( Työelämä )

Vihattu, rakastettu myynti

Teksti Sari Lapinleimu
Kuvat Vesa Tyni, Harri Joensuu, Roope Permanto | Kuvitus Nora Kolari
  • Myyjiä tulee palkita myös teoista, siitä, että he ylipäätään soittavat, ei ainoastaan tuloksesta", sanoo Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury.
  • "Suurin onnistumisen este on suomalaisten turha arkuus", uskoo Kristiina Palmgren.
  • "Markkinointihenkisyydessä on kyse siitä, ymmärtääkö ihminen, että hänen tehtävänsä yhteiskunnassa on saada vaihdantaa aikaan", sanoo Petri Parviainen.
  • "Kaupan alalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin erilaisia kuluttajaryhmiä", toteaa Hannu Saarijärvi.
Myynti on menestyksen edellytys: ilman sitä briljanteinkaan tuote ei käy kaupaksi. Mikä myymisessä on niin vaikeaa? Mitä siltä vaaditaan haastavassa taloudellisessa tilanteessa? Ja miksi myymistä pelätään ja jopa inhotaan niin ankarasti?

Helsingin yliopiston strategisen markkinoinnin professori Petri Parvisella on selitys myyntityön aiheuttamiin ristiriitaisiin tunteisiin: ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä, mistä myymisessä on kyse.

”Myymisen näkyviä muotoja ovat puhelin- ja myymälämyynti, vaikka suurin osa työstä on jotakin aivan muuta. Taloustieteellinen valveutuneisuutemme ei sekään ole kovin korkealla tasolla: emme ymmärrä, miten merkittävä rooli isoja kauppoja tekevillä myyjillä on esimerkiksi viennin kasvulle ja kansantalouden nousulle”.

Työn merkityksellisyys ei ole hukassa vain asiakkailta; väheksyntään syyllistyvät myös myyntityötä tekevät. Yksi erottava tekijä hyvän ja vähemmän hyvän myyjän välillä onkin Parvisen mukaan markkinointihenkisyys.

”Markkinointihenkisyys tarkoittaa syvimmillään sitä, ymmärtääkö ja hyväksyykö ihminen, että hänen hieno tehtävänsä yhteiskunnassa on saada vaihdantaa aikaan. Tajuaako hän, että kyse on paljon enemmästä kuin työstä, jossa tehtävänä on myydä?”

Jatkuvuutta hyvällä johtamisella

Vaikka osaavien ja innostuneiden yksilöiden merkitys on suuri, jatkuvuus turvataan Parvisen mukaan hyvällä johtamisella.

Myynnin johtamisen tekee haastavaksi tehtävän moniulotteisuus.

”Yhtäältä on osattava johtaa pehmeitä asioita, kuten kulttuurisia ja psykologisia tekijöitä. Toisaalta on hallittava tuotantotaloudellinen puoli, kuten prosessit, toiminnan systemaattinen seuranta ja palkitseminen.”

Suomalaisyritysten myynnin johtaminen ei saa Parviselta erityisen hyvää arvosanaa: parannettavaa on hänen mukaansa niin tuotantotalouden osaamisessa kuin myyntihenkisyydessäkin.

”Äkkiseltään luulisi, että olemme vahvoilla nimenomaan tuotantotaloudessa. Käytännössä pääsemme lähimmäs kansainvälisiä standardeja yksilöiden suorituskyvyssä”.

Parvinen nostaa esiin kaksi esimerkkiä:

”Nokia Networks on tehnyt tuotantotalouden näkökulmasta uskomatonta työtä: se on noussut evoluutiossa ylemmälle oksalle, vaikka kustannuskehitys on ollut kaikkea muuta kuin suotuisaa. Isä ja poika Meyer ovat hekin tehneet jotakin oikein, kun Turun telakan tilauskirjat täyttyvät taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Myyntityön merkitys on todella suuri, koska telakka ei ole halvin vaihtoehto.”

Haasteena peruskasvuhaluttomuus

Suomen suurimpia vahvuuksia kansainvälisillä markkinoilla on hyvä maine. Meitä pidetään rehellisinä ja luotettavina. Lisäksi olemme sopivan hajuttomia ja mauttomia; kenelläkään ei ole mitään meitä vastaan.

”Mitalin toisella puolella on peruskasvuhaluttomuus: emme osaa himoita lisänollia pankkitilisaldomme perään. Mielessä pyörivät herkästi ’kaikki menee kuitenkin veroihin’ – ja ’mitä minä siitä kostun’ -tyyppiset ajatukset”, Parvinen toteaa.

Menestyksen himoitsemista jarruttavat muun muassa kateus ja paheksunta sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tiukasti istuva yksilötason tasapäistäminen. Erinomaisen suorituksen kaipuuta on vain vähän.

