( Kansainvälisyys )

Venäjän finanssimaailma on vauhdikas

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Konstantin Kokoshkin / MVPhotos
  • Petri Loikkanen sanoo sopeutuneensa Venäjällä työskentelyyn, vaikka meno on vuosien varrella ollut ajoittain hurjaa. ”1990-luvulla mentiin ja tehtiin eikä juuri suunniteltu. Siitä on vielä rippeet jäljellä.”
  • Loikkanen korostaa kielitaidon merkitystä Venäjällä työskenneltäessä. ”Ilman kielitaitoa elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä”, hän huomauttaa.
Finanssikriisi, öljyn alhainen hinta ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat muovanneet Venäjän bisnesmaailmasta aivan omanlaisensa. Nyt yritykset ovat kaivautuneet asemiinsa ja odottavat parempia aikoja, arvioi Venäjän Nordean talousjohtaja Petri Loikkanen.

Venäläinen kulttuuri on selvästi lähempänä suomalaista kuin ruotsalaista. Monilla ruotsalaisilla on vaikeuksia suhtautua tähän touhuun Venäjällä”, sanoo Venäjällä toimivan OJSC Nordea Bankin talousjohtaja Petri Loikkanen.

”Venäjällä meno on hyvin vauhdikasta. Joko siitä tykkää tai ei. Itse olen sopeutunut, ja voin sanoa jopa pitäväni tästä.”

Loikkanen on asunut Venäjällä yhteensä 14 vuotta parissa eri pätkässä. Ensimmäinen rupeama käynnistyi 1990-luvun puolivälissä, kun Loikkanen oli päässyt töihin Nordean edeltäjään, Merita-pankkiin. Koska hän oli kauppakorkeakoulussa lukenut venäjää, Merita lähetti Loikkasen Pietariin International Moscow Bankiin neljäksi vuodeksi. Merita oli kyseisessä pankissa osakkaana. Sittemmin pankki on päätynyt italialaisten omistukseen.

Vaikka Loikkanen oli opiskellut venäjää ja omasta mielestään perehtynyt venäläiseen kulttuuriin ja bisnekseen, otti asettuminen uuteen maahan aikansa.

”Rehellisesti täytyy sanoa, että luulin tietäväni paljon ja jopa osaavani kieltä, mutta totuus oli aika lailla toinen. Kumpikaan ei käytännössä pitänyt paikkansa.”

”Omat mielikuvat venäläisistä osoittautuivat hieman naiiveiksi, eikä kielitaitokaan ollut ihan sillä tasolla kuin olin luullut.”

Suurin oppimisen paikka oli totutella uuteen bisneskulttuuriin, joka oli huomattavasti opportunistisempaa kuin kotimaassa.

”1990-luvulla elettiin erilaista aikaa kuin tällä hetkellä. Mieluummin mentiin ja tehtiin kuin suunniteltiin kunnolla. Sellaista adhd-menoa”, Loikkanen sanoo.

”Kyllä siitä meiningistä on rippeet osittain jäljellä.”

Neljän Pietarin-vuoden jälkeen Loikkanen siirtyi Liettuaan. Hän perusti sinne Merita Nordbankin. Sen jälkeen hän vietti muutaman vuoden Suomessa. Vuonna 2007 hän palasi takaisin Venäjälle ja aloitti nykyisen työnsä talousjohtajana.

Talouden vuoristorataa

Venäjällä oli tuulinen tilanne 1990-luvulla, mutta tänäkään päivänä tilanteen ei voida sanoa olevan tyyni. Vaikka viime aikoina Venäjän talous on osoittanut jonkinlaisia virkoamisen merkkejä, maan taloudellinen kriisi ei ole kaikonnut.

Finanssikriisin jälkeen öljyn hinta on matanut pohjalukemissa. Raaka-aineen hinnan tipahtaminen on ollut vakava paikka öljystä riippuvaiselle taloudelle. Tuotantovolyymeissä Venäjä kamppailee Saudi-Arabian kanssa öljyntuottajamaiden ykkös- ja kakkossijasta. Toisaalta Venäjän riippuvuus öljystä ja kaasusta on silti pienempi kuin yleensä luullaan. Vaikka se on yli puolet viennistä, niin öljyn osuus bruttokansantuotteesta on 15–20 prosenttia.

Taloustilannetta ovat entisestään hankaloittaneet Venäjän vastaiset pakotteet, joita Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat ottaneet käyttöön Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen.

