( Työelämä )

Verkostot auttavat työllistymisessä

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus Nora Kolari
Suhdannekurimus on iskenyt myös tuhansiin ekonomeihin. Työttömän työnhaku on entistä haastavampaa, mutta usein sinnikkyys palkitaan. Oma aktiivisuus on avainasemassa.

Työmarkkina-asiamies Tuomas Viskari Suomen Ekonomeista on perehtynyt korkeasti koulutettujen työttömyyteen ja työllistymiseen. Aiheesta syntyy aikanaan väitöskirja. Sitä ennen Suomen Ekonomit tilasi Viskarilta selvityksen kauppatieteilijöiden työttömyydestä.

”Työttömien ekonomien määrä on kasvanut viitisen vuotta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua oli 17 prosenttia. Nyt työttömyyden kasvuvauhti näyttäisi hidastuneen, vaikkakin pitkäaikaistyöttömiä on entistä enemmän.”

Ekonomien työttömyys on muiden akateemisten keskiarvoa hieman alhaisempi. Ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita työttömiä arvellaan olevan noin 2 700.

Kahden hatun työtön mies

Peter Sjöblom opiskeli aikoinaan ensin insinööriksi, sitten ekonomiksi. Töitäkin löytyi: mies myi ja osti kemikaaliraaka-aineita teollisuudelle liki 20 vuotta. Kun hän halusi kehittyä urallaan ja vaihtoi työpaikkaa, tulikin tenkkapoo.

”Menin tutulle hommiin ja jo muutaman kuukauden jälkeen jäin työttömäksi. Siitä alkoi pitkä rupeama työnhaussa: harjoittelin hakemuksien tekoa kaksi vuotta, ruotsinkieliselle se oli vaikeaa.”

Sjöblom haki auki olevia paikkoja aktiivisesti ilmoitusten, te-toimiston ja Monsterin kautta. Muutama headhunterkin kiinnostui.

”Ajattelin, että tällainen kaveri, jolla on kaksi tutkintohattua päässä ja joka hallitsee sekä myynnin että ostamisen, tuo työnantajille lisäarvoa. Ei se niin mennyt. Lukuisista hakemuksista on vaikea erottautua. Pari kolme kertaa pääsin finaaliin asti, mutta työpaikka jäi saamatta. Usko oli monesti kovilla.”

Pakollinen sapatti

Kun Salla Javanainen jäi työttömäksi viime keväänä, hän ajatteli pitävänsä kunnon loman ja lataavansa akkuja. Sapattivapaa oli ollut haaveissa jo pitkään.

”Lisäksi olin halunnut päästä työelämässä eteenpäin. Uravalmennuksessa omat tavoitteeni ja arvot olivat kirkastuneet, ja näin uuden alun mahdollisuutena. Pystyin kouluttautumaan certified business coachiksi, sain tuoreita ajatuksia ja osaamiseni uudelle tasolle.”

Kun työttömyys alkoi kesällä, Javanainen oli valmis hakemaan töitä syksyllä.

”Valmistauduin siihen kuin suunnittelisin projektia. Uravalmentaja ja verkosto auttoivat tuunaamaan CV:n ja LinkedInin, ystävät kommentoivat hakemuksiani. Informoin myös verkostoni.”

Javanainen teki muutaman täsmähaun ja pääsi haastatteluihin. Headhunterkin ehti pirauttaa. Javanainen haki vain paikkoja, joihin oikeasti halusi.

”Toiseksi jääminen ei tyydytä, kun on koko sydänverensä vuodattanut hakemukseen. Ehdin miettiä, missä vaiheessa paniikki alkaa. Luotin kuitenkin itseeni, kun ympärillä oli pöhinää.”

Kouluttautuminen tärkeää

”Naisten työttömyysjaksot olivat miesten työttömyysjaksoja lyhyempiä. Ero pienenee, kun tarkastellaan niitä, jotka olivat kouluttautuneet työttömyysaikana. Niinpä kouluttautuminen näyttäisi vaikuttavan työttömyyden kestoon”, toteaa Viskari.

Työttömät turvautuivat myös eri palveluihin.

”Työttömät kokivat hyödyllisimmiksi omaehtoisen kouluttautumisen ja verkostoitumisen. Seuraavina olivat kaupalliset ja ammattijärjestöjen palvelut ja viimeisimpänä te-toimiston ja kuntien palvelut. Viranomaispalvelut saivat heikoimman arvosanan hyödyllisyydestä”, kertoo Viskari.

Myös Ekonomien uravalmentaja Nina Juhava korostaa, että omaa osaamista on hyvä pitää yllä työttömyyden aikana ja kouluttautua lisää. Jos työttömyys pitkittyy, työnhakija pystyy osoittamaan työmotivaationsa monipuolisella aktiivisuudellaan.

Viskarin selvitykseen vastasi toista tuhatta ekonomia. Hiukan yli puolet heistä oli kouluttautunut tai käyttänyt erilaisia palveluita hyväkseen.

Verkot kuntoon ja vesille

Juhavan havaintojen mukaan yli puolet työttömistä työllistyy verkostojen avulla.

”Perinteinen malli ei enää toimi: julkisessa haussa olevien työpaikkojen kautta suhteellisen harva saa töitä. Mitä enemmän on ikää, sitä tärkeämpää on verkostoituminen. Myös omat yhteydenotot kohdeyrityksiin tuottavat usein parempaa tulosta. Lisäksi LinkedIn ja some ovat merkittäviä kanavia.”

Sosiaalisessa mediassa pitkään aktiivisesti toiminut Javanainen on samaa mieltä.

”Otin LinkedInin kaveriksi, sain sieltä tietoa työpaikoista. Lisäksi Twitter ja Facebook olivat ja ovat hallussa. Some on minulle luonnollinen tapa toimia, sen eteen ei tarvitse edes ponnistella.”

Sjöblomkin hioi LinkedIn-profiiliaan ja huomasi samalla, että kanavasta löytyy varsinaisten työpaikkailmoitusten lisäksi myös potentiaalisia kohteita.

”Yritys saattaa kysellä, onko kiinnostuneita, jos paikka aukeaa. Se on signaali, johon kannattaa tarttua ja olla itse aktiivinen yritykseen päin.”

Juhavan mukaan ihminen luo helposti itse esteitä työnhaussaan, jos asenne ei ole kohdallaan.

”Ratkaisukeskeisellä asenteella pääsee pitkälle. Kun koko ajan on aktiivinen ja seuraa omaa edistymistään sekä työnhaun kanavia, sinnikkyys usein palkitaan.”

Piilotyöpaikkoihin kiinni

Sjöblomin LinkedIn-taktiikka toimi. Hän huomasi tukkuritoimintaa harjoittavan ruotsalaisyrityksen etsivän kemikaalijakeluun sopivaa ihmistä. Kun profiili oli valmis, hän lähetti CV:n eteenpäin.

”Toimitusjohtaja otti yhteyttä ja sovimme tapaamisen. Hän sanoi oppineensa Kiinassa työskennellessään, että itsensä ja osaamisensa kehuminen on opeteltavissa. Tietotaitoani ei kyseenalaistettu. Hän halusi tietää omat arvoni ja sen, miten loksahtaisin palapeliin, tiimityöhön. En kokenut sitä edes työhaastatteluna, me vain keskustelimme.”

Puolitoista viikkoa keskustelusta potentiaalisesta pomosta tuli Sjöblomin työnantaja. Javanaisella työnhakuprosessi sujui rivakammin: piilotyöpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa.

”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää: exästä tuli nyksä. Entinen pomoni oli lähtenyt työpaikastani jo ennen viime kevättä. Tilanteeni oli tiedossa, ja kun tarvetta tuli taloushallinnossa sisäisen laskennan controllerille, hän otti yhteyttä. Aloitin työt marraskuussa.”

Syksyllä Javanainen ehti osallistua te-toimiston rekrytapahtumaan, jossa kerrottiin peräti 80 prosentin työpaikoista olevan piilotyöpaikkoja.

”Jos omalla kohdallani niiden paikkojen metsästys olisi kestänyt pidempään, olisin alkanut ottaa aktiivisesti yhteyttä suoraan yrityksiin.”

Sjöblom kertoo turvautuneensa suoriin kontakteihin työttömyytensä loppuvaiheessa.

”Seisoin sushijonossa yhden toimitusjohtajan kanssa. Tunsin hänen äitinsä, joten otin hihasta kiinni. Töitä ei ollut tarjota, mutta hän kutsui kuuntelemaan firmassa järjestettäviä aamuluentoja. Siellä tuntui kuin olisin päässyt yhteiskuntaan takaisin: sain ajatukset muualle ja uusia ideoita.”

Jakaantuneet työmarkkinat

Viskarin mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on verrattain uusi ilmiö.

”On ymmärrettävää, ettei korkeakoulutettujen työllistymistä koskevaa asiantuntemusta ole te-toimistoon kertynyt. Tämä näkyy siinä, ettei työnvälityspalvelusta koeta olevan paljon hyötyä.”

Tarvetta olisi niin asiantuntemuksen kokoamiseen kuin räätälöintiin.

”Räätälöinti olisi järkevää mille tahansa ryhmälle. Yhteen kokoon muokatut palvelut eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.”

Javanainen osallistui te-toimistossa työttömille työnhakijoille järjestettyyn pakolliseen infoon.

”One size fits all: paikalla oli nuoria, vanhoja ja eri alojen ihmisiä. Kun olin myöhemmin haastattelussa te-toimistossa, sen nettipalvelussa ei löytynyt business controllerille sopivaa ammattinimikettä.”

Kun Javanainen ilmoitti te-toimistoon työllistyneensä, hän sai viikkojen päästä ilmoituksen työvoimakoulutuksesta. Finance business partnerille ja controllerille lisäoppi ei ihan osunut nappiin.

”Oppisopimuksella olisin saanut kouluttautua autoliikkeen huoltoneuvojaksi.”

Sjöblomin te-toimistokokemukset ovat myönteisempiä – lähinnä oman sisukkuuden ansiosta.

”Kun ilmoittauduin te-toimistoon, lupauksesta huolimatta kukaan ei ollut yhteydessä. Tuntui turhauttavalta odottaa, joten menin itse paikan päälle. Olin aktiivinen ja osallistuin kahteen rekryohjelmaan, joiden kautta pääsin pariin työhaastatteluun. Ei napannut, mutta oli kuitenkin tärkeää nähdä, että on edes mahdollisuus saada töitä.”

Suhdanne syynä

Viskari näkee työttömyyden kasvun perisyynä taloudellisen tilanteen. Suhdanneherkkyys heijastuu etenkin yksityissektorilla työskenteleviin ekonomeihin. Juhava toteaakin Suomen olevan organisaatiomuutosten luvattu maa: meillä organisaatioita myllätään eniten EU:ssa.

”Rakenteellisista tekijöistä tehostamistoimet kohdistuvat korkeakoulutetuille tyypillisimpiin toimihenkilötehtäviin, kun duunarit on jo ehditty tehostaa”, toteaa Viskari.

Mekaaniset tehtävät esimerkiksi rahoitusalalla ovat vähentyneet, mutta kaiken kaikkiaan keskiluokan perinteisen työn kysyntä on laskusuunnassa. Työvoiman kysyntää on eniten ääripäissä: sekä korkean että matalan tuottavuuden tehtävissä.

Mistä töitä?

Työttömyyden päättyessä uusi työ on useimmiten samankaltainen kuin ennen työttömyyttä.

”Kun työ löytyy, se on yleensä kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella toisen palveluksessa. Toiseksi yleisin on määräaikainen sopimus. Kolmasosalla työttömistä on halukkuutta yrittäjyyteen, mutta vain kolme prosenttia sen toteuttaa. Määrä on jonkin verran pienempi kuin yrittäjien määrä ekonomien jäsenistössä”, kertoo Viskari.

Demografiset tekijät vaikuttavat siihen, onko työnsaannissa esteitä vai työllistyykö rivakammin. Vaikka kouluttautumisella on yhteys nopeampaan työllistymiseen, ikä tuo mukanaan hidasteita: työiän yläpäässä, yli 50-vuotiaana on vaikeampaa työllistyä kuin nuorempana.

”Uudellamaalla työttömyysjaksot ovat pidempiä. Hypoteesina voisi olla se, että vaikka muualla tarjonta on suppea, työtä otetaan herkästi vastaan. Työmarkkinoiden laatu on erilainen Uudellamaalla, jossa siirrytään useammin aiempaa työtä vaativampiin tehtäviin kuin muualla Suomessa.”

 

 

14.2.2017

Kädenojennus työttömille

Suomen Ekonomit haluaa entistä paremmin tukea työttömiä jäseniään. Siksi työttömien ekonomijäsenten maksu poistuu Suomen Ekonomien osalta. Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta:

1) Suomen Ekonomien ja

2) ekonomiyhdistyksen jäsenmaksusta sekä mahdollisesta

3) työttömyyskassamaksusta.

Työttömän jäsenen maksettavaksi jää siten vain ekonomiyhdistyksen vuosimaksu (vaihtelee yhdistyksestä riippuen 0–40 euroa) sekä mahdollinen IAET-työttömyyskassamaksu.

Boostausta työnhakuun

Uudenmaan korkeakoulutetut työttömät, työttömyysuhan alaiset ja lomautetut saavat apua Työnhakuveturista. Sen taustalla on Suomen Ekonomien lisäksi kahdeksan muuta ammattiliittoa. Vastaavia ekonomien työllistymistä edistäviä palveluja tarjoavat Uratehdas Pirkanmaalla, Uranoste Oulussa ja tuoreimpana aktiivisena toimijana Urapurje Turussa.

”Toiminta sisältää luentoja ja webinaareja, jotka tähtäävät työnhakutaitojen parantamiseen. Työnhakuboosterin pienryhmissä voi verkostoitua, saada vertaistukea ja ylläpitää aktiivisuutta. Englanninkielinen CareerBoost-pienryhmätoiminta palvelee kansainvälisiä osaajia”, kertoo Työnhakuveturin asiantuntija, uravalmentaja Nina Juhava.

”Työhakuveturin tapahtumista oli hyötyä lyhyen työttömyysjaksoni aikana: sain hyviä täsmäneuvoja työnhakuun. Ilmapiirikin on kannustava”, kiittelee Salla Javanainen.

Pitkään työttömänä ollut Peter Sjöblom löysi viime keväänä Työnhakuboosterin ja ymmärsi piilotyöpaikkojen tarjoaman mahdollisuuden.

”Sitä kautta pari ihmistä pääsi työhaastatteluun muiden jäsenten kontaktien avulla. Pienryhmissä työttömät voivat purkaa tuntojaan fiksusti. Ryhmä auttaa ja tukee, ja itse pääsee välillä pois kotoa tekemään asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013