”Valtaosa porukasta tyytyy keskinkertaiseen, vaikka rahkeita riittäisi paljon enempään. Maantieteellisen sijaintimme ja pienen kielialueemme ansiosta ihan ok -suorituksellakin pärjää: emme ole kovimman globaalin kilpailun armoilla.”

Vuosikymmenen trendi: e-selling

Parvisen tutkimuskohteena on vuodesta 2009 saakka ollut e-selling: digitaalisesti avustettu, paikkariippumaton myyntityö. Nyt teknologiat alkavat olla kypsiä ilmiön suurelle tulemiselle.

”E-selling eroaa verkkokaupasta siten, että se vaatii myös ihmisvuorovaikutusta. Henkilökohtaisen myyntityön kannalta muutos on yhtä merkittävä kuin verkkokauppa on ollut kaupan alalla.”

E-sellingin myötä esimerkiksi asuntokauppaa suunnitteleva voi kokea kohteen virtuaalisesti vaikka toiselta puolelta maailmaa, myös asunnosta, jota ei ole vielä rakennettu. Sama paikkariippumattomuus tulee varmasti vaikuttamaan myös muiden alojen kaupankäyntiin.

Uusi teknologia on Parvisen mukaan suomalaisille todella merkittävä mahdollisuus.

”Asumme ja toimimme ’saarella’ ja olemme todella hyviä tietokoneiden kanssa. Myös Internet of Things -osaamisemme on todella hyvää. Potentiaaliakin riittää: ulkomaankauppa helpottuu, samoin kuluttajan elämä tässä harvaanasutussa, pitkien välimatkojen maassa.”

Asiakasarvo myynnin johtotähtenä

Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi pohtii kuluttajamyyntiä asiakasarvon näkökulmasta. Asiakasarvolla hän tarkoittaa asiakkaan kokemien hyötyjen ja uhrausten erotusta.

”Esimerkiksi ruokakaupassa asiointiin liittyy uhrauksia, kuten aika, vaiva ja stressi. Toisaalta se tarjoaa hyötyjä: tuotteita, vaivatonta asiointia ja hyvinvointia. Asiakasarvoa voidaan luoda joko tuottamalla enemmän hyötyjä tai vähentämällä uhrauksia.”

Asiakasarvo määrittyy subjektiivisesti asiakkaan, ajan, paikan ja tilanteen mukaan.

”Toiset minimoivat ostamiseen menevää aikaa, toisille se on sosiaalinen ajanviettotapa. Joku kokee kaupan laajan valikoiman hyödyllisenä valinnanvapautena, toinen asiointia vaikeuttavana uhrauksena.”

Menestyvä yritys ymmärtää ja ottaa huomioon asiakaskunnan heterogeenisuuden.

”Kaupan alalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin erilaisia kuluttajaryhmiä. Heidän tarpeitaan määrittävät heille ominaiset sukupolvikokemukset, ostamisen käytännöt ja henkilökohtaiset preferenssit. Yrityksessä onkin oltava kirkas ja jaettu näkemys siitä, millaista asiakasarvoa ollaan luomassa ja miten. Asiakasarvo pitäisi nostaa yhdeksi myyjien ja toimitusjohtajien keskeisistä tavoitteista.”

Asiakasarvoa asiakasymmärryksellä

Avain asiakasarvon luomiselle on asiakasymmärrys: näkemys siitä, millaisilla ratkaisuilla yritys voi tehokkaimmin lisätä asiakkaan kokemia hyötyjä tai vähentää hänen tekemiään uhrauksia.

”Tätä ymmärrystä ei saavuteta pelkästään lukemalla asiakaspalautteita tai kysymällä, mitä ihmiset haluavat. Esimerkiksi digitalisaatio luo sellaisia mahdollisuuksia, joita asiakkaat eivät itsekään vielä tunnista.”

Saarijärvi korostaa, että asiakaslähtöisyys ei tarkoita asiakasarvon luomista hinnalla millä hyvänsä. Kyse on yrityksen osaamisen siirtämisestä asiakkaan hyödyksi tehokkaasti ja tuottavasti. Voittajia ovat ne, jotka ratkaisevat tämän yhtälön parhaiten.

”Vinkki asiasta kiinnostuneille: Timo Rintamäki väitteli huhtikuussa Tampereen yliopistossa aiheenaan asiakasarvo vähittäiskaupassa.”

Saarijärven esimerkki löytyy läheltä:

”Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevalla koruateljee Nagualilla on ylivertainen kyky muuttaa pienikin asiakkaan ilmaisema ajatuksen, kokemuksen tai tunteen häivähdys ainutlaatuiseksi koruksi, jolla on asiakkaan maailmaan kytkeytyvä vahva ja väkevä tarina. Asiakas lähestulkoon kokee olleensa itse pakotusvasara ja viila kädessä. Tämä on vaikuttava yhdistelmä asiakasymmärrystä, myyntiosaamista ja ammattitaitoa”.