Kun Loikkanen tuli Venäjälle takaisin vuonna 2007, Nordealla oli laajentumishaluja. Se oli Venäjällä kymmenen suurimman asuntolainoittajan joukossa. Liiketoiminta henkilöasiakkaiden kanssa oli ottanut tuulta siipien alle. Parhaimmillaan Nordealla oli 50 konttoria Venäjällä. Henkilökuntaa oli 1 700.

”Taloudellisen tilanteen vuoksi riskejä ja kuluja on vedetty alas”, Loikkanen sanoo.

”Ollaan tehty tällainen vuoristorata. Nyt meillä on kaksi konttoria ja työssä 600 ihmistä.”

Henkilöasiakasbisnes on supistettu hyvin pieneksi. Alkuvuodesta Nordea möi asuntoluottosalkun pois. Pankki keskittyy nyt palvelemaan pohjoismaisia asiakkaita ja suuria venäläisiä, lähinnä vientialojen yrityksiä. Toiminta pyörii perusasioiden tiimoilla. Rahoitusta, tilinpitoa ja maksuliikennettä.

”Nyt mennään eteenpäin riskien minimoimisen strategialla.”

Puun ja kuoren välissä

Ulkomaalaisten yrityksien liikkumatila on kaventunut vastapakotteiden aikana, joka on kestänyt jo kolme vuotta. Kuluvan vuoden alussa Venäjällä astui voimaan uusi tuonninkorvausohjelma, joka koskee julkisten ja valtion-enemmistöomisteisten yrityksien hankintoja. Venäläisyritykset saavat viidentoista prosentin etumatkan suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin.

”Meihin se ei ole vaikuttanut, koska olemme venäläinen juridinen henkilö. Mutta asiakkaisiimme se on vaikuttanut. Etenkin niihin, jotka ovat tuoneet elintarvikkeita Suomesta Venäjälle.”

Hallitus on asettanut myös vaatimuksia pankeille, jotka palvelevat venäläisiä strategisesti suuria yrityksiä, mutta sekään ei ole ollut Loikkasen mukaan Nordean toiminnalle kriittinen kysymys.

Pakotteiden ja vastapakotteiden aikakaudella Venäjällä toimivat yritykset joutuvat kuitenkin jollain tavalla puun ja kuoren väliin. Venäläisen säätelyn lisäksi Nordeaa sitoo myös oma ohjeistus, joka nousee puolestaan eurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista vaatimuksista.

”Ne rajoittavat sitä, minkälaisten firmojen kanssa me haluamme toimia.”

Likvidi pankkisektori

Venäjän talousluvut näyttävät kaikesta huolimatta yllättävän hyviltä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maa voi lähivuosina yltää jopa kahden prosentin vuotuiseen kasvuun.

Talouskasvu on finanssialalle periaatteessa hyvä asia, mutta tällä hetkellä yritykset eivät juuri investoi, vaan odottavat parempia aikoja. Pankkitoiminnan näkökulmasta se tarkoittaa, että luottokysyntä on hyvin heikkoa.

”Suuret vientifirmat tahkoavat paljon rahaa, koska ne vievät euro- ja dollarimääräistä raaka-ainetta ja niiden omat kustannukset ovat ruplissa”, Loikkanen sanoo. ”Ne maksavat nyt kaikki luottonsa pois.”

Luottojen tarjonta on paljon suurempaa kuin niiden kysyntä. Pankkisektori on erittäin likvidi.

”Taloudellisilla sanktioilla, joita on asetettu venäläisten pankkien ja yritysten rahoittamiseen, ei ole paljon merkitystä. Täällä pankeissa on rahaa niin paljon, että ranteita pakottaa. Sanktioiden vaikutus on finanssialalle enemmänkin psykologinen kuin todellinen.”

Soraäänet kabinetissa

Länsimaissa on ollut paljon huolestuneita äänensävyjä Venäjän poliittisesta tilanteesta. Presidentti Vladimir Putinin toiminta on herättänyt paljon kritiikkiä.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin politiikka on saanut bisnesvaikuttajia ottamaan pesäeroa presidentin joihinkin linjauksiin.

Saako Venäjän poliittisen johdon linja hyväksynnän myös bisnesväen keskuudessa?

”Kyllä täällä on paljon enemmän soraääniä kuin mitä länsilehdistöstä lukemalla voisi päätellä. Keskustelut käydään tosin enimmäkseen kabineteissa. Niitä ei huudella hirveästi tiedotusvälineissä, mutta kyllä niitä on.”

