( Työelämä )

Verkostot auttavat työllistymisessä

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus Nora Kolari
Suhdannekurimus on iskenyt myös tuhansiin ekonomeihin. Työttömän työnhaku on entistä haastavampaa, mutta usein sinnikkyys palkitaan. Oma aktiivisuus on avainasemassa.

Työmarkkina-asiamies Tuomas Viskari Suomen Ekonomeista on perehtynyt korkeasti koulutettujen työttömyyteen ja työllistymiseen. Aiheesta syntyy aikanaan väitöskirja. Sitä ennen Suomen Ekonomit tilasi Viskarilta selvityksen kauppatieteilijöiden työttömyydestä.

”Työttömien ekonomien määrä on kasvanut viitisen vuotta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua oli 17 prosenttia. Nyt työttömyyden kasvuvauhti näyttäisi hidastuneen, vaikkakin pitkäaikaistyöttömiä on entistä enemmän.”

Ekonomien työttömyys on muiden akateemisten keskiarvoa hieman alhaisempi. Ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita työttömiä arvellaan olevan noin 2 700.

Kahden hatun työtön mies

Peter Sjöblom opiskeli aikoinaan ensin insinööriksi, sitten ekonomiksi. Töitäkin löytyi: mies myi ja osti kemikaaliraaka-aineita teollisuudelle liki 20 vuotta. Kun hän halusi kehittyä urallaan ja vaihtoi työpaikkaa, tulikin tenkkapoo.

”Menin tutulle hommiin ja jo muutaman kuukauden jälkeen jäin työttömäksi. Siitä alkoi pitkä rupeama työnhaussa: harjoittelin hakemuksien tekoa kaksi vuotta, ruotsinkieliselle se oli vaikeaa.”

Sjöblom haki auki olevia paikkoja aktiivisesti ilmoitusten, te-toimiston ja Monsterin kautta. Muutama headhunterkin kiinnostui.

”Ajattelin, että tällainen kaveri, jolla on kaksi tutkintohattua päässä ja joka hallitsee sekä myynnin että ostamisen, tuo työnantajille lisäarvoa. Ei se niin mennyt. Lukuisista hakemuksista on vaikea erottautua. Pari kolme kertaa pääsin finaaliin asti, mutta työpaikka jäi saamatta. Usko oli monesti kovilla.”

Pakollinen sapatti

Kun Salla Javanainen jäi työttömäksi viime keväänä, hän ajatteli pitävänsä kunnon loman ja lataavansa akkuja. Sapattivapaa oli ollut haaveissa jo pitkään.

”Lisäksi olin halunnut päästä työelämässä eteenpäin. Uravalmennuksessa omat tavoitteeni ja arvot olivat kirkastuneet, ja näin uuden alun mahdollisuutena. Pystyin kouluttautumaan certified business coachiksi, sain tuoreita ajatuksia ja osaamiseni uudelle tasolle.”

Kun työttömyys alkoi kesällä, Javanainen oli valmis hakemaan töitä syksyllä.

”Valmistauduin siihen kuin suunnittelisin projektia. Uravalmentaja ja verkosto auttoivat tuunaamaan CV:n ja LinkedInin, ystävät kommentoivat hakemuksiani. Informoin myös verkostoni.”

Javanainen teki muutaman täsmähaun ja pääsi haastatteluihin. Headhunterkin ehti pirauttaa. Javanainen haki vain paikkoja, joihin oikeasti halusi.

”Toiseksi jääminen ei tyydytä, kun on koko sydänverensä vuodattanut hakemukseen. Ehdin miettiä, missä vaiheessa paniikki alkaa. Luotin kuitenkin itseeni, kun ympärillä oli pöhinää.”

Kouluttautuminen tärkeää

”Naisten työttömyysjaksot olivat miesten työttömyysjaksoja lyhyempiä. Ero pienenee, kun tarkastellaan niitä, jotka olivat kouluttautuneet työttömyysaikana. Niinpä kouluttautuminen näyttäisi vaikuttavan työttömyyden kestoon”, toteaa Viskari.

Työttömät turvautuivat myös eri palveluihin.

”Työttömät kokivat hyödyllisimmiksi omaehtoisen kouluttautumisen ja verkostoitumisen. Seuraavina olivat kaupalliset ja ammattijärjestöjen palvelut ja viimeisimpänä te-toimiston ja kuntien palvelut. Viranomaispalvelut saivat heikoimman arvosanan hyödyllisyydestä”, kertoo Viskari.

Myös Ekonomien uravalmentaja Nina Juhava korostaa, että omaa osaamista on hyvä pitää yllä työttömyyden aikana ja kouluttautua lisää. Jos työttömyys pitkittyy, työnhakija pystyy osoittamaan työmotivaationsa monipuolisella aktiivisuudellaan.

Viskarin selvitykseen vastasi toista tuhatta ekonomia. Hiukan yli puolet heistä oli kouluttautunut tai käyttänyt erilaisia palveluita hyväkseen.