Menestyksekkään myynnin kulmakivet

Liikkeenjohdon konsultointiin ja yritysvalmennuksiin erikoistuneen Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury ja yksi Suomalainen myynti on syvältä, vai onko? -kirjan kirjoittajista on sparrannut satoja yritysten johtoryhmiä sekä tuhansia myynnin ammattilaisia tai sellaisiksi aikovia. Vuosien kuluessa ovat kirkastuneet niin menestyksekkään myynnin kulmakivet kuin hyvän myyjän ominaisuudet.

Myyjän tärkeimpänä ominaisuutena Maury pitää aktiivisuutta.

”Huikea substanssi ja loistavat puhelahjat eivät auta, jos et ota puhelinta käteen ja soita! Vähemmän sulavasanainenkin saa kauppaa olemalla ahkera.”

Myyntisoittoja kartellaan ja pelätään monista eri syistä. Yksi niistä on myymiseen liittyvät ikävät mielikuvat.

”Myyminen herättää helposti mielikuvan yliaktiivisesta torikauppiaasta, pitkien monologien puhelinmyyjästä ja ylipäätään tyrkyttämisestä.”

Toinen syy on pelko ja sen takana kummittelevat riittämättömät valmiudet: asiakasymmärryksen, myyntikoulutuksen tai asianmukaisten työkalujen puute. Lisäksi asiakkaalle soittaminen, alun takeltelun sietäminen ja kielteiset vastaukset vaativat paksua nahkaa ja sinnikkyyttä.

”Myyntityön oppii ja siitä oppii pitämään vain tekemällä. On pakko ylittää alun tönkköpuhelut, jotta voi soittaa sata siedettävää puhelua. Vasta niiden jälkeen homma alkaa tosissaan sujua.”

Systemaattisuus uudelle tasolle

Maury harmittelee myyntityölle tyypillistä systemaattisuuden puutetta. Lupaavastikin alkanut prosessi jää helposti kesken.

”Vaikka käytössä olisi asiakkuudenhallintajärjestelmä, yhteydenottoja ei välttämättä kirjata eikä tehtyjä lupauksia pidetä. Jos asiakas osoittaa pientäkin kiinnostusta, vaikka ei osta heti, järjestelmään pitää kirjata, koska hänelle soitetaan uudelleen ja myös tehdä niin. Tarjouksen lähettämistäkin pitää aina seurata puhelinsoitto.”

Myös kaupan päättäminen liittyy systemaattisuuteen, eikä tahdo sujua meiltä suomalaisilta luonnostaan.

”Klousaaminen on meille vaikeaa, koska sitä ei täällä tehdä eikä nähdä samaan tapaan kuin vaikka Amerikassa, jossa kaupan päättämisestä kuullaan arjessa päivittäin. Me puhumme, presentoimme ja kehotamme asiakasta harkitsemaan vielä silloinkin, kun hän olisi jo valmis ostamaan.”

Aitoa kiinnostusta, jatkuvaa oppimista

Hyvä myyjä on läsnä ja aidosti kiinnostunut asiakkaasta. Hän haluaa palvella ja auttaa – ja myydä vain sellaista, jota asiakas oikeasti tarvitsee.

”Taitava myyjä on kokonaisvaltaisesti läsnä. Hän ei mieti, mitä sanoo tai miltä kuulostaa vaan keskittyy siihen, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Lisäksi hän haluaa kehittyä eli tulla koko ajan paremmaksi työssään.”

Hyvää myyjää myös kaivataan:

”Eräs lehtimyyjä soitti anopille ennen joulua 20 vuoden ajan. Hän piti kirjaa kaikesta, muisti lapsenlapset ja kysyi oikeat kysymykset. Hänen soittoaan odotettiin ja siitä puhuttiin. Yhtenä jouluna tämä myyjä ei soittanutkaan. Anoppi soitti lehtitaloon ja kysyi, onko naiselle sattunut jotakin. Kävi ilmi, että hän oli jäänyt eläkkeelle. Järjettömintä oli, että kukaan ei ollut pyytänyt häneltä 20 vuotta pidettyä muistivihkoa ja ottanut hänen asiakkaitaan haltuun.”

Aitoon palveluhaluun liittyy myös reklamaatioiden hoitaminen – jälleen yksi alue, jossa suomalaisilla on oppimista.

”Eräs it-vastaava oli ostanut tuhansilla euroilla tuotteita aina samasta firmasta. Kerran hänelle ja yritykselle tuli kina 67 eurosta. Yritys ei antanut tuumaakaan periksi, joten asiakas joutui maksamaan kyseisen summan. Hän maksoi, mutta teki ostoksensa sen jälkeen muualla.”