Entä korruptio Venäjällä?

”En ole törmännyt korruptioon kuin liikennepoliisin kohdalla, ja siitäkin on jo vuosia”, Loikkanen sanoo.

”Totta kai täällä on korruptiota, mutta me olemme tehneet selväksi, ettemme lähde siihen. Siksi meille ei tulla sitä edes ehdottamaan.”

Venäjän keskuspankki vaatii pankeilta paljon byrokratiaa ja paperityötä.

”Tuotamme raporttia siihen suuntaa varmaan yhtä paljon kuin koko muu Nordea Group yhteensä.”

Toimiakseen finanssialalla Venäjällä täytyy olla riittävän suuri koneisto, joka tuottaa tietoa ja raportteja erilaisille viranomaistahoille.

”Sen vuoksi pankkitoiminnan pyörittämisellä on tietty kiinteä kustannus, joka on huomattavasti suurempi kuin lännessä”, Loikkanen pohtii.

”Toisaalta taas bisnesnäkökulmasta, eli mitä me teemme asiakkaiden kanssa, ei ole oikeastaan mitään eroa siihen, millä tavalla toimitaan lännessä.”

Kielitaito kunniaan

Loikkanen osallistuu talousjohtajana pankkinsa strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun ja niiden seuraamiseen. Työtä hän tekee aktiivisesti toimitusjohtajan kanssa.

Kun konttorien määrä on laskenut nyt kahteen, Moskovaan ja Pietariin, reissaaminen on jäänyt vähemmälle. Aiemmin pitkät työmatkat kuuluivat arkeen.

”Olen nähnyt tätä maata Pietarista Vladivostokiin, Arkangeliin ja Kaspianmerelle asti”, Loikkanen sanoo.

Kielitaidon merkitystä Loikkanen korostaa.

”Ilman sitä elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä.”

Työn tekeminen Venäjällä on erilaista kuin Suomessa. Loikkasen mukaan hierarkkisuus on edelleen hyvin vahva työelämässä. Asiantuntijaorganisaatioissa se on kuitenkin pienempää kuin valmistusorganisaatioissa.

”Toinen on se, että täällä ei tunneta sellaisia asioita kuin oma aika ja työaika”, Loikkanen sanoo. ”Jos pomo soittaa keskiyöllä, hän ei pahoittele myöhäistä soittoajankohtaa, vaan menee suoraan asiaan.”

Työyhteisöt ovat venäläisille hyvin merkittäviä. Ihmisten suhde kollegoihin ja omaan perheeseen ovat tärkeitä.

”Kun Suomessa lähdetään töistä neljältä, niin kollegoja nähdään seuraavan kerran vasta seuraavana aamuna, mutta täällä ihmiset viettävät paljon aikaa yhdessä. Itsekin vietän paljon aikaa työkavereiden kanssa. Käydään esimerkiksi reissuilla yhdessä.”

Loikkanen arvelee, että työyhteisöjen merkitys on historian saatossa noussut merkittävään asemaan, koska luottamus valtaapitäviin on ollut heikkoa. Lähipiirit ovat pitäneet huolta ihmisistä.

Entä pitääkö Venäjällä juoda vielä pullotolkulla votkaa ennen kuin päästään neuvotteluissa asiaan?

”Ei sellaista ollut enää edes 1990-luvun lopulla. Sitä voi tapahtua olla korkeintaan jossain peräkylässä jonkun virkamiehen kanssa. En edes muista, milloin olisin työn puolesta joutunut juomaan alkoholia.”

”Eräs tuttu sanoi, että täällä ihmiset ovat liian kiireisiä ryypätäkseen, koska he haluavat tehdä rahaa”, Loikkanen naurahtaa.

18.10.2017

Petri Loikkanen

  • Syntynyt: 1965
  • Koulutus: KTM, MBA
  • Nykyinen tehtävä: CFO
  • Plussat: Näköalapaikka, jossa ei (kuten Venäjällä yleensäkään) ehdi kangistua kaavoihin
  • Miinukset: Oman ajan suunnittelu haastavaa
  • Harrastukset: Alpeilla rikkoutuneen olkapään parantaminen, mutta muuten laskettelu, golf, metsästys, Krav Maga
  • Perhe: Kaksi lasta Suomessa äitinsä kanssa
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013