistyö moottoriksi

Aalto-yliopiston tapauksessa mietittiin yksittäisten yhteistyökumppaniehdokkaiden tasolla näiden tarpeita. Yhdelle riitti osallistuminen yhteiskunnalliseen kehittämiseen, toiselle lahjoittamisen motiivina saattoi olla tuleva tutkimusyhteistyö, jonka tulokset näkyvät lopulta yrityksen taseessa.

Suomen World Visionin kohdalla varainhankinnan lainalaisuudet ovat samat. ”Perinteisin auttamisen motivaattori yrityksellä on yhteiskuntavastuu. Yritys kiillottaa mainettaan asiakkaidensa ja työn tekijöidensä silmissä auttamalla vähäosaisia. Käytännössä apu voi olla rahalahjoitus tai muun osaamisen antaminen, vaikka viljelijöiden koulutushankkeessa.” Koulutushankkeen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan yritysyhteistyötä.

Kehittyvissä maissa työpaikat on pitkälti luotava itse, sillä valmiita työpaikkoja ei ole. Yrittäjyyden vahvistaminen parantaakin köyhimpien elintasoa pysyvästi.

Parhaimmillaan kehitysyhteistyöohjelmien ja -hankkeiden lopputuloksena avuntarvitsijat ovat oppineet auttamaan itse itseään. On syntynyt pieniä yrityksiä tai yritystoiminnan ituja.

Näen, että Carolyne Lagatin kaltainen viljelijä ei ole yksinään suomalaisyritykselle mielenkiintoinen bisneskumppani. Mutta kun yhteenliittymässä on kymmenien viljelijöiden osuuskuntia, tilanne on toinen. Silloin voidaan puhua jo start-up-toiminnasta, joka rakentuu kehitysyhteistyön luomalle pohjalle. Tähän voidaan mahdollisesti saada esimerkiksi enkelirahaa”, Tawast sanoo ja lisää, että elintarviketeollisuuden lisäksi esimerkiksi cleantechiä hyödyntävälle yritysyhteistyölle on Keniassa tilausta.

Sijoittamisen painopiste on siirtymässä Afrikkaan

Suomen World Vision toimii itsenäisenä osana sadassa maassa toimivaa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. Sen toiminnan tärkeä tukijalka ovat kummit ja kuukausilahjoittajat, tavalliset suomalaiset yksityishenkilöt, jotka avustavat kummilastensa yhteisöjä.

”Satsaamme kummitoimintaan vahvasti myös jatkossa. Yksityistä varainhankintaa halutaan kuitenkin lisätä. Keskeinen tapamme toimia on etsiä parhaita osaajia. Toimiva yksityinen sektori on taloudellisen kehityksen edellytys ja haluamme heidän osaamisensa myös kehitysyhteistyön käyttöön, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja, ekonomi Tiina Saukko sanoo.

Yritykselle osaamisen jakaminen on parhaimmillaan kannattavaa brändinrakennusta. Saukko uskoo, että lahjoittaminen vastuulliseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan tulee syrjäyttämään yritysten keinotekoisen brändinrakennuksen. ”Yrityksen kannattaa oikeasti tehdä hyvää sen sijaan, että vain yrittää näyttää hyvältä. Filantropian vaikutukset yrityksen liiketoimintaan voivat olla yllättävän hienot. Tällä hetkellä yritys saa maksaa viestintä toimistolle miljoona euroa brändinrakentamisesta. Valitettavasti julkisuuskuvan rakentaminen tekemällä oikeasti hyviä asioita ja osallistumalla eri merkiksi kehitysyhteistyön tukemiseen pitää rahoittaa yrityksen voitosta, kun verovähennysoikeutta ei ole. Tähän toivon muutosta”, Saukko sanoo.

World Vision on rakentanut Aalto-yliopiston, Tekesin ja Finpron kanssa Weconomy Start -innovaatio-ohjelman. Se yhdistää liiketoiminnan ja kehitysyhteistyön tavoitteita ja kehittää Base of Pyramid -ajattelun mukaisesti köyhille alueille sopivia liiketoiminta- ja palveluideoita sekä liiketoimintamalleja, Saukko sanoo.

Kyse on myös Suomen menestyksestä globaalissa markkinataloudessa. Sijoittamisen painopiste on siirtymässä Afrikkaan. Esimerkiksi kiinalaiset ovat isoja toimijoita mantereella, rakentavat infrastuktuuria ja teollisuutta. Myös suomalaisten on mentävä sinne, mikäli mielivät pysyä kehityksen kelkassa.

”Suomalaisten resurssit ovat rajalliset, joten tarvitaan yhteistyötä. Kehitysyhteistyöjärjestöillä on kokemusta kohdemaistaan kymmenien vuosien takaa. Pitkissä, jopa 15 vuotta kestävissä hankkeissa paikalliset viranomaiset ja muut toimijat tulevat tutuiksi. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää myös uudenlaisessa yhteistyössä.”

