( Kansainvälisyys )

Venäjän finanssimaailma on vauhdikas

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Konstantin Kokoshkin / MVPhotos
  • Petri Loikkanen sanoo sopeutuneensa Venäjällä työskentelyyn, vaikka meno on vuosien varrella ollut ajoittain hurjaa. ”1990-luvulla mentiin ja tehtiin eikä juuri suunniteltu. Siitä on vielä rippeet jäljellä.”
  • Loikkanen korostaa kielitaidon merkitystä Venäjällä työskenneltäessä. ”Ilman kielitaitoa elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä”, hän huomauttaa.
Finanssikriisi, öljyn alhainen hinta ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat muovanneet Venäjän bisnesmaailmasta aivan omanlaisensa. Nyt yritykset ovat kaivautuneet asemiinsa ja odottavat parempia aikoja, arvioi Venäjän Nordean talousjohtaja Petri Loikkanen.

Venäläinen kulttuuri on selvästi lähempänä suomalaista kuin ruotsalaista. Monilla ruotsalaisilla on vaikeuksia suhtautua tähän touhuun Venäjällä”, sanoo Venäjällä toimivan OJSC Nordea Bankin talousjohtaja Petri Loikkanen.

”Venäjällä meno on hyvin vauhdikasta. Joko siitä tykkää tai ei. Itse olen sopeutunut, ja voin sanoa jopa pitäväni tästä.”

Loikkanen on asunut Venäjällä yhteensä 14 vuotta parissa eri pätkässä. Ensimmäinen rupeama käynnistyi 1990-luvun puolivälissä, kun Loikkanen oli päässyt töihin Nordean edeltäjään, Merita-pankkiin. Koska hän oli kauppakorkeakoulussa lukenut venäjää, Merita lähetti Loikkasen Pietariin International Moscow Bankiin neljäksi vuodeksi. Merita oli kyseisessä pankissa osakkaana. Sittemmin pankki on päätynyt italialaisten omistukseen.

Vaikka Loikkanen oli opiskellut venäjää ja omasta mielestään perehtynyt venäläiseen kulttuuriin ja bisnekseen, otti asettuminen uuteen maahan aikansa.

”Rehellisesti täytyy sanoa, että luulin tietäväni paljon ja jopa osaavani kieltä, mutta totuus oli aika lailla toinen. Kumpikaan ei käytännössä pitänyt paikkansa.”

”Omat mielikuvat venäläisistä osoittautuivat hieman naiiveiksi, eikä kielitaitokaan ollut ihan sillä tasolla kuin olin luullut.”

Suurin oppimisen paikka oli totutella uuteen bisneskulttuuriin, joka oli huomattavasti opportunistisempaa kuin kotimaassa.

”1990-luvulla elettiin erilaista aikaa kuin tällä hetkellä. Mieluummin mentiin ja tehtiin kuin suunniteltiin kunnolla. Sellaista adhd-menoa”, Loikkanen sanoo.

”Kyllä siitä meiningistä on rippeet osittain jäljellä.”

Neljän Pietarin-vuoden jälkeen Loikkanen siirtyi Liettuaan. Hän perusti sinne Merita Nordbankin. Sen jälkeen hän vietti muutaman vuoden Suomessa. Vuonna 2007 hän palasi takaisin Venäjälle ja aloitti nykyisen työnsä talousjohtajana.

Talouden vuoristorataa

Venäjällä oli tuulinen tilanne 1990-luvulla, mutta tänäkään päivänä tilanteen ei voida sanoa olevan tyyni. Vaikka viime aikoina Venäjän talous on osoittanut jonkinlaisia virkoamisen merkkejä, maan taloudellinen kriisi ei ole kaikonnut.

Finanssikriisin jälkeen öljyn hinta on matanut pohjalukemissa. Raaka-aineen hinnan tipahtaminen on ollut vakava paikka öljystä riippuvaiselle taloudelle. Tuotantovolyymeissä Venäjä kamppailee Saudi-Arabian kanssa öljyntuottajamaiden ykkös- ja kakkossijasta. Toisaalta Venäjän riippuvuus öljystä ja kaasusta on silti pienempi kuin yleensä luullaan. Vaikka se on yli puolet viennistä, niin öljyn osuus bruttokansantuotteesta on 15–20 prosenttia.

Taloustilannetta ovat entisestään hankaloittaneet Venäjän vastaiset pakotteet, joita Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat ottaneet käyttöön Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen.

