( Yhteiskunta )

Yhteiskunnallinen yritys tekee hyvää ja rahaa

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Aleksi Poutanen, kuvitus Antti Nikunen
  • "Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi", kuvaa Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers.
  • ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan”, sanoo Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää.
  • ”Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme”, sanoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.
Vastuullisuus, eettisyys, avoimuus ja rehellisyys. Arvopohjaiset periaatteet ovat tulleet liike-elämään jäädäkseen. Yhteiskunnalliset yritykset sitoutuvat niihin ja tekevät myös hyvää bisnestä.

Voiko yritys toimia samalla voittoa maksimoiden ja eettisesti kestävällä tavalla? Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta yhteiskunnallisen yrityksen käsite avaa uuden näkökulman hyvän ja rahan tekemisen jännitteeseen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään toiminnaksi, jolla yhteiskunnallista hyvää edistetään liiketoiminnan keinoin.

”Yhteiskunnallinen yrittäjyys on muotisana, jonka määritelmä voidaan tulkita monella tavalla. Esimerkiksi yhteiskunnallinen hyvä on moniselitteinen ja poliittinenkin kysymys”, Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers huomauttaa ja jatkaa: ”Omissa tutkimuksissani olen lähtenyt liikkeelle yrityksen toiminnasta eli kuka tekee ja mitä tekee.”

Ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit määritellään Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkin myöntämisperusteissa. Niiden mukaan yrityksen ensisijainen tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin ja käyttää suurin osa voitoistaan näiden tavoitteiden edistämiseen.

Yrityksen toiminta on avointa ja läpinäkyvää, mikä tarkoittaa raportointia yrityksen koko toiminnasta, kattaen alihankintaverkostot, ympäristövaikutukset, myyntikanavat, palkkausperusteet sekä henkilöstön aseman yrityksessä. Kriteereissä painotetaan myös omistajien sitoutumista ja käytännön toimintaa yrityksen päämäärien hyväksi.

”Tärkeää on myös huomioida, kuinka yrityksessä on osallistettu työntekijät ja asiakkaat yrityksen toimintaan ja päämäärien hyväksi”, Houtbeckers lisää.

Yhteiskunnalliseksi yritykseksi voi profiloitua myös muuta kautta. Esimerkiksi työ kriittisten luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, paikallisyhteisön elinolojen kehittäminen tai vajaakuntoisten työllistäminen ovat toimintatapoja, joiden liittäminen osaksi liiketoimintaa tekevät yrityksestä yhteiskunnallisen.

Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää: ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan.”

Yhteistä erilaisille kriteereille on se, että liiketoiminta perustuu arvoille ja tavoitteille, jotka eivät lähde puhtaista liiketoiminnan tavoitteista vaan liittyvät yhteiskunnallisten tai globaalien ongelmien ratkaisuun.

”Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi. Oleellista on nähdä, miten arvoperusta vaikuttaa arjen liiketoimintaan: millaisia sopimuksia solmitaan, millaisia tuotteita tehdään ja kenen kanssa toimitaan”, Houtbeckers sanoo.

Rovaniemeltä alkunsa saaneen liikuntapaikkavalmistaja Lappsetin lähtökohta on yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen.

”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiskunta ulos liikkumaan. Teemme yhteistyötä julkisen sektorin, rakennusliikkeiden ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa saadaksemme kaikenikäiset ihmiset liikkeelle”, Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää sanoo.

Lappsetin Ylinenpää korostaa liikunnan merkitystä kansantaloudelle ja koko yhteiskunnan toiminnalle.

”Tiedämme, että yhdeksään kansantautiimme kymmenestä liikunta on paras hoitomuoto. Säästämme valtavasti sosiaali- ja terveysmenoissa, kun panostamme tautien ennaltaehkäisyyn.”

Aktiiviset ihmiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä ja aiheuttavat näin vähemmän kustannuksia yhteiskunnalle.

”Toimintamme lähtökohta on liikuntaan ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Jos se johtaa hyvään bisnekseen ja viivan alle jää jotakin, se on hyvä asia.”

Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä: ”Koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi.”

Näkövammaisten keskusliiton omistamat Sokeva Käsityö ja Sokeva toimivat yhteistyössä niin, että edellinen vastaa näkövammaisten valmistamista tuotteista ja jälkimmäinen niiden myynnistä ja markkinoinnista.

”Myymällä näkövammaisten tekemiä tuotteita työllistämme heitä välillisesti. Toisaalta koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi”, Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo.

Sokeva Käsityön rooli on välittää raaka-aineita noin 300 näkövammaiselle käsityöntekijälle. Sokeva Oy ostaa Sokeva Käsityöltä valmiit harjat ja luudat ja välittää ne myyntiverkoston kautta kuluttajille. Sokevalla on lisäksi teollista sivellintuotantoa ja tuotemaahantuontia.