Verkot kuntoon ja vesille

Juhavan havaintojen mukaan yli puolet työttömistä työllistyy verkostojen avulla.

”Perinteinen malli ei enää toimi: julkisessa haussa olevien työpaikkojen kautta suhteellisen harva saa töitä. Mitä enemmän on ikää, sitä tärkeämpää on verkostoituminen. Myös omat yhteydenotot kohdeyrityksiin tuottavat usein parempaa tulosta. Lisäksi LinkedIn ja some ovat merkittäviä kanavia.”

Sosiaalisessa mediassa pitkään aktiivisesti toiminut Javanainen on samaa mieltä.

”Otin LinkedInin kaveriksi, sain sieltä tietoa työpaikoista. Lisäksi Twitter ja Facebook olivat ja ovat hallussa. Some on minulle luonnollinen tapa toimia, sen eteen ei tarvitse edes ponnistella.”

Sjöblomkin hioi LinkedIn-profiiliaan ja huomasi samalla, että kanavasta löytyy varsinaisten työpaikkailmoitusten lisäksi myös potentiaalisia kohteita.

”Yritys saattaa kysellä, onko kiinnostuneita, jos paikka aukeaa. Se on signaali, johon kannattaa tarttua ja olla itse aktiivinen yritykseen päin.”

Juhavan mukaan ihminen luo helposti itse esteitä työnhaussaan, jos asenne ei ole kohdallaan.

”Ratkaisukeskeisellä asenteella pääsee pitkälle. Kun koko ajan on aktiivinen ja seuraa omaa edistymistään sekä työnhaun kanavia, sinnikkyys usein palkitaan.”

Piilotyöpaikkoihin kiinni

Sjöblomin LinkedIn-taktiikka toimi. Hän huomasi tukkuritoimintaa harjoittavan ruotsalaisyrityksen etsivän kemikaalijakeluun sopivaa ihmistä. Kun profiili oli valmis, hän lähetti CV:n eteenpäin.

”Toimitusjohtaja otti yhteyttä ja sovimme tapaamisen. Hän sanoi oppineensa Kiinassa työskennellessään, että itsensä ja osaamisensa kehuminen on opeteltavissa. Tietotaitoani ei kyseenalaistettu. Hän halusi tietää omat arvoni ja sen, miten loksahtaisin palapeliin, tiimityöhön. En kokenut sitä edes työhaastatteluna, me vain keskustelimme.”

Puolitoista viikkoa keskustelusta potentiaalisesta pomosta tuli Sjöblomin työnantaja. Javanaisella työnhakuprosessi sujui rivakammin: piilotyöpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa.

”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää: exästä tuli nyksä. Entinen pomoni oli lähtenyt työpaikastani jo ennen viime kevättä. Tilanteeni oli tiedossa, ja kun tarvetta tuli taloushallinnossa sisäisen laskennan controllerille, hän otti yhteyttä. Aloitin työt marraskuussa.”

Syksyllä Javanainen ehti osallistua te-toimiston rekrytapahtumaan, jossa kerrottiin peräti 80 prosentin työpaikoista olevan piilotyöpaikkoja.

”Jos omalla kohdallani niiden paikkojen metsästys olisi kestänyt pidempään, olisin alkanut ottaa aktiivisesti yhteyttä suoraan yrityksiin.”

Sjöblom kertoo turvautuneensa suoriin kontakteihin työttömyytensä loppuvaiheessa.

”Seisoin sushijonossa yhden toimitusjohtajan kanssa. Tunsin hänen äitinsä, joten otin hihasta kiinni. Töitä ei ollut tarjota, mutta hän kutsui kuuntelemaan firmassa järjestettäviä aamuluentoja. Siellä tuntui kuin olisin päässyt yhteiskuntaan takaisin: sain ajatukset muualle ja uusia ideoita.”

Jakaantuneet työmarkkinat

Viskarin mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on verrattain uusi ilmiö.

”On ymmärrettävää, ettei korkeakoulutettujen työllistymistä koskevaa asiantuntemusta ole te-toimistoon kertynyt. Tämä näkyy siinä, ettei työnvälityspalvelusta koeta olevan paljon hyötyä.”

Tarvetta olisi niin asiantuntemuksen kokoamiseen kuin räätälöintiin.

”Räätälöinti olisi järkevää mille tahansa ryhmälle. Yhteen kokoon muokatut palvelut eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.”

Javanainen osallistui te-toimistossa työttömille työnhakijoille järjestettyyn pakolliseen infoon.

”One size fits all: paikalla oli nuoria, vanhoja ja eri alojen ihmisiä. Kun olin myöhemmin haastattelussa te-toimistossa, sen nettipalvelussa ei löytynyt business controllerille sopivaa ammattinimikettä.”

Kun Javanainen ilmoitti te-toimistoon työllistyneensä, hän sai viikkojen päästä ilmoituksen työvoimakoulutuksesta. Finance business partnerille ja controllerille lisäoppi ei ihan osunut nappiin.

”Oppisopimuksella olisin saanut kouluttautua autoliikkeen huoltoneuvojaksi.”

Sjöblomin te-toimistokokemukset ovat myönteisempiä – lähinnä oman sisukkuuden ansiosta.

”Kun ilmoittauduin te-toimistoon, lupauksesta huolimatta kukaan ei ollut yhteydessä. Tuntui turhauttavalta odottaa, joten menin itse paikan päälle. Olin aktiivinen ja osallistuin kahteen rekryohjelmaan, joiden kautta pääsin pariin työhaastatteluun. Ei napannut, mutta oli kuitenkin tärkeää nähdä, että on edes mahdollisuus saada töitä.”

Suhdanne syynä

Viskari näkee työttömyyden kasvun perisyynä taloudellisen tilanteen. Suhdanneherkkyys heijastuu etenkin yksityissektorilla työskenteleviin ekonomeihin. Juhava toteaakin Suomen olevan organisaatiomuutosten luvattu maa: meillä organisaatioita myllätään eniten EU:ssa.

”Rakenteellisista tekijöistä tehostamistoimet kohdistuvat korkeakoulutetuille tyypillisimpiin toimihenkilötehtäviin, kun duunarit on jo ehditty tehostaa”, toteaa Viskari.

Mekaaniset tehtävät esimerkiksi rahoitusalalla ovat vähentyneet, mutta kaiken kaikkiaan keskiluokan perinteisen työn kysyntä on laskusuunnassa. Työvoiman kysyntää on eniten ääripäissä: sekä korkean että matalan tuottavuuden tehtävissä.

Mistä töitä?

Työttömyyden päättyessä uusi työ on useimmiten samankaltainen kuin ennen työttömyyttä.

”Kun työ löytyy, se on yleensä kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella toisen palveluksessa. Toiseksi yleisin on määräaikainen sopimus. Kolmasosalla työttömistä on halukkuutta yrittäjyyteen, mutta vain kolme prosenttia sen toteuttaa. Määrä on jonkin verran pienempi kuin yrittäjien määrä ekonomien jäsenistössä”, kertoo Viskari.

Demografiset tekijät vaikuttavat siihen, onko työnsaannissa esteitä vai työllistyykö rivakammin. Vaikka kouluttautumisella on yhteys nopeampaan työllistymiseen, ikä tuo mukanaan hidasteita: työiän yläpäässä, yli 50-vuotiaana on vaikeampaa työllistyä kuin nuorempana.

”Uudellamaalla työttömyysjaksot ovat pidempiä. Hypoteesina voisi olla se, että vaikka muualla tarjonta on suppea, työtä otetaan herkästi vastaan. Työmarkkinoiden laatu on erilainen Uudellamaalla, jossa siirrytään useammin aiempaa työtä vaativampiin tehtäviin kuin muualla Suomessa.”

 

 

14.2.2017

Kädenojennus työttömille

Suomen Ekonomit haluaa entistä paremmin tukea työttömiä jäseniään. Siksi työttömien ekonomijäsenten maksu poistuu Suomen Ekonomien osalta. Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta:

1) Suomen Ekonomien ja

2) ekonomiyhdistyksen jäsenmaksusta sekä mahdollisesta

3) työttömyyskassamaksusta.

Työttömän jäsenen maksettavaksi jää siten vain ekonomiyhdistyksen vuosimaksu (vaihtelee yhdistyksestä riippuen 0–40 euroa) sekä mahdollinen IAET-työttömyyskassamaksu.

Boostausta työnhakuun

Uudenmaan korkeakoulutetut työttömät, työttömyysuhan alaiset ja lomautetut saavat apua Työnhakuveturista. Sen taustalla on Suomen Ekonomien lisäksi kahdeksan muuta ammattiliittoa. Vastaavia ekonomien työllistymistä edistäviä palveluja tarjoavat Uratehdas Pirkanmaalla, Uranoste Oulussa ja tuoreimpana aktiivisena toimijana Urapurje Turussa.

”Toiminta sisältää luentoja ja webinaareja, jotka tähtäävät työnhakutaitojen parantamiseen. Työnhakuboosterin pienryhmissä voi verkostoitua, saada vertaistukea ja ylläpitää aktiivisuutta. Englanninkielinen CareerBoost-pienryhmätoiminta palvelee kansainvälisiä osaajia”, kertoo Työnhakuveturin asiantuntija, uravalmentaja Nina Juhava.

”Työhakuveturin tapahtumista oli hyötyä lyhyen työttömyysjaksoni aikana: sain hyviä täsmäneuvoja työnhakuun. Ilmapiirikin on kannustava”, kiittelee Salla Javanainen.

Pitkään työttömänä ollut Peter Sjöblom löysi viime keväänä Työnhakuboosterin ja ymmärsi piilotyöpaikkojen tarjoaman mahdollisuuden.

”Sitä kautta pari ihmistä pääsi työhaastatteluun muiden jäsenten kontaktien avulla. Pienryhmissä työttömät voivat purkaa tuntojaan fiksusti. Ryhmä auttaa ja tukee, ja itse pääsee välillä pois kotoa tekemään asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013