Kun Loikkanen tuli Venäjälle takaisin vuonna 2007, Nordealla oli laajentumishaluja. Se oli Venäjällä kymmenen suurimman asuntolainoittajan joukossa. Liiketoiminta henkilöasiakkaiden kanssa oli ottanut tuulta siipien alle. Parhaimmillaan Nordealla oli 50 konttoria Venäjällä. Henkilökuntaa oli 1 700.

”Taloudellisen tilanteen vuoksi riskejä ja kuluja on vedetty alas”, Loikkanen sanoo.

”Ollaan tehty tällainen vuoristorata. Nyt meillä on kaksi konttoria ja työssä 600 ihmistä.”

Henkilöasiakasbisnes on supistettu hyvin pieneksi. Alkuvuodesta Nordea möi asuntoluottosalkun pois. Pankki keskittyy nyt palvelemaan pohjoismaisia asiakkaita ja suuria venäläisiä, lähinnä vientialojen yrityksiä. Toiminta pyörii perusasioiden tiimoilla. Rahoitusta, tilinpitoa ja maksuliikennettä.

”Nyt mennään eteenpäin riskien minimoimisen strategialla.”

Puun ja kuoren välissä

Ulkomaalaisten yrityksien liikkumatila on kaventunut vastapakotteiden aikana, joka on kestänyt jo kolme vuotta. Kuluvan vuoden alussa Venäjällä astui voimaan uusi tuonninkorvausohjelma, joka koskee julkisten ja valtion-enemmistöomisteisten yrityksien hankintoja. Venäläisyritykset saavat viidentoista prosentin etumatkan suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin.

”Meihin se ei ole vaikuttanut, koska olemme venäläinen juridinen henkilö. Mutta asiakkaisiimme se on vaikuttanut. Etenkin niihin, jotka ovat tuoneet elintarvikkeita Suomesta Venäjälle.”

Hallitus on asettanut myös vaatimuksia pankeille, jotka palvelevat venäläisiä strategisesti suuria yrityksiä, mutta sekään ei ole ollut Loikkasen mukaan Nordean toiminnalle kriittinen kysymys.

Pakotteiden ja vastapakotteiden aikakaudella Venäjällä toimivat yritykset joutuvat kuitenkin jollain tavalla puun ja kuoren väliin. Venäläisen säätelyn lisäksi Nordeaa sitoo myös oma ohjeistus, joka nousee puolestaan eurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista vaatimuksista.

”Ne rajoittavat sitä, minkälaisten firmojen kanssa me haluamme toimia.”

Likvidi pankkisektori

Venäjän talousluvut näyttävät kaikesta huolimatta yllättävän hyviltä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maa voi lähivuosina yltää jopa kahden prosentin vuotuiseen kasvuun.

Talouskasvu on finanssialalle periaatteessa hyvä asia, mutta tällä hetkellä yritykset eivät juuri investoi, vaan odottavat parempia aikoja. Pankkitoiminnan näkökulmasta se tarkoittaa, että luottokysyntä on hyvin heikkoa.

”Suuret vientifirmat tahkoavat paljon rahaa, koska ne vievät euro- ja dollarimääräistä raaka-ainetta ja niiden omat kustannukset ovat ruplissa”, Loikkanen sanoo. ”Ne maksavat nyt kaikki luottonsa pois.”

Luottojen tarjonta on paljon suurempaa kuin niiden kysyntä. Pankkisektori on erittäin likvidi.

”Taloudellisilla sanktioilla, joita on asetettu venäläisten pankkien ja yritysten rahoittamiseen, ei ole paljon merkitystä. Täällä pankeissa on rahaa niin paljon, että ranteita pakottaa. Sanktioiden vaikutus on finanssialalle enemmänkin psykologinen kuin todellinen.”

Soraäänet kabinetissa

Länsimaissa on ollut paljon huolestuneita äänensävyjä Venäjän poliittisesta tilanteesta. Presidentti Vladimir Putinin toiminta on herättänyt paljon kritiikkiä.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin politiikka on saanut bisnesvaikuttajia ottamaan pesäeroa presidentin joihinkin linjauksiin.

Saako Venäjän poliittisen johdon linja hyväksynnän myös bisnesväen keskuudessa?

”Kyllä täällä on paljon enemmän soraääniä kuin mitä länsilehdistöstä lukemalla voisi päätellä. Keskustelut käydään tosin enimmäkseen kabineteissa. Niitä ei huudella hirveästi tiedotusvälineissä, mutta kyllä niitä on.”

Entä korruptio Venäjällä?

”En ole törmännyt korruptioon kuin liikennepoliisin kohdalla, ja siitäkin on jo vuosia”, Loikkanen sanoo.

”Totta kai täällä on korruptiota, mutta me olemme tehneet selväksi, ettemme lähde siihen. Siksi meille ei tulla sitä edes ehdottamaan.”

Venäjän keskuspankki vaatii pankeilta paljon byrokratiaa ja paperityötä.

”Tuotamme raporttia siihen suuntaa varmaan yhtä paljon kuin koko muu Nordea Group yhteensä.”

Toimiakseen finanssialalla Venäjällä täytyy olla riittävän suuri koneisto, joka tuottaa tietoa ja raportteja erilaisille viranomaistahoille.

”Sen vuoksi pankkitoiminnan pyörittämisellä on tietty kiinteä kustannus, joka on huomattavasti suurempi kuin lännessä”, Loikkanen pohtii.

”Toisaalta taas bisnesnäkökulmasta, eli mitä me teemme asiakkaiden kanssa, ei ole oikeastaan mitään eroa siihen, millä tavalla toimitaan lännessä.”

Kielitaito kunniaan

Loikkanen osallistuu talousjohtajana pankkinsa strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun ja niiden seuraamiseen. Työtä hän tekee aktiivisesti toimitusjohtajan kanssa.

Kun konttorien määrä on laskenut nyt kahteen, Moskovaan ja Pietariin, reissaaminen on jäänyt vähemmälle. Aiemmin pitkät työmatkat kuuluivat arkeen.

”Olen nähnyt tätä maata Pietarista Vladivostokiin, Arkangeliin ja Kaspianmerelle asti”, Loikkanen sanoo.

Kielitaidon merkitystä Loikkanen korostaa.

”Ilman sitä elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä.”

Työn tekeminen Venäjällä on erilaista kuin Suomessa. Loikkasen mukaan hierarkkisuus on edelleen hyvin vahva työelämässä. Asiantuntijaorganisaatioissa se on kuitenkin pienempää kuin valmistusorganisaatioissa.

”Toinen on se, että täällä ei tunneta sellaisia asioita kuin oma aika ja työaika”, Loikkanen sanoo. ”Jos pomo soittaa keskiyöllä, hän ei pahoittele myöhäistä soittoajankohtaa, vaan menee suoraan asiaan.”

Työyhteisöt ovat venäläisille hyvin merkittäviä. Ihmisten suhde kollegoihin ja omaan perheeseen ovat tärkeitä.

”Kun Suomessa lähdetään töistä neljältä, niin kollegoja nähdään seuraavan kerran vasta seuraavana aamuna, mutta täällä ihmiset viettävät paljon aikaa yhdessä. Itsekin vietän paljon aikaa työkavereiden kanssa. Käydään esimerkiksi reissuilla yhdessä.”

Loikkanen arvelee, että työyhteisöjen merkitys on historian saatossa noussut merkittävään asemaan, koska luottamus valtaapitäviin on ollut heikkoa. Lähipiirit ovat pitäneet huolta ihmisistä.

Entä pitääkö Venäjällä juoda vielä pullotolkulla votkaa ennen kuin päästään neuvotteluissa asiaan?

”Ei sellaista ollut enää edes 1990-luvun lopulla. Sitä voi tapahtua olla korkeintaan jossain peräkylässä jonkun virkamiehen kanssa. En edes muista, milloin olisin työn puolesta joutunut juomaan alkoholia.”

”Eräs tuttu sanoi, että täällä ihmiset ovat liian kiireisiä ryypätäkseen, koska he haluavat tehdä rahaa”, Loikkanen naurahtaa.

18.10.2017

Petri Loikkanen

  • Syntynyt: 1965
  • Koulutus: KTM, MBA
  • Nykyinen tehtävä: CFO
  • Plussat: Näköalapaikka, jossa ei (kuten Venäjällä yleensäkään) ehdi kangistua kaavoihin
  • Miinukset: Oman ajan suunnittelu haastavaa
  • Harrastukset: Alpeilla rikkoutuneen olkapään parantaminen, mutta muuten laskettelu, golf, metsästys, Krav Maga
  • Perhe: Kaksi lasta Suomessa äitinsä kanssa
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013