( Edunvalvonta )

Vuoden opettaja tukee opiskelijoita koko matkan

teksti Salla Salokanto
Kuva Suvi Elo
  • Nina Kivinen haluaa olla kouluttamassa humaaneja, luovia ja kriittisesti ajattelevia ekonomeja.
Suomen Ekonomien Opetuspalkinto myönnettiin Åbo Akademin Nina Kiviselle. Tänä vuonna opiskelijoiden kokemuksilla oli arvostelussa erityinen painoarvo.

Suomen Ekonomien vuotuinen Opetuspalkinto jaettiin elokuisilla Kauppatieteen päivillä. Voittajaa haettiin tänä vuonna teemalla Vuoden opettaja, ja arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta monipuolisilla kriteereillä. Voittajan valinnassa painoivat opettajan opiskelijakeskeisyys, opetusmenetelmien monipuolisuus, opetuksen ja tutkimuksen yhteys sekä opettajan jatkuva oma oppiminen ja aktiivisuus opetuksensa kehittämisessä. Tänä vuonna vaatimukset jättivät paljon tilaa opiskelijoiden mielipiteelle ja perusteluille: esiin haluttiin nostaa laadukas kauppatieteiden opetus juuri heidän näkökulmastaan.

Raadin arvion mukaan arviointikriteerit täytti parhaiten Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kivinen. Kivinen on organisaatioiden ja johtamisen kvalitatiiviseen tutkimuksen sekä luovien alojen ja luova työn asiantuntija. Hän opettaa tällä hetkellä esimerkiksi Organisaatio ja johtaminen -peruskurssia, laadullisia menetelmiä sekä vuorottelevia, syventäviä Moninaisuus organisaatiossa ja Estetiikka ja ruumiillisuus organisaatiossa -kursseja.

”Palkinnon saaminen on tietysti mahtavaa”, Kivinen toteaa. ”Se tuli myös hyvään saumaan: olen ensi vuoden tutkimusvapaalla Suomen Akatemian hankkeessa. Siksi nyt on hyvä hetki saada palautetta ja pohtia omaa opetusta laajemmin.”

Lisäksi tunnustus myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Åbo Akademille. Sekin lämmittää.

Mukana koko opintopolun

Voittajaa saivat ehdottaa kylteriyhdistykset, ja Kivistä ehdotti Åbo Akademin kylterijärjestö Merkantila Klubben rf. Sen korkeakoulupoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Catharina Lindberg korostaa, että ehdokas valittiin suurella joukolla. Järjestön hallituksen lisäksi äänensä saivat kuuluviin myös muut opiskelijat ja yliopiston henkilökunta.

”Ninan nimi mainittiin useaan otteeseen”, Lindberg kertoo. ”Saimme siitä lopullisen vahvistuksen ehdotuksellemme.”

Kivisen palkintoa pohjustaa pitkä ura: hän aloitti yliopisto-opetuksen jo ennen valmistumistaan maisteriksi. Siitä lähtien hänellä on tutkimuksen ohella opettanut koko ajan myös kursseja. Nyt meneillään on kaikentasoista opetusta peruskursseista graduseminaareihin.

”Näen samoja opiskelijoita pitkin matkaa, opintojen alusta loppuun. Tutustun heihin ja näen, miten he kehittyvät”, Kivinen kertoo.

Kehityksen huomaa Kivisen mukaan erityisesti graduohjauksessa.

”Gradun tekemisen seuraaminen on loistavaa aikaa. Gradujen kirjoittajat ovat yleensä innoissaan ja asiantuntevia”, Kivinen summaa.

Gradua tehdessä koko opiskelijan elämä muuttuu: toisille gradu on syyllinen, toisille pelastus omista murheista. Kivisen mukaan ohjaajalla on tärkeä rooli johdattamassa opiskelijaa eteenpäin, kohti omaa reittiä. On palkitsevaa nähdä, kuinka aiemmin opetetut asiat muuttuvat loppumatkalla näkyviksi.

Opetuspalkinto ei ole ensimmäinen tunnustus Kivisen työstä. Hän on aiemmin saanut kahdesti Åbo Akademin ylioppilaskunnan ystävänpäivinä myöntämän Ros i stället för ris -palkinnon, jolla opiskelijat kiittävät henkilökuntaa.

”Sen palkinnon olen saanut lähinnä peruskurssistani”, Kivinen arvelee.

Luennoilla on jokaiselle jotakin

Opetuspalkinto vihjaa, että Kivinen on onnistunut tavoitteessaan: opiskelijat todella ovat hänen kurssiensa keskiössä. Tenteistä on luovuttu, ja osaaminen näytetään ryhmätöiden, esseiden ja case-tehtävien avulla. Materiaalina Kivinen käyttää mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita lähellä olevaa populaarikulttuuria, kuten elokuvia, sarjoja ja musiikkia. Peruskurssilla seurataan aina jotakin tv-sarjaa.

”Siitä näkee, miten eri asiat näyttäytyvät mediassa. Parin minuutin videopätkästä voi hyvin seurata parin tunnin keskustelu”, Kivinen kuvaa.

Luettu ja koettu siirretään talouden ja organisaatioiden konteksteihin. Opetusmenetelmiä vaihdellaan, jotta jokaiselle löytyisi kurssin aikana mielekkäitä tehtäviä. Opetus pohjautuu usein Kivisen omaan tutkimukseen.

”Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että perustelen valintani. Varsinkin, jos on ongelmia vaikka tiloissa tai ajankäytössä, selitän, mistä ne johtuvat. Haluan kertoa, että alkuperäinen ajatus ei ollut tämä”, Kivinen nauraa.

Opiskelijat taas arvostavat Kivisen omistautumista tehtävälleen.

”Nina tekee aina parhaansa auttaakseen erilaisissa ongelmatilanteissa”, Catharina Lindberg kertoo.

Avoimen yliopiston puolella Kivinen opettaa myös digitaalisia kursseja. Niissä hän on kohdannut uudenlaisia haasteita. Esimerkiksi oppimisympäristön turvallisuus on tärkeää, jotta opiskelijat uskaltavat haastaa itseään ja muita.

”On kiinnostavaa, kuinka verkossa rakennetaan turvallisia oppimisympäristöjä. Pohdin sekä sitä, kuinka turvallisuus toteutuu digitaalisissa oppimisympäristöissä että myös, mitä digitaalisuus voisi olla tuomassa tällä saralla”, Kivinen kuvaa.

Opetuksen tavasta riippumatta Kivinen haluaa olla mukana kouluttamassa humaaneja, luovia ja kriittisesti ajattelevia ekonomeja.

”Talous on ihmisten välistä tekemistä ja kohtaamisia. Ihmisläheisyyden ja ihmisten kohtaamisen pitäisi nousta vahvemmin esiin.”

Opiskelijaelämän kaikki puolet tutuiksi

Nina Kivinen toimi vuosia myös Merkantila Klubbenin kuraattorina. Opiskelijatoimintaan osallistuminen avarsi näkemyksiä ja muistutti siitä, että oma kurssi ei ole aina opiskelijoiden tärkeyslistan kärjessä.

”Kirjan äärellä ei opita kaikkea, vaan suuri osa kasvusta ja oppimisesta tapahtuu luokan ulkopuolella. Kuraattorina pääsi näkemään tämän ulkopuolisen: politiikan puhumisen aamuyön tunneilla, maailman parantamisen sekä opiskelijaelämään kuuluvan ystävyyden ja rakkauden.”

Siten kuraattorin tehtävä oli myös luottamuksenosoitus opiskelijoilta. Vaikka pesti päättyi vuonna 2015, positiivinen vaikutus ei ole kadonnut.

”Aika lähensi minua opiskelijoihin, ja he tulevat vieläkin usein keskustelemaan. Kaikkien opettajien pitäisi päästä toimimaan hetki kuraattorina”, Kivinen suosittelee.

Opiskelijoille Nina Kivinen toivottaa iloa ja rohkeutta niin opintoihin kuin niiden jälkeiseen elämään, vaikka nykyinen ilmapiiri onkin vakava ja tulevaisuus tuntuu usein epävarmalta.

”Toivoisin silti, että opiskelusta nautittaisiin! Kannattaa miettiä laajasti, mitä haluaa tehdä, tai jopa olla ajattelematta hyötynäkökulmaa ollenkaan. Jos kirjallisuustieteet, filosofia tai kielet kiinnostavat, niitä kannattaa opiskella. Ja sitten rohkeasti maailmalle!” Kivinen kehottaa.

13.9.2017

Opetuspalkinto

Suomen Ekonomien vuodesta 1998 alkaen myöntämällä Opetuspalkinnolla tuetaan kauppatieteellisen koulutuksen kehittämistä. Palkinto myönnetään vuosittain kylterijärjestöjen esitysten pohjalta. Voittovarat, 6 000 euroa palkitulle henkilölle, myöntää kauppatieteellistä tutkimusta tukeva kaupallisten ja teknisten tieteiden tukisäätiö KAUTE. Lisäksi Suomen Ekonomit palkitsee voittaneen ehdotuksen tehneen järjestön 1 000 eurolla.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013