Sokeva Oy:lle myönnettiin Yhteiskunnallisen yrityksen merkki lokakuussa 2012. Perusteena oli onnistunut yhteiskunnallisen tehtävän ja teollisen yritystoiminnan yhdistäminen. Toimitusjohtaja Kärppä näkee yhteiskunnallisten yritysten merkityksen kasvavan, koska valtion rooli heikkenee monilla yhteiskunnan aloilla. Hän peräänkuuluttaakin yksityisten yritysten roolia vastuunkantajina.

Yhteiskunnallisen yrityksen perustana on hyvä liiketoiminta

”Yhteiskunnallisten yritysten pitää hyvän tekemisen ohella muistaa jatkuvasti hyvä liiketoiminta. Vain näin voidaan kerätä jaettavia varoja”, Kärppä sanoo.

Työnjako Sokevan ja Sokeva Käsityön välillä tehtiin vuosituhannen vaihteessa. Sokeva Käsityö on yhdistys, jonka tehtävä on näkövammaisten työllistäminen. Sokeva on voittoa tuottava osakeyhtiö.

”Omistajamme luottavat meihin ja ovat antaneet työrauhan keskittyä voitollisen liiketoiminnan tekemiseen. Tämä järjestely takaa heille parhaan tuloksen.”

Kun teollinen yhteiskunnallinen yritys kilpailee vapailla markkinoilla, sen tuotteiden ja hinnoittelun pitää olla kunnossa. Kotimaisuudesta on Sokevalle toki hyötyä, mutta näkövammaisuudella ei ratsasteta.

”Näkövammaiset tekevät laatua, ja se ratkaisee markkinoilla”, Kärppä korostaa.

Yhteiskunnallinen yritys luo uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja

Yhteiskunnallisia yrityksiä syntyy lähes kaikille aloille ohjelmistosuunnittelusta vähittäiskauppaan. Niitä yhdistää pyrkimys positiiviseen yhteiskunnalliseen muutokseen, eikä aina vain Suomessa. Joillakin yrityksillä on esimerkiksi valmistusta kehitysmaissa, jolloin Suomessa myytyjen tuotteiden tuotot ohjataan paikallisten yhteisöjen olojen parantamiseen. Positiivisen muutoksen lisäksi yritysten toimintaa määrittelee uudenlainen näkemys tekemisestä omalla toimialallaan. Uusi toimintatapa ei aina sovi toimialan vallitseviin normeihin. Toimintaympäristö saattaa asettaa rajoitteita ja asettua vastahankaan.

”Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavat kyseenalaistavat toimialojen vallitsevat käytännöt ja siksi aiheuttavat jopa vastustusta. Herättää varmasti konflikteja, jos suomalaiselle tekstiilialan toimijalle esittää, että tapa uusia mallisto joka kausi on kestämätön. Tilannetta avaa, kun yritys kertoo, mille periaatteille toiminta perustuu”, Houtbeckers sanoo.

Keskeinen asia yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on ruohonjuuritason toiminta ja uusien toimintatapojen syntyminen, usein pienissä yrityksissä. Houtbeckersin mukaan tämä on erottava tekijä yritysvastuuseen, joka on pääasiassa suurten organisaatioiden omakseen ottama asia.

”Yhteiskunnalliseen yritystoimintaan ei vaadita isoa organisaatiota. Pieni yritys tai yksittäinen ihminen voi toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin, kun edistää yhteiskunnallista hyvää omien arvojen ja eettisten periaatteiden mukaan”, Houtbeckers sanoo.

Liikuntaratkaisuja jokaiselle sukupolvelle

Lappsetin laajentuminen lasten leikkipaikkojen rakentamisesta ihmisten liikunnan aktivointiin on kirkastanut yrityksen toiminta-ajatuksen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.

Vuonna 1970 perustetun yrityksen ensimmäinen missio oli asuinympäristön viihtyvyyden parantaminen ja sittemmin elinympäristön viihtyisyys. Leikkipaikkojen rakentamisesta on otettu monta askelta kokonaisvaltaiseen ongelmanratkaisuun, jossa mietitään monelta kantilta ihmisten aktivointia liikkumaan. Tuotekehityksessä työskentelee rakennesuunnittelijoiden lisäksi muun muassa muotoilijoita, teknologia-asiantuntijoita sekä liikunta- ja kasvatustieteilijöitä.

”1990-luvulla näimme liikunnan merkityksen nousevan tärkeäksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja halusimme vastata siihen. Vuosituhannen vaihteessa aloitimme laajan poikkitieteellisen tutkimuksen vanhusliikunnan edistämiseksi. Selvitimme muun muassa ikäihmisten motoristen taitojen ylläpitämistä ja kuinka senioreiden ja esikoululaisten yhteistoiminta edistää molempien ryhmien liikunnallisuutta”, Ylinenpää sanoo.

Erityisen lämpimästi Lappsetin monen sukupolven liikuntaratkaisut on otettu vastaan Espanjassa. Liikuntapaikoilla tarjotaan välineiden lisäksi fysioterapeuttien ohjaamia liikuntatunteja, opastusta oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä vertaisohjaajien koulutusta.

