( Edunvalvonta )

Vuoden opettaja tukee opiskelijoita koko matkan

teksti Salla Salokanto
Kuva Suvi Elo
  • Nina Kivinen haluaa olla kouluttamassa humaaneja, luovia ja kriittisesti ajattelevia ekonomeja.
Suomen Ekonomien Opetuspalkinto myönnettiin Åbo Akademin Nina Kiviselle. Tänä vuonna opiskelijoiden kokemuksilla oli arvostelussa erityinen painoarvo.

Suomen Ekonomien vuotuinen Opetuspalkinto jaettiin elokuisilla Kauppatieteen päivillä. Voittajaa haettiin tänä vuonna teemalla Vuoden opettaja, ja arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta monipuolisilla kriteereillä. Voittajan valinnassa painoivat opettajan opiskelijakeskeisyys, opetusmenetelmien monipuolisuus, opetuksen ja tutkimuksen yhteys sekä opettajan jatkuva oma oppiminen ja aktiivisuus opetuksensa kehittämisessä. Tänä vuonna vaatimukset jättivät paljon tilaa opiskelijoiden mielipiteelle ja perusteluille: esiin haluttiin nostaa laadukas kauppatieteiden opetus juuri heidän näkökulmastaan.

Raadin arvion mukaan arviointikriteerit täytti parhaiten Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kivinen. Kivinen on organisaatioiden ja johtamisen kvalitatiiviseen tutkimuksen sekä luovien alojen ja luova työn asiantuntija. Hän opettaa tällä hetkellä esimerkiksi Organisaatio ja johtaminen -peruskurssia, laadullisia menetelmiä sekä vuorottelevia, syventäviä Moninaisuus organisaatiossa ja Estetiikka ja ruumiillisuus organisaatiossa -kursseja.

”Palkinnon saaminen on tietysti mahtavaa”, Kivinen toteaa. ”Se tuli myös hyvään saumaan: olen ensi vuoden tutkimusvapaalla Suomen Akatemian hankkeessa. Siksi nyt on hyvä hetki saada palautetta ja pohtia omaa opetusta laajemmin.”

Lisäksi tunnustus myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Åbo Akademille. Sekin lämmittää.

Mukana koko opintopolun

Voittajaa saivat ehdottaa kylteriyhdistykset, ja Kivistä ehdotti Åbo Akademin kylterijärjestö Merkantila Klubben rf. Sen korkeakoulupoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Catharina Lindberg korostaa, että ehdokas valittiin suurella joukolla. Järjestön hallituksen lisäksi äänensä saivat kuuluviin myös muut opiskelijat ja yliopiston henkilökunta.

”Ninan nimi mainittiin useaan otteeseen”, Lindberg kertoo. ”Saimme siitä lopullisen vahvistuksen ehdotuksellemme.”

Kivisen palkintoa pohjustaa pitkä ura: hän aloitti yliopisto-opetuksen jo ennen valmistumistaan maisteriksi. Siitä lähtien hänellä on tutkimuksen ohella opettanut koko ajan myös kursseja. Nyt meneillään on kaikentasoista opetusta peruskursseista graduseminaareihin.

”Näen samoja opiskelijoita pitkin matkaa, opintojen alusta loppuun. Tutustun heihin ja näen, miten he kehittyvät”, Kivinen kertoo.

Kehityksen huomaa Kivisen mukaan erityisesti graduohjauksessa.

”Gradun tekemisen seuraaminen on loistavaa aikaa. Gradujen kirjoittajat ovat yleensä innoissaan ja asiantuntevia”, Kivinen summaa.

Gradua tehdessä koko opiskelijan elämä muuttuu: toisille gradu on syyllinen, toisille pelastus omista murheista. Kivisen mukaan ohjaajalla on tärkeä rooli johdattamassa opiskelijaa eteenpäin, kohti omaa reittiä. On palkitsevaa nähdä, kuinka aiemmin opetetut asiat muuttuvat loppumatkalla näkyviksi.

Opetuspalkinto ei ole ensimmäinen tunnustus Kivisen työstä. Hän on aiemmin saanut kahdesti Åbo Akademin ylioppilaskunnan ystävänpäivinä myöntämän Ros i stället för ris -palkinnon, jolla opiskelijat kiittävät henkilökuntaa.

”Sen palkinnon olen saanut lähinnä peruskurssistani”, Kivinen arvelee.

Luennoilla on jokaiselle jotakin

Opetuspalkinto vihjaa, että Kivinen on onnistunut tavoitteessaan: opiskelijat todella ovat hänen kurssiensa keskiössä. Tenteistä on luovuttu, ja osaaminen näytetään ryhmätöiden, esseiden ja case-tehtävien avulla. Materiaalina Kivinen käyttää mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita lähellä olevaa populaarikulttuuria, kuten elokuvia, sarjoja ja musiikkia. Peruskurssilla seurataan aina jotakin tv-sarjaa.

”Siitä näkee, miten eri asiat näyttäytyvät mediassa. Parin minuutin videopätkästä voi hyvin seurata parin tunnin keskustelu”, Kivinen kuvaa.

Luettu ja koettu siirretään talouden ja organisaatioiden konteksteihin. Opetusmenetelmiä vaihdellaan, jotta jokaiselle löytyisi kurssin aikana mielekkäitä tehtäviä. Opetus pohjautuu usein Kivisen omaan tutkimukseen.

”Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että perustelen valintani. Varsinkin, jos on ongelmia vaikka tiloissa tai ajankäytössä, selitän, mistä ne johtuvat. Haluan kertoa, että alkuperäinen ajatus ei ollut tämä”, Kivinen nauraa.

Opiskelijat taas arvostavat Kivisen omistautumista tehtävälleen.

”Nina tekee aina parhaansa auttaakseen erilaisissa ongelmatilanteissa”, Catharina Lindberg kertoo.

Avoimen yliopiston puolella Kivinen opettaa myös digitaalisia kursseja. Niissä hän on kohdannut uudenlaisia haasteita. Esimerkiksi oppimisympäristön turvallisuus on tärkeää, jotta opiskelijat uskaltavat haastaa itseään ja muita.

”On kiinnostavaa, kuinka verkossa rakennetaan turvallisia oppimisympäristöjä. Pohdin sekä sitä, kuinka turvallisuus toteutuu digitaalisissa oppimisympäristöissä että myös, mitä digitaalisuus voisi olla tuomassa tällä saralla”, Kivinen kuvaa.

Opetuksen tavasta riippumatta Kivinen haluaa olla mukana kouluttamassa humaaneja, luovia ja kriittisesti ajattelevia ekonomeja.

”Talous on ihmisten välistä tekemistä ja kohtaamisia. Ihmisläheisyyden ja ihmisten kohtaamisen pitäisi nousta vahvemmin esiin.”

Opiskelijaelämän kaikki puolet tutuiksi

Nina Kivinen toimi vuosia myös Merkantila Klubbenin kuraattorina. Opiskelijatoimintaan osallistuminen avarsi näkemyksiä ja muistutti siitä, että oma kurssi ei ole aina opiskelijoiden tärkeyslistan kärjessä.

”Kirjan äärellä ei opita kaikkea, vaan suuri osa kasvusta ja oppimisesta tapahtuu luokan ulkopuolella. Kuraattorina pääsi näkemään tämän ulkopuolisen: politiikan puhumisen aamuyön tunneilla, maailman parantamisen sekä opiskelijaelämään kuuluvan ystävyyden ja rakkauden.”

Siten kuraattorin tehtävä oli myös luottamuksenosoitus opiskelijoilta. Vaikka pesti päättyi vuonna 2015, positiivinen vaikutus ei ole kadonnut.

”Aika lähensi minua opiskelijoihin, ja he tulevat vieläkin usein keskustelemaan. Kaikkien opettajien pitäisi päästä toimimaan hetki kuraattorina”, Kivinen suosittelee.

Opiskelijoille Nina Kivinen toivottaa iloa ja rohkeutta niin opintoihin kuin niiden jälkeiseen elämään, vaikka nykyinen ilmapiiri onkin vakava ja tulevaisuus tuntuu usein epävarmalta.

”Toivoisin silti, että opiskelusta nautittaisiin! Kannattaa miettiä laajasti, mitä haluaa tehdä, tai jopa olla ajattelematta hyötynäkökulmaa ollenkaan. Jos kirjallisuustieteet, filosofia tai kielet kiinnostavat, niitä kannattaa opiskella. Ja sitten rohkeasti maailmalle!” Kivinen kehottaa.

13.9.2017

Opetuspalkinto

Suomen Ekonomien vuodesta 1998 alkaen myöntämällä Opetuspalkinnolla tuetaan kauppatieteellisen koulutuksen kehittämistä. Palkinto myönnetään vuosittain kylterijärjestöjen esitysten pohjalta. Voittovarat, 6 000 euroa palkitulle henkilölle, myöntää kauppatieteellistä tutkimusta tukeva kaupallisten ja teknisten tieteiden tukisäätiö KAUTE. Lisäksi Suomen Ekonomit palkitsee voittaneen ehdotuksen tehneen järjestön 1 000 eurolla.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013