( Työelämä )

Verkostot auttavat työllistymisessä

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus Nora Kolari
Suhdannekurimus on iskenyt myös tuhansiin ekonomeihin. Työttömän työnhaku on entistä haastavampaa, mutta usein sinnikkyys palkitaan. Oma aktiivisuus on avainasemassa.

Työmarkkina-asiamies Tuomas Viskari Suomen Ekonomeista on perehtynyt korkeasti koulutettujen työttömyyteen ja työllistymiseen. Aiheesta syntyy aikanaan väitöskirja. Sitä ennen Suomen Ekonomit tilasi Viskarilta selvityksen kauppatieteilijöiden työttömyydestä.

”Työttömien ekonomien määrä on kasvanut viitisen vuotta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua oli 17 prosenttia. Nyt työttömyyden kasvuvauhti näyttäisi hidastuneen, vaikkakin pitkäaikaistyöttömiä on entistä enemmän.”

Ekonomien työttömyys on muiden akateemisten keskiarvoa hieman alhaisempi. Ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita työttömiä arvellaan olevan noin 2 700.

Kahden hatun työtön mies

Peter Sjöblom opiskeli aikoinaan ensin insinööriksi, sitten ekonomiksi. Töitäkin löytyi: mies myi ja osti kemikaaliraaka-aineita teollisuudelle liki 20 vuotta. Kun hän halusi kehittyä urallaan ja vaihtoi työpaikkaa, tulikin tenkkapoo.

”Menin tutulle hommiin ja jo muutaman kuukauden jälkeen jäin työttömäksi. Siitä alkoi pitkä rupeama työnhaussa: harjoittelin hakemuksien tekoa kaksi vuotta, ruotsinkieliselle se oli vaikeaa.”

Sjöblom haki auki olevia paikkoja aktiivisesti ilmoitusten, te-toimiston ja Monsterin kautta. Muutama headhunterkin kiinnostui.

”Ajattelin, että tällainen kaveri, jolla on kaksi tutkintohattua päässä ja joka hallitsee sekä myynnin että ostamisen, tuo työnantajille lisäarvoa. Ei se niin mennyt. Lukuisista hakemuksista on vaikea erottautua. Pari kolme kertaa pääsin finaaliin asti, mutta työpaikka jäi saamatta. Usko oli monesti kovilla.”

Pakollinen sapatti

Kun Salla Javanainen jäi työttömäksi viime keväänä, hän ajatteli pitävänsä kunnon loman ja lataavansa akkuja. Sapattivapaa oli ollut haaveissa jo pitkään.

”Lisäksi olin halunnut päästä työelämässä eteenpäin. Uravalmennuksessa omat tavoitteeni ja arvot olivat kirkastuneet, ja näin uuden alun mahdollisuutena. Pystyin kouluttautumaan certified business coachiksi, sain tuoreita ajatuksia ja osaamiseni uudelle tasolle.”

Kun työttömyys alkoi kesällä, Javanainen oli valmis hakemaan töitä syksyllä.

”Valmistauduin siihen kuin suunnittelisin projektia. Uravalmentaja ja verkosto auttoivat tuunaamaan CV:n ja LinkedInin, ystävät kommentoivat hakemuksiani. Informoin myös verkostoni.”

Javanainen teki muutaman täsmähaun ja pääsi haastatteluihin. Headhunterkin ehti pirauttaa. Javanainen haki vain paikkoja, joihin oikeasti halusi.

”Toiseksi jääminen ei tyydytä, kun on koko sydänverensä vuodattanut hakemukseen. Ehdin miettiä, missä vaiheessa paniikki alkaa. Luotin kuitenkin itseeni, kun ympärillä oli pöhinää.”

Kouluttautuminen tärkeää

”Naisten työttömyysjaksot olivat miesten työttömyysjaksoja lyhyempiä. Ero pienenee, kun tarkastellaan niitä, jotka olivat kouluttautuneet työttömyysaikana. Niinpä kouluttautuminen näyttäisi vaikuttavan työttömyyden kestoon”, toteaa Viskari.

Työttömät turvautuivat myös eri palveluihin.

”Työttömät kokivat hyödyllisimmiksi omaehtoisen kouluttautumisen ja verkostoitumisen. Seuraavina olivat kaupalliset ja ammattijärjestöjen palvelut ja viimeisimpänä te-toimiston ja kuntien palvelut. Viranomaispalvelut saivat heikoimman arvosanan hyödyllisyydestä”, kertoo Viskari.

Myös Ekonomien uravalmentaja Nina Juhava korostaa, että omaa osaamista on hyvä pitää yllä työttömyyden aikana ja kouluttautua lisää. Jos työttömyys pitkittyy, työnhakija pystyy osoittamaan työmotivaationsa monipuolisella aktiivisuudellaan.

Viskarin selvitykseen vastasi toista tuhatta ekonomia. Hiukan yli puolet heistä oli kouluttautunut tai käyttänyt erilaisia palveluita hyväkseen.

