( Edunvalvonta )

Vuoden opettaja tukee opiskelijoita koko matkan

teksti Salla Salokanto
Kuva Suvi Elo
  • Nina Kivinen haluaa olla kouluttamassa humaaneja, luovia ja kriittisesti ajattelevia ekonomeja.
Suomen Ekonomien Opetuspalkinto myönnettiin Åbo Akademin Nina Kiviselle. Tänä vuonna opiskelijoiden kokemuksilla oli arvostelussa erityinen painoarvo.

Suomen Ekonomien vuotuinen Opetuspalkinto jaettiin elokuisilla Kauppatieteen päivillä. Voittajaa haettiin tänä vuonna teemalla Vuoden opettaja, ja arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta monipuolisilla kriteereillä. Voittajan valinnassa painoivat opettajan opiskelijakeskeisyys, opetusmenetelmien monipuolisuus, opetuksen ja tutkimuksen yhteys sekä opettajan jatkuva oma oppiminen ja aktiivisuus opetuksensa kehittämisessä. Tänä vuonna vaatimukset jättivät paljon tilaa opiskelijoiden mielipiteelle ja perusteluille: esiin haluttiin nostaa laadukas kauppatieteiden opetus juuri heidän näkökulmastaan.

Raadin arvion mukaan arviointikriteerit täytti parhaiten Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kivinen. Kivinen on organisaatioiden ja johtamisen kvalitatiiviseen tutkimuksen sekä luovien alojen ja luova työn asiantuntija. Hän opettaa tällä hetkellä esimerkiksi Organisaatio ja johtaminen -peruskurssia, laadullisia menetelmiä sekä vuorottelevia, syventäviä Moninaisuus organisaatiossa ja Estetiikka ja ruumiillisuus organisaatiossa -kursseja.

”Palkinnon saaminen on tietysti mahtavaa”, Kivinen toteaa. ”Se tuli myös hyvään saumaan: olen ensi vuoden tutkimusvapaalla Suomen Akatemian hankkeessa. Siksi nyt on hyvä hetki saada palautetta ja pohtia omaa opetusta laajemmin.”

Lisäksi tunnustus myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Åbo Akademille. Sekin lämmittää.

Mukana koko opintopolun

Voittajaa saivat ehdottaa kylteriyhdistykset, ja Kivistä ehdotti Åbo Akademin kylterijärjestö Merkantila Klubben rf. Sen korkeakoulupoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Catharina Lindberg korostaa, että ehdokas valittiin suurella joukolla. Järjestön hallituksen lisäksi äänensä saivat kuuluviin myös muut opiskelijat ja yliopiston henkilökunta.

”Ninan nimi mainittiin useaan otteeseen”, Lindberg kertoo. ”Saimme siitä lopullisen vahvistuksen ehdotuksellemme.”

Kivisen palkintoa pohjustaa pitkä ura: hän aloitti yliopisto-opetuksen jo ennen valmistumistaan maisteriksi. Siitä lähtien hänellä on tutkimuksen ohella opettanut koko ajan myös kursseja. Nyt meneillään on kaikentasoista opetusta peruskursseista graduseminaareihin.

”Näen samoja opiskelijoita pitkin matkaa, opintojen alusta loppuun. Tutustun heihin ja näen, miten he kehittyvät”, Kivinen kertoo.

Kehityksen huomaa Kivisen mukaan erityisesti graduohjauksessa.

”Gradun tekemisen seuraaminen on loistavaa aikaa. Gradujen kirjoittajat ovat yleensä innoissaan ja asiantuntevia”, Kivinen summaa.

Gradua tehdessä koko opiskelijan elämä muuttuu: toisille gradu on syyllinen, toisille pelastus omista murheista. Kivisen mukaan ohjaajalla on tärkeä rooli johdattamassa opiskelijaa eteenpäin, kohti omaa reittiä. On palkitsevaa nähdä, kuinka aiemmin opetetut asiat muuttuvat loppumatkalla näkyviksi.

Opetuspalkinto ei ole ensimmäinen tunnustus Kivisen työstä. Hän on aiemmin saanut kahdesti Åbo Akademin ylioppilaskunnan ystävänpäivinä myöntämän Ros i stället för ris -palkinnon, jolla opiskelijat kiittävät henkilökuntaa.

”Sen palkinnon olen saanut lähinnä peruskurssistani”, Kivinen arvelee.

Luennoilla on jokaiselle jotakin

Opetuspalkinto vihjaa, että Kivinen on onnistunut tavoitteessaan: opiskelijat todella ovat hänen kurssiensa keskiössä. Tenteistä on luovuttu, ja osaaminen näytetään ryhmätöiden, esseiden ja case-tehtävien avulla. Materiaalina Kivinen käyttää mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita lähellä olevaa populaarikulttuuria, kuten elokuvia, sarjoja ja musiikkia. Peruskurssilla seurataan aina jotakin tv-sarjaa.

”Siitä näkee, miten eri asiat näyttäytyvät mediassa. Parin minuutin videopätkästä voi hyvin seurata parin tunnin keskustelu”, Kivinen kuvaa.

Luettu ja koettu siirretään talouden ja organisaatioiden konteksteihin. Opetusmenetelmiä vaihdellaan, jotta jokaiselle löytyisi kurssin aikana mielekkäitä tehtäviä. Opetus pohjautuu usein Kivisen omaan tutkimukseen.

”Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että perustelen valintani. Varsinkin, jos on ongelmia vaikka tiloissa tai ajankäytössä, selitän, mistä ne johtuvat. Haluan kertoa, että alkuperäinen ajatus ei ollut tämä”, Kivinen nauraa.

Opiskelijat taas arvostavat Kivisen omistautumista tehtävälleen.

”Nina tekee aina parhaansa auttaakseen erilaisissa ongelmatilanteissa”, Catharina Lindberg kertoo.

Avoimen yliopiston puolella Kivinen opettaa myös digitaalisia kursseja. Niissä hän on kohdannut uudenlaisia haasteita. Esimerkiksi oppimisympäristön turvallisuus on tärkeää, jotta opiskelijat uskaltavat haastaa itseään ja muita.

”On kiinnostavaa, kuinka verkossa rakennetaan turvallisia oppimisympäristöjä. Pohdin sekä sitä, kuinka turvallisuus toteutuu digitaalisissa oppimisympäristöissä että myös, mitä digitaalisuus voisi olla tuomassa tällä saralla”, Kivinen kuvaa.

Opetuksen tavasta riippumatta Kivinen haluaa olla mukana kouluttamassa humaaneja, luovia ja kriittisesti ajattelevia ekonomeja.

”Talous on ihmisten välistä tekemistä ja kohtaamisia. Ihmisläheisyyden ja ihmisten kohtaamisen pitäisi nousta vahvemmin esiin.”

Opiskelijaelämän kaikki puolet tutuiksi

Nina Kivinen toimi vuosia myös Merkantila Klubbenin kuraattorina. Opiskelijatoimintaan osallistuminen avarsi näkemyksiä ja muistutti siitä, että oma kurssi ei ole aina opiskelijoiden tärkeyslistan kärjessä.

”Kirjan äärellä ei opita kaikkea, vaan suuri osa kasvusta ja oppimisesta tapahtuu luokan ulkopuolella. Kuraattorina pääsi näkemään tämän ulkopuolisen: politiikan puhumisen aamuyön tunneilla, maailman parantamisen sekä opiskelijaelämään kuuluvan ystävyyden ja rakkauden.”

Siten kuraattorin tehtävä oli myös luottamuksenosoitus opiskelijoilta. Vaikka pesti päättyi vuonna 2015, positiivinen vaikutus ei ole kadonnut.

”Aika lähensi minua opiskelijoihin, ja he tulevat vieläkin usein keskustelemaan. Kaikkien opettajien pitäisi päästä toimimaan hetki kuraattorina”, Kivinen suosittelee.

Opiskelijoille Nina Kivinen toivottaa iloa ja rohkeutta niin opintoihin kuin niiden jälkeiseen elämään, vaikka nykyinen ilmapiiri onkin vakava ja tulevaisuus tuntuu usein epävarmalta.

”Toivoisin silti, että opiskelusta nautittaisiin! Kannattaa miettiä laajasti, mitä haluaa tehdä, tai jopa olla ajattelematta hyötynäkökulmaa ollenkaan. Jos kirjallisuustieteet, filosofia tai kielet kiinnostavat, niitä kannattaa opiskella. Ja sitten rohkeasti maailmalle!” Kivinen kehottaa.

13.9.2017

Opetuspalkinto

Suomen Ekonomien vuodesta 1998 alkaen myöntämällä Opetuspalkinnolla tuetaan kauppatieteellisen koulutuksen kehittämistä. Palkinto myönnetään vuosittain kylterijärjestöjen esitysten pohjalta. Voittovarat, 6 000 euroa palkitulle henkilölle, myöntää kauppatieteellistä tutkimusta tukeva kaupallisten ja teknisten tieteiden tukisäätiö KAUTE. Lisäksi Suomen Ekonomit palkitsee voittaneen ehdotuksen tehneen järjestön 1 000 eurolla.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013