( Kylteri )

Verkkokurssit muuttavat opiskelua

Teksti Riitta Nikkola
kuvat Kirsi Tuura
  • Suomen Kauppakorkeakoulut ry:n pääsihteeri Juuso Leivosen mukaan yliopistot voivat löytää MOOC-verkkokursseista paljon uudenlaisia ideoita opettamiseen.
Maailmalla suurta suosiota saavuttaneet MOOC-verkkokurssit herättävät kiivastakin keskustelua yliopistopiireissä. Suomessa kursseja ei Helsingin yliopistoa lukuun ottamatta ole vielä järjestetty, mutta kansainvälisiä kursseja on jo paljon.

MOOC eli Massive Open Online Courses tarkoittaa verkkokursseja, joille voi osallistua kuka tahansa, periaatteessa rajaton määrä opiskelijoita maksutta. Kurssitarjonta on erittäin laaja: aiheita on lähes laidasta laitaan.

Suomessa vain Helsingin yliopiston tietojenkäsittelylaitos on järjestänyt kursseja, aiheina muun muassa ohjelmointi ja logaritmit. Maailmalla sen sijaan yhä useammat yliopistot ovat innokkaasti lähteneet mukaan, erityisesti sen jälkeen kun Stanfordin verkkokurssit keräsivät syksyllä 2011 noin 160 000 opiskelijaa per kurssi.

Pian tämän jälkeen Stanfordin Sebastian Thrun perusti Udacity MOOC-alustan ja Daphne Koller ja Andrew Ng, myös stanfordilaisia, käynnistivät Courseran. Huippuyliopistot Harvard ja Massachusetts Institute of Technology eli MIT lisä sivät vettä myllyyn perustamalla oman avoimen non-profit alustansa, edX:n.

Kursseille osallistutaan tietokoneverkon kautta. Ne sisältävät luentoja, harjoituksia ja tenttejä, ryhmätyökuuntelua ja keskusteluja. Moniin kursseihin liittyy keskustelufoorumeita ja Facebook-ryhmiä, joiden kautta pyritään lisäämään opiskelijoiden sosiaalista kanssakäymistä ja keskinäistä yhteydenpitoa. Tietotekniikka videojärjestelmineen ja multimedia teh tä vineen on tärkeä lisä opiskeluun verrattuna aiempiin avoimen yliopiston kursseihin.

”MOOC-kurssit on tarkoitettu kenelle tahansa kiinnostuneelle, ei tarvitse olla yliopiston tai kauppatieteiden opiskelija. Kurssin voi myös lopettaa kesken koska vain”, Suomen Kauppakorkeakoulut ry:n pääsihteeri Juuso Leivonen sanoo.

”Uskon, että parin vuoden sisällä verkko kurssitarjonta lisääntyy meilläkin. Kauppatieteilijät lähtevät todennäköisesti mukaan, kun huomaavat miten hyvä lisä opiskeluun tai täydennyskoulutukseen tämä on. Parasta on opiskelun joustavuuden paraneminen: kurssit eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Kursseja on vaikka mistä ja niitä vetävät alansa parhaat osaajat. Lisäksi kursseja on todella paljon, ja ne ovat ilmaisia.”

Myös työelämä ja aikuiskoulutus hyötyvät uudenlaisesta täydennyskoulutusmahdollisuudesta: osaamisen päivittäminen on entistä helpompaa ja mielekkäämpää, kun voi valita lukuisista vaihtoehdoista sekä opiskella oman ajan ja tilanteen mukaan.

Miten verkkokurssista saa täyden hyödyn?

Jotta opiskelija saisi verkkokurssista täyden hyödyn, se edellyttää häneltä aiheen tarkkaa valintaa oman kiinnostuksen mukaan ja sitoutumista siihen.

”Samahan se on kuin perinteisellä luennolla. Voihan sitä istua aivot lukossa ja läpäistä tentin nippa nappa tai kuunnella tarkasti, hankkia lisätietoa ja saada täyden hyödyn niin opiskelun kuin tulevan työelämän kannalta. Tämä on vain erilainen tapa omaksua tietoa”, Leivonen sanoo.