Verkot kuntoon ja vesille

Juhavan havaintojen mukaan yli puolet työttömistä työllistyy verkostojen avulla.

”Perinteinen malli ei enää toimi: julkisessa haussa olevien työpaikkojen kautta suhteellisen harva saa töitä. Mitä enemmän on ikää, sitä tärkeämpää on verkostoituminen. Myös omat yhteydenotot kohdeyrityksiin tuottavat usein parempaa tulosta. Lisäksi LinkedIn ja some ovat merkittäviä kanavia.”

Sosiaalisessa mediassa pitkään aktiivisesti toiminut Javanainen on samaa mieltä.

”Otin LinkedInin kaveriksi, sain sieltä tietoa työpaikoista. Lisäksi Twitter ja Facebook olivat ja ovat hallussa. Some on minulle luonnollinen tapa toimia, sen eteen ei tarvitse edes ponnistella.”

Sjöblomkin hioi LinkedIn-profiiliaan ja huomasi samalla, että kanavasta löytyy varsinaisten työpaikkailmoitusten lisäksi myös potentiaalisia kohteita.

”Yritys saattaa kysellä, onko kiinnostuneita, jos paikka aukeaa. Se on signaali, johon kannattaa tarttua ja olla itse aktiivinen yritykseen päin.”

Juhavan mukaan ihminen luo helposti itse esteitä työnhaussaan, jos asenne ei ole kohdallaan.

”Ratkaisukeskeisellä asenteella pääsee pitkälle. Kun koko ajan on aktiivinen ja seuraa omaa edistymistään sekä työnhaun kanavia, sinnikkyys usein palkitaan.”

Piilotyöpaikkoihin kiinni

Sjöblomin LinkedIn-taktiikka toimi. Hän huomasi tukkuritoimintaa harjoittavan ruotsalaisyrityksen etsivän kemikaalijakeluun sopivaa ihmistä. Kun profiili oli valmis, hän lähetti CV:n eteenpäin.

”Toimitusjohtaja otti yhteyttä ja sovimme tapaamisen. Hän sanoi oppineensa Kiinassa työskennellessään, että itsensä ja osaamisensa kehuminen on opeteltavissa. Tietotaitoani ei kyseenalaistettu. Hän halusi tietää omat arvoni ja sen, miten loksahtaisin palapeliin, tiimityöhön. En kokenut sitä edes työhaastatteluna, me vain keskustelimme.”

Puolitoista viikkoa keskustelusta potentiaalisesta pomosta tuli Sjöblomin työnantaja. Javanaisella työnhakuprosessi sujui rivakammin: piilotyöpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa.

”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää: exästä tuli nyksä. Entinen pomoni oli lähtenyt työpaikastani jo ennen viime kevättä. Tilanteeni oli tiedossa, ja kun tarvetta tuli taloushallinnossa sisäisen laskennan controllerille, hän otti yhteyttä. Aloitin työt marraskuussa.”

Syksyllä Javanainen ehti osallistua te-toimiston rekrytapahtumaan, jossa kerrottiin peräti 80 prosentin työpaikoista olevan piilotyöpaikkoja.

”Jos omalla kohdallani niiden paikkojen metsästys olisi kestänyt pidempään, olisin alkanut ottaa aktiivisesti yhteyttä suoraan yrityksiin.”

Sjöblom kertoo turvautuneensa suoriin kontakteihin työttömyytensä loppuvaiheessa.

”Seisoin sushijonossa yhden toimitusjohtajan kanssa. Tunsin hänen äitinsä, joten otin hihasta kiinni. Töitä ei ollut tarjota, mutta hän kutsui kuuntelemaan firmassa järjestettäviä aamuluentoja. Siellä tuntui kuin olisin päässyt yhteiskuntaan takaisin: sain ajatukset muualle ja uusia ideoita.”

Jakaantuneet työmarkkinat

Viskarin mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on verrattain uusi ilmiö.

”On ymmärrettävää, ettei korkeakoulutettujen työllistymistä koskevaa asiantuntemusta ole te-toimistoon kertynyt. Tämä näkyy siinä, ettei työnvälityspalvelusta koeta olevan paljon hyötyä.”

Tarvetta olisi niin asiantuntemuksen kokoamiseen kuin räätälöintiin.

”Räätälöinti olisi järkevää mille tahansa ryhmälle. Yhteen kokoon muokatut palvelut eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.”

Javanainen osallistui te-toimistossa työttömille työnhakijoille järjestettyyn pakolliseen infoon.

”One size fits all: paikalla oli nuoria, vanhoja ja eri alojen ihmisiä. Kun olin myöhemmin haastattelussa te-toimistossa, sen nettipalvelussa ei löytynyt business controllerille sopivaa ammattinimikettä.”

Kun Javanainen ilmoitti te-toimistoon työllistyneensä, hän sai viikkojen päästä ilmoituksen työvoimakoulutuksesta. Finance business partnerille ja controllerille lisäoppi ei ihan osunut nappiin.

”Oppisopimuksella olisin saanut kouluttautua autoliikkeen huoltoneuvojaksi.”