”Kysymys on ensisijaisesti ikäihmisten toimintakyvyn ylläpidosta, jotta he selviävät mahdollisimman pitkään arkisista askareistaan itsenäisesti”, Ylinenpää kertoo.

Yrityksen voitot hyvään tarkoitukseen

Sokevalle profiloituminen yhteiskunnalliseksi yritykseksi oli luonteva asia.

”Kun kuulimme Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkistä, ajattelimme, että tämähän on juuri sitä, mitä me olemme”, Kärppä kertoo.

Sisäisesti yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen tarkoittaa, että jokainen työntekijä ymmärtää yrityksen toiminnan takana olevat omistajien motiivit ja yrityksen toimintaa ohjaavat arvot.

”Työntekijämme tietävät, mihin tuottomme menee. Se helpottaa monissa tilanteissa työn tekemistä. Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme eteenpäin. Merkittävää on myös se, ettei työhön liity kateutta, kun työstä syntyvät voitot menevät hyvään tarkoitukseen eikä kasvottomille ahneille omistajille.”

Mitä toimitusjohtaja Kärpälle merkitsee, että hän johtaa yhteiskunnallista yritystä?

”Se on syvällinen arvoista lähtevä asia, jota ei tarvitse joka päivä erikseen miettiä.”

Yhteys näkövammaisiin tavarantuottajiin ohjaa toimintaa toisinaan enemmän kuin liiketaloudelliset tekijät.

”Jos käy niin, että tiedämme Jussin tarvitsevan rahaa, niin tilaamme häneltä luutia vaikka varastoon. Me saamme kyllä laadukkaat tuotteet kaupaksi”, Kärppä sanoo.

Liikuntaa myös sisätiloihin

Lappsetin toimintaa ohjaavat edelleen sen perustajien visiot.

Antero ja Risto Ikäheimon näkemys asuin- ja elinympäristön kehittämisestä sekä koko väestön liikunnallisuuden lisäämisestä ovat toimintamme vahva perusta”, Ylinenpää sanoo.

Myös Lappsetin omistajastrategiaan on kirjattu yrityksen jakavan määrätyn osan voitostaan liikuntaa edistäviin kohteisiin. Viime vuosina lahjoitukset ovat olleet useita kymmeniä tuhansia euroja.

Lappset on ottanut tavoitteekseen myös tuoda eri alojen tutkimusorganisaatioita ja järjestöjä yhteen liikunnallisen toiminnan kehittämiseksi. Oma tuotekehitys suoltaa samalla koko ajan ideoita liikunnan tuomiseksi kaikkialle, missä ihmiset toimivat.

”Jatkossa tuomme liikuntaa myös sisätiloihin kuten toimistoihin ja erilaisille työpaikoille niin, että ihmiset voivat virkistää itseään työn parissa verenkiertoa vilkastuttavilla muutaman minuutin treeneillä”, Ylinenpää sanoo.

Tiivistä yhteistyötä perheyrittäjien kanssa

Suomalaisessa yrittäjyyskentässä perheyrityksissä on usein ollut yhteiskunnallisen yrittäjyyden piirteitä. Patruunat ovat olleet aktiivisia oman paikkakuntansa urheilu- ja sivistystoiminnan tukijoita, hyväntekeväisyyttä on harrastettu sekä suorina lahjoituksina että säätiöiden ja testamenttien kautta. Taustalla on ollut usein vahvasti kristillisiä arvoja, kuten aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimmalla naisella Aurora Karamzinilla, jonka varoilla perustettiin Diakonissalaitos. Myös Diakonissalaitoksen Diacorilla on Yhteiskunnallisen yrityksen merkki.

Perheyrittäjyys on pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Sanonnan mukaan perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. Perheyritykset ovat kasvollisia, ja niillä on vahva yhteisöllinen toimintatapa.

Hengenheimolaisuus, samanlainen tapa toimia ja luontevat kontaktit ohjaavat vahvasti yhteiskunnallisten yritysten yhteistyötä perheyritysten kanssa.

Sokevan Kärppä viittaa haastattelun lopuksi lasiseinäiseen neuvotteluhuoneeseen, jossa istuu parikymmentä jälleenmyyntiportaan yhteistyökumppania kuuntelemassa tarkkaavaisesti Sokevan myyntipäällikön alustusta tulevan kauden uutuustuotteiden koulutukseen.

”Tiivistämme yhteistyötä erilaisten perheyrittäjien kanssa. He ovat meille luontevia kumppaneja, sillä perheyrittäjinä heidän ajattelu- ja toimintatapansa ovat aika lailla samanlaisia kuin meillä”, Kärppä sanoo.

17.9.2014

Vastuullisuus auttaa säästämään ja lisäämään myyntiä

Vaikka yritysvastuussa on paljon samoja piirteitä kuin yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä, varsin harvat vastuulliset yritykset ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Niiden toimintaa ei ohjaa yhteis kunnