( Kansainvälisyys )

Venäjän finanssimaailma on vauhdikas

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Konstantin Kokoshkin / MVPhotos
  • Petri Loikkanen sanoo sopeutuneensa Venäjällä työskentelyyn, vaikka meno on vuosien varrella ollut ajoittain hurjaa. ”1990-luvulla mentiin ja tehtiin eikä juuri suunniteltu. Siitä on vielä rippeet jäljellä.”
  • Loikkanen korostaa kielitaidon merkitystä Venäjällä työskenneltäessä. ”Ilman kielitaitoa elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä”, hän huomauttaa.
Finanssikriisi, öljyn alhainen hinta ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat muovanneet Venäjän bisnesmaailmasta aivan omanlaisensa. Nyt yritykset ovat kaivautuneet asemiinsa ja odottavat parempia aikoja, arvioi Venäjän Nordean talousjohtaja Petri Loikkanen.

Venäläinen kulttuuri on selvästi lähempänä suomalaista kuin ruotsalaista. Monilla ruotsalaisilla on vaikeuksia suhtautua tähän touhuun Venäjällä”, sanoo Venäjällä toimivan OJSC Nordea Bankin talousjohtaja Petri Loikkanen.

”Venäjällä meno on hyvin vauhdikasta. Joko siitä tykkää tai ei. Itse olen sopeutunut, ja voin sanoa jopa pitäväni tästä.”

Loikkanen on asunut Venäjällä yhteensä 14 vuotta parissa eri pätkässä. Ensimmäinen rupeama käynnistyi 1990-luvun puolivälissä, kun Loikkanen oli päässyt töihin Nordean edeltäjään, Merita-pankkiin. Koska hän oli kauppakorkeakoulussa lukenut venäjää, Merita lähetti Loikkasen Pietariin International Moscow Bankiin neljäksi vuodeksi. Merita oli kyseisessä pankissa osakkaana. Sittemmin pankki on päätynyt italialaisten omistukseen.

Vaikka Loikkanen oli opiskellut venäjää ja omasta mielestään perehtynyt venäläiseen kulttuuriin ja bisnekseen, otti asettuminen uuteen maahan aikansa.

”Rehellisesti täytyy sanoa, että luulin tietäväni paljon ja jopa osaavani kieltä, mutta totuus oli aika lailla toinen. Kumpikaan ei käytännössä pitänyt paikkansa.”

”Omat mielikuvat venäläisistä osoittautuivat hieman naiiveiksi, eikä kielitaitokaan ollut ihan sillä tasolla kuin olin luullut.”

Suurin oppimisen paikka oli totutella uuteen bisneskulttuuriin, joka oli huomattavasti opportunistisempaa kuin kotimaassa.

”1990-luvulla elettiin erilaista aikaa kuin tällä hetkellä. Mieluummin mentiin ja tehtiin kuin suunniteltiin kunnolla. Sellaista adhd-menoa”, Loikkanen sanoo.

”Kyllä siitä meiningistä on rippeet osittain jäljellä.”

Neljän Pietarin-vuoden jälkeen Loikkanen siirtyi Liettuaan. Hän perusti sinne Merita Nordbankin. Sen jälkeen hän vietti muutaman vuoden Suomessa. Vuonna 2007 hän palasi takaisin Venäjälle ja aloitti nykyisen työnsä talousjohtajana.

Talouden vuoristorataa

Venäjällä oli tuulinen tilanne 1990-luvulla, mutta tänäkään päivänä tilanteen ei voida sanoa olevan tyyni. Vaikka viime aikoina Venäjän talous on osoittanut jonkinlaisia virkoamisen merkkejä, maan taloudellinen kriisi ei ole kaikonnut.

Finanssikriisin jälkeen öljyn hinta on matanut pohjalukemissa. Raaka-aineen hinnan tipahtaminen on ollut vakava paikka öljystä riippuvaiselle taloudelle. Tuotantovolyymeissä Venäjä kamppailee Saudi-Arabian kanssa öljyntuottajamaiden ykkös- ja kakkossijasta. Toisaalta Venäjän riippuvuus öljystä ja kaasusta on silti pienempi kuin yleensä luullaan. Vaikka se on yli puolet viennistä, niin öljyn osuus bruttokansantuotteesta on 15–20 prosenttia.

Taloustilannetta ovat entisestään hankaloittaneet Venäjän vastaiset pakotteet, joita Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat ottaneet käyttöön Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen.

Kun Loikkanen tuli Venäjälle takaisin vuonna 2007, Nordealla oli laajentumishaluja. Se oli Venäjällä kymmenen suurimman asuntolainoittajan joukossa. Liiketoiminta henkilöasiakkaiden kanssa oli ottanut tuulta siipien alle. Parhaimmillaan Nordealla oli 50 konttoria Venäjällä. Henkilökuntaa oli 1 700.

”Taloudellisen tilanteen vuoksi riskejä ja kuluja on vedetty alas”, Loikkanen sanoo.

”Ollaan tehty tällainen vuoristorata. Nyt meillä on kaksi konttoria ja työssä 600 ihmistä.”

Henkilöasiakasbisnes on supistettu hyvin pieneksi. Alkuvuodesta Nordea möi asuntoluottosalkun pois. Pankki keskittyy nyt palvelemaan pohjoismaisia asiakkaita ja suuria venäläisiä, lähinnä vientialojen yrityksiä. Toiminta pyörii perusasioiden tiimoilla. Rahoitusta, tilinpitoa ja maksuliikennettä.

”Nyt mennään eteenpäin riskien minimoimisen strategialla.”

Puun ja kuoren välissä

Ulkomaalaisten yrityksien liikkumatila on kaventunut vastapakotteiden aikana, joka on kestänyt jo kolme vuotta. Kuluvan vuoden alussa Venäjällä astui voimaan uusi tuonninkorvausohjelma, joka koskee julkisten ja valtion-enemmistöomisteisten yrityksien hankintoja. Venäläisyritykset saavat viidentoista prosentin etumatkan suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin.

”Meihin se ei ole vaikuttanut, koska olemme venäläinen juridinen henkilö. Mutta asiakkaisiimme se on vaikuttanut. Etenkin niihin, jotka ovat tuoneet elintarvikkeita Suomesta Venäjälle.”

Hallitus on asettanut myös vaatimuksia pankeille, jotka palvelevat venäläisiä strategisesti suuria yrityksiä, mutta sekään ei ole ollut Loikkasen mukaan Nordean toiminnalle kriittinen kysymys.

Pakotteiden ja vastapakotteiden aikakaudella Venäjällä toimivat yritykset joutuvat kuitenkin jollain tavalla puun ja kuoren väliin. Venäläisen säätelyn lisäksi Nordeaa sitoo myös oma ohjeistus, joka nousee puolestaan eurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista vaatimuksista.

”Ne rajoittavat sitä, minkälaisten firmojen kanssa me haluamme toimia.”

Likvidi pankkisektori

Venäjän talousluvut näyttävät kaikesta huolimatta yllättävän hyviltä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maa voi lähivuosina yltää jopa kahden prosentin vuotuiseen kasvuun.

Talouskasvu on finanssialalle periaatteessa hyvä asia, mutta tällä hetkellä yritykset eivät juuri investoi, vaan odottavat parempia aikoja. Pankkitoiminnan näkökulmasta se tarkoittaa, että luottokysyntä on hyvin heikkoa.

”Suuret vientifirmat tahkoavat paljon rahaa, koska ne vievät euro- ja dollarimääräistä raaka-ainetta ja niiden omat kustannukset ovat ruplissa”, Loikkanen sanoo. ”Ne maksavat nyt kaikki luottonsa pois.”

Luottojen tarjonta on paljon suurempaa kuin niiden kysyntä. Pankkisektori on erittäin likvidi.

”Taloudellisilla sanktioilla, joita on asetettu venäläisten pankkien ja yritysten rahoittamiseen, ei ole paljon merkitystä. Täällä pankeissa on rahaa niin paljon, että ranteita pakottaa. Sanktioiden vaikutus on finanssialalle enemmänkin psykologinen kuin todellinen.”

Soraäänet kabinetissa

Länsimaissa on ollut paljon huolestuneita äänensävyjä Venäjän poliittisesta tilanteesta. Presidentti Vladimir Putinin toiminta on herättänyt paljon kritiikkiä.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin politiikka on saanut bisnesvaikuttajia ottamaan pesäeroa presidentin joihinkin linjauksiin.

Saako Venäjän poliittisen johdon linja hyväksynnän myös bisnesväen keskuudessa?

”Kyllä täällä on paljon enemmän soraääniä kuin mitä länsilehdistöstä lukemalla voisi päätellä. Keskustelut käydään tosin enimmäkseen kabineteissa. Niitä ei huudella hirveästi tiedotusvälineissä, mutta kyllä niitä on.”

Entä korruptio Venäjällä?

”En ole törmännyt korruptioon kuin liikennepoliisin kohdalla, ja siitäkin on jo vuosia”, Loikkanen sanoo.

”Totta kai täällä on korruptiota, mutta me olemme tehneet selväksi, ettemme lähde siihen. Siksi meille ei tulla sitä edes ehdottamaan.”

Venäjän keskuspankki vaatii pankeilta paljon byrokratiaa ja paperityötä.

”Tuotamme raporttia siihen suuntaa varmaan yhtä paljon kuin koko muu Nordea Group yhteensä.”

Toimiakseen finanssialalla Venäjällä täytyy olla riittävän suuri koneisto, joka tuottaa tietoa ja raportteja erilaisille viranomaistahoille.

”Sen vuoksi pankkitoiminnan pyörittämisellä on tietty kiinteä kustannus, joka on huomattavasti suurempi kuin lännessä”, Loikkanen pohtii.

”Toisaalta taas bisnesnäkökulmasta, eli mitä me teemme asiakkaiden kanssa, ei ole oikeastaan mitään eroa siihen, millä tavalla toimitaan lännessä.”

Kielitaito kunniaan

Loikkanen osallistuu talousjohtajana pankkinsa strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun ja niiden seuraamiseen. Työtä hän tekee aktiivisesti toimitusjohtajan kanssa.

Kun konttorien määrä on laskenut nyt kahteen, Moskovaan ja Pietariin, reissaaminen on jäänyt vähemmälle. Aiemmin pitkät työmatkat kuuluivat arkeen.

”Olen nähnyt tätä maata Pietarista Vladivostokiin, Arkangeliin ja Kaspianmerelle asti”, Loikkanen sanoo.

Kielitaidon merkitystä Loikkanen korostaa.

”Ilman sitä elämästä voi tulla vaikeaa. Olen ainoa suomalainen Nordea Venäjällä.”

Työn tekeminen Venäjällä on erilaista kuin Suomessa. Loikkasen mukaan hierarkkisuus on edelleen hyvin vahva työelämässä. Asiantuntijaorganisaatioissa se on kuitenkin pienempää kuin valmistusorganisaatioissa.

”Toinen on se, että täällä ei tunneta sellaisia asioita kuin oma aika ja työaika”, Loikkanen sanoo. ”Jos pomo soittaa keskiyöllä, hän ei pahoittele myöhäistä soittoajankohtaa, vaan menee suoraan asiaan.”

Työyhteisöt ovat venäläisille hyvin merkittäviä. Ihmisten suhde kollegoihin ja omaan perheeseen ovat tärkeitä.

”Kun Suomessa lähdetään töistä neljältä, niin kollegoja nähdään seuraavan kerran vasta seuraavana aamuna, mutta täällä ihmiset viettävät paljon aikaa yhdessä. Itsekin vietän paljon aikaa työkavereiden kanssa. Käydään esimerkiksi reissuilla yhdessä.”

Loikkanen arvelee, että työyhteisöjen merkitys on historian saatossa noussut merkittävään asemaan, koska luottamus valtaapitäviin on ollut heikkoa. Lähipiirit ovat pitäneet huolta ihmisistä.

Entä pitääkö Venäjällä juoda vielä pullotolkulla votkaa ennen kuin päästään neuvotteluissa asiaan?

”Ei sellaista ollut enää edes 1990-luvun lopulla. Sitä voi tapahtua olla korkeintaan jossain peräkylässä jonkun virkamiehen kanssa. En edes muista, milloin olisin työn puolesta joutunut juomaan alkoholia.”

”Eräs tuttu sanoi, että täällä ihmiset ovat liian kiireisiä ryypätäkseen, koska he haluavat tehdä rahaa”, Loikkanen naurahtaa.

18.10.2017

Petri Loikkanen

  • Syntynyt: 1965
  • Koulutus: KTM, MBA
  • Nykyinen tehtävä: CFO
  • Plussat: Näköalapaikka, jossa ei (kuten Venäjällä yleensäkään) ehdi kangistua kaavoihin
  • Miinukset: Oman ajan suunnittelu haastavaa
  • Harrastukset: Alpeilla rikkoutuneen olkapään parantaminen, mutta muuten laskettelu, golf, metsästys, Krav Maga
  • Perhe: Kaksi lasta Suomessa äitinsä kanssa
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013