Sjöblomin te-toimistokokemukset ovat myönteisempiä – lähinnä oman sisukkuuden ansiosta.

”Kun ilmoittauduin te-toimistoon, lupauksesta huolimatta kukaan ei ollut yhteydessä. Tuntui turhauttavalta odottaa, joten menin itse paikan päälle. Olin aktiivinen ja osallistuin kahteen rekryohjelmaan, joiden kautta pääsin pariin työhaastatteluun. Ei napannut, mutta oli kuitenkin tärkeää nähdä, että on edes mahdollisuus saada töitä.”

Suhdanne syynä

Viskari näkee työttömyyden kasvun perisyynä taloudellisen tilanteen. Suhdanneherkkyys heijastuu etenkin yksityissektorilla työskenteleviin ekonomeihin. Juhava toteaakin Suomen olevan organisaatiomuutosten luvattu maa: meillä organisaatioita myllätään eniten EU:ssa.

”Rakenteellisista tekijöistä tehostamistoimet kohdistuvat korkeakoulutetuille tyypillisimpiin toimihenkilötehtäviin, kun duunarit on jo ehditty tehostaa”, toteaa Viskari.

Mekaaniset tehtävät esimerkiksi rahoitusalalla ovat vähentyneet, mutta kaiken kaikkiaan keskiluokan perinteisen työn kysyntä on laskusuunnassa. Työvoiman kysyntää on eniten ääripäissä: sekä korkean että matalan tuottavuuden tehtävissä.

Mistä töitä?

Työttömyyden päättyessä uusi työ on useimmiten samankaltainen kuin ennen työttömyyttä.

”Kun työ löytyy, se on yleensä kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella toisen palveluksessa. Toiseksi yleisin on määräaikainen sopimus. Kolmasosalla työttömistä on halukkuutta yrittäjyyteen, mutta vain kolme prosenttia sen toteuttaa. Määrä on jonkin verran pienempi kuin yrittäjien määrä ekonomien jäsenistössä”, kertoo Viskari.

Demografiset tekijät vaikuttavat siihen, onko työnsaannissa esteitä vai työllistyykö rivakammin. Vaikka kouluttautumisella on yhteys nopeampaan työllistymiseen, ikä tuo mukanaan hidasteita: työiän yläpäässä, yli 50-vuotiaana on vaikeampaa työllistyä kuin nuorempana.

”Uudellamaalla työttömyysjaksot ovat pidempiä. Hypoteesina voisi olla se, että vaikka muualla tarjonta on suppea, työtä otetaan herkästi vastaan. Työmarkkinoiden laatu on erilainen Uudellamaalla, jossa siirrytään useammin aiempaa työtä vaativampiin tehtäviin kuin muualla Suomessa.”

 

 

14.2.2017

Kädenojennus työttömille

Suomen Ekonomit haluaa entistä paremmin tukea työttömiä jäseniään. Siksi työttömien ekonomijäsenten maksu poistuu Suomen Ekonomien osalta. Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta:

1) Suomen Ekonomien ja

2) ekonomiyhdistyksen jäsenmaksusta sekä mahdollisesta

3) työttömyyskassamaksusta.

Työttömän jäsenen maksettavaksi jää siten vain ekonomiyhdistyksen vuosimaksu (vaihtelee yhdistyksestä riippuen 0–40 euroa) sekä mahdollinen IAET-työttömyyskassamaksu.

Boostausta työnhakuun

Uudenmaan korkeakoulutetut työttömät, työttömyysuhan alaiset ja lomautetut saavat apua Työnhakuveturista. Sen taustalla on Suomen Ekonomien lisäksi kahdeksan muuta ammattiliittoa. Vastaavia ekonomien työllistymistä edistäviä palveluja tarjoavat Uratehdas Pirkanmaalla, Uranoste Oulussa ja tuoreimpana aktiivisena toimijana Urapurje Turussa.

”Toiminta sisältää luentoja ja webinaareja, jotka tähtäävät työnhakutaitojen parantamiseen. Työnhakuboosterin pienryhmissä voi verkostoitua, saada vertaistukea ja ylläpitää aktiivisuutta. Englanninkielinen CareerBoost-pienryhmätoiminta palvelee kansainvälisiä osaajia”, kertoo Työnhakuveturin asiantuntija, uravalmentaja Nina Juhava.

”Työhakuveturin tapahtumista oli hyötyä lyhyen työttömyysjaksoni aikana: sain hyviä täsmäneuvoja työnhakuun. Ilmapiirikin on kannustava”, kiittelee Salla Javanainen.

Pitkään työttömänä ollut Peter Sjöblom löysi viime keväänä Työnhakuboosterin ja ymmärsi piilotyöpaikkojen tarjoaman mahdollisuuden.

”Sitä kautta pari ihmistä pääsi työhaastatteluun muiden jäsenten kontaktien avulla. Pienryhmissä työttömät voivat purkaa tuntojaan fiksusti. Ryhmä auttaa ja tukee, ja itse pääsee välillä pois kotoa tekemään asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013