Yhteistyön perään puhuu myös syksyllä uudistuva Finpro. Sen kansainvälistymispalvelut auttavat suomalaisyrityksiä verkottumaan ja tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia osana Team Finlandia.

Ammattimaistuva varainhankinta

Suomalaista varainhankintaa leimaa Jyri Tawastin mukaan arkipäivän bisnesosaamisen puute. Ekonomin tutkinnosta on työssä iso hyöty.

”Uskon, että varainhankinta muuttuu tulevaisuudessa entistä ammattimaisemmaksi. Se vaatii nykyistä enemmän osaamista ja resursseja.”

Mallia otetaan Yhdysvalloista, jossa varainhankinnan prosessit on hiottu kuntoon. Yhteiskunnalta ei odoteta samanlaista tukea kuin meillä.

Toisaalta Yhdysvalloissa myös verotus tukee varainhankintaa. Lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia.

Meillä ei olla vielä niin pitkällä.

”Varainhankinta on luvanvaraista. Rahaa saa kerätä vain yleishyödylliseen toimintaan. Yritysten osalta tilanne on monimutkainen, sillä lahjoitukset otetaan omistajien kukkarosta. Varainhankinnan säätelyssä, kulttuurissa ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyössä on vielä paljon kehittämistä. Esimerkiksi lahjoitusten verovähennysoikeus auttaisi kehittämään varainhankinnan uusia muotoja”, Jyri Tawast sanoo.

17.9.2014

Suomen World Vision ¶

Vuonna 1983 perustettu kristillishumanitäärinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

Parantaa lasten elinoloja ja edistää oikeudenmukaisuutta. Kuukausilahjoittajien, kummien ja yritysyhteistyökumppaneiden avulla köyhät yhteisöt saavat työkaluja paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Lasten terveys paranee, perheiden toimeentulo kohentuu ja yrittäjyys lisääntyy.

Hankkeita Keniassa, Ugandassa, Kolumbiassa, Perussa, Intiassa ja Sri Lankassa.

Kehittänyt Weconomy Start -innovaatio-ohjelman yhdessä Tekesin, Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa.

Suomen World Visionin kokonaistuotot vuonna 2013 ¶

9,6 miljoonaa euroa

1 % muuta julkista tukea

48 % ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea

51 % yksityisten lahjoittajien osuus

Ekonomit Afrikassa

Mieleenpainuvinta oli keskustelu lisäarvon tuotosta savimajassa lähes tiettömien teiden takana.

Monen silmiin on piirtynyt kuva pallovatsaisesta lapsesta, joka ei jaksa huitoa kärpäsiä pois suurista silmistään. Afrikka on tätä, mutta myös jotain aivan muuta.

”Huomasimme hyvin nopeasti, että käsityksemme Afrikasta oli yksipuolinen ja kuva vääristynyt. Maanviljelijöiden osuuskuntien lisäksi tapasimme esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubissa taitavia mobiilisovellusten kehittäjiä. Yhteistä heille kaikille oli tekemisen ja eteenpäin menemisen nälkä. Se oli silmiinpistävää.

Vastaavaa draivia ei Suomesta enää hevin löydy. Ehkä meidän asiamme ovat liian hyvin”, Jyri Tawast tiivistää toukokuiselle Kenian matkalle osallistuneiden ekonomien ajatuksia.

Suomen World Visionin opintomatkalle osallistuivat Tiina Saukon johdolla myös mainostoimisto Zeelandin Juuso Enala, sarjayrittäjä ja kiinteistösijoittaja Heikki Karu sekä Finpron kehitysjohtaja Jusa Susia.

Kenia on yksi Itä-Afrikan talouden vetureista. Sen talous on kasvanut viime vuodet viiden prosentin vauhtia. Varakkaiden osuus on kasvussa, mutta eri arvoisuus on silmiinpistävää. Yli 40-miljoonaisesta kansasta noin 40 pro senttia elää köyhyysrajan alapuolella, alle Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Alle 25-vuotiaita kansasta on yli puolet, työttömistä yli 60 prosenttia. Yrittäjyyden tukeminen kehitysyhteistyön muotona on myös yritys säilyttää yhteiskuntarauha. Kun nuorilla on työtä joka tuo toimeentulon, rikollisuus ja ääriliikkeet eivät välttämättä houkuttele. Epätoivon ja näköalattoman tulevaisuuden vaikutukset näkyvät pahimmillaan Euroopassa asti.

”Keniassa ei kuitenkaan istuta apaattisina puun alla odottamassa, että joku tuo apua. Ihmiset ovat aktiivisia. Savimajassa pohdittiin lisäarvon tuottoa aivan samoin kuin missä tahansa muuallakin. Nairobin slummissa tapaamamme yrittäjät olivat hyvin innovatiivisia kehittäessään toimeentuloaan.”

Koskettavia olivat myös yhteisöllisyys ja oman osaamisen jakaminen.

”Siellä ymmärretään, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan kuin yksin”, Jyri Tawast sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013