Perusasiat eivät muutu

”Yritys- ja kuluttajamyynnissä pätevät samat lainalaisuudet: molemmissa kommunikoidaan ihmisen kanssa. Taloudellinen tilannekaan ei vaikuta ratkaisevasti työn sisältöön. Huonoina aikoina myyntiä on vain tehtävä vielä ahkerammin”, Maury toteaa.

Myyntiä siis pitää tehdä, vaikka kauppaa ei tulisikaan.

”Jos muut eivät ole aktiivisia ja sinä olet, erotut ja saat asiakkaat ennen pitkää.”

Menestystä tukevat myös ostamisen helppous tilauksesta toimitukseen, selkeä tuotteistus, erottuva viestintä sekä tarinoiden hyödyntäminen.

”Tunteen herättäminen on myynnin onnistumisen kannalta ihan a ja o. Luulemme, että meidän pitää viljellä faktoja, vaikka päätöksiä tehdään tunteella.”

Maury jatkaa esimerkillä:

”Putkifirman lupaus oli tehdä työ kerralla kuntoon. Lupaukseen liittyi tarina. Kun firma oli pieni, omistaja ajoi asiakkaiden luokse pyörällä. Matkat olivat sen verran pitkiä, että ylimääräiset ajelut eivät innostaneet. Jotta työtä ei tarvinnut käydä jälkeenpäin korjailemassa, omistaja teki aina kerralla priimaa. Samaa tapaa noudatetaan tarinan mukaan edelleen.”

14.2.2017

Palveluosaamisella luksusmarkkinoille

”Luksustuotteiden ja -palvelujen markkinoiden vuosiliikevaihto liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa. Suomalaisyritykset eivät ole tätä potentiaalia juurikaan hyödyntäneet.” Näin toteavat konsulttiyhtiö Greetings from Luxury Finlandin luksusosaajat Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta.

Luksuksella voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa aineellista tai aineetonta hyödykettä, jota asiakas arvostaa niin paljon, että on valmis maksamaan siitä huomattavan hinnan.

”Perinteistä luksusta edustavat Euroopan historiasta ja kuninkaallisten elämästä nousevat kellot, korut, linnat, autot ja muut ylellistä elämäntapaa ilmentävät asiat. Uusi luksus pitää sisällään luksuselämyksen, joka on mahdollista tuottaa myös Suomessa erinomaisella palveluosaamisella.”

Tähän tapaan:

”Classic Pizza Restaurant/Hangon Makaronitehdas tekee pitsaa korkealaatuisista raaka-aineista ja yllättävillä resepteillä. Se on luonut arjen luksusta, johon monilla kuluttajilla on varaa. Ravintola on yhdistänyt samppanjan ja pitsat. Samppanjalistalta löytyy Forbesin maailman parhaaksi listaama Legras, ja pitsareseptejä ovat laatineet Michelin-kokit Jouni Törmänen ja Dani Garcia.”

Palmgren ja Väkiparta pitävät palveluosaamista erittäin merkittävänä ja ajankohtaisena ilmiönä.

”Suomessa ollaan siirtymässä insinööritaloudesta asiakaspalvelutalouteen. Monet perinteiset insinööriyrityksetkin kasvattavat palveluliiketoimintaansa perinteisen tekniikan myymisen sijaan.”

Hyvän palvelun sijaan tavoitellaan kokonaisvaltaista palveluelämystä.

”Palveluelämys muodostuu loistavasta palvelusta, räätälöinnistä ja mukautumisesta asiakkaan toiveisiin. Se synnyttää positiivisia tunteita ja vau-kokemuksia, jotka jäävät mieleen ja rakentavat kannattavaa asiakassuhdetta.”

”Suomi on lähtökohtaisesti täynnä luksusta”, Palmgren ja Väkiparta väittävät.

”Traditionaalista luksusta edustavat muutamat korkeatasoiset koru-, turkis- ja veneliikkeet. Vahvimmillamme olemme olleet teknologiateollisuuden luksuksessa. Nyt huomio on kiinnitettävä palvelumyyntiin sekä kulutustavaraliiketoiminnan kaupallistamiseen.”

Kaksikon mukaan jokaisen yrityksen on mahdollista kehittää osaamistaan kohti luksustasoa. Mitä paremmin yritys tuntee omat tuotteensa, asiakkaansa ja henkilöstönsä, sitä suuremmat mahdollisuudet taso on saavuttaa.

”Suurin onnistumisen este on suomalaisten turha arkuus uudessa segmentissä. Nyt tarvitaan tuoreita myynnillisiä tulokulmia ja rohkeutta toteuttaa ne.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013