Kurssin järjestäjä puolestaan joutuu pohtimaan, miten pilkkoo kurssinsa temaattisiin kokonaisuuksiin, minkälaisia pikkutenttejä asettaa väliin – ja miten saa tiedon eteenpäin koko valtavalle osallistujamäärälle. Tämä eroaa paljon totutusta luokassa pidettävästä kurssista, jossa luennoitsija ja opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa ja kasvokkain.

Kurssin rakentaminen ei ole ilmaista: hinta-arviot pyörivät jopa 200 000 eurossa, jos haluaa rakentaa kaiken itse. Tämä toki rajaa yksittäisten yliopistojen mahdollisuuksia rakentaa kurssia. Jos käyttää valmiita verkkoalustoja, niin hinta-arvioksi on heitetty 30 000–50 000 euroa.

Yliopistolle kurssin järjestäminen on kuitenkin vahvaa markkinointia. Vaikka kuinka olisi huippuyliopisto, mutta kurssi ei ole kiinnostava, niin opiskelijat jättävät sen ja toisinpäin: tuntematon yliopisto saattaa perustaa kurssin, jonka aihepiiri vetää väkeä maailmanlaajuisesti.

”Jos vaikka Jyväskylän yliopisto päättäisi lähteä perustamaan kurssia, niin se kurssi kilpailee opiskelijoista kaikkien
niiden yliopistojen kanssa maailmalta, joita mukana jo on. Siksi ei kannatakaan lähteä miettimään ainoastaan, mikä kiinnostaa esimerkiksi suomalaisia kauppatieteiden opiskelijoita, vaan minkälainen kurssi kiinnostaa kaikkialla maailmassa”, Leivonen arvioi.

Pitkästä aikaa korkeakoulumaailmassa tapahtuu jotain uutta ja ihmeellistä

Maailmalla keskustelu yliopistoväen kesken käy kuumana – pitkästä aikaa korkeakoulumaailmassa tapahtuu jotain uutta ja ihmeellistä. Tietotekniikan ja netin parempaa hyödyntämistä opiskelussa on pohdittu jo pitkään. Lisäksi se, että huippuyliopistot lähtivät heti kärjessä mukaan, kiinnostaa aina korkeakouluväkeä.

”Toiset pitävät verkkokurssi-ilmiötä täysin turhana muoti-ilmiönä, joka menee kohta ohi, kun taas villeimmät visionäärit uskovat, että MOOCit mullistavat koko yliopistomaailman ja jopa tekevät yli opistoista täysin turhia, kun netistä voi napsia ilmaiseksi tietoa”, Leivonen hymähtää.

”Lisäksi osa professoreista kammoksuu ajatusta, että heidän yliopistonsa on lähtenyt mukaan MOOC-kurssitarjontaan, koska eivät halua että heidän luomansa kurssimateriaali olisi kaikkien näkyvillä ja saatavilla. Mutta sitten on heitä, joille se on paras juttu ikinä, että saa jakaa omaa tietoaan mahdollisimman laajalle yleisölle.”

Juuso Leivonen on itse sitä mieltä, että keskustelua voisi rauhoittaa. Hän ei usko MOOCista olevan mitään haittaa, päinvastoin.

”Kyllä tässä on paljon hyvää ja positiivista opittavaa, mikä kannustaa myönteisellä tavalla uteliaisuuteen. Ratkaisevaa on, miten eri yliopistot näitä kursseja vetävät ja miten niitä osataan käyttää. Ja vaikkei yliopisto lähtisi vetämään MOOC-kurs seja, niin varmasti niiden kautta voi löytää paljon uudenlaisia ideoita opettamiseen. Vaikka koko kurssi ei olisikaan verkossa, verkko-opetuksen elementtejä käytetään tulevaisuudessa varmasti todella paljon enemmän, osana perinteistä korkea koulu ope tusta.”

TIETOA MOOC-KURSSEISTA

https://www.edx.org
https://www.coursera.org
http://mooc.cs.helsinki.fi

16.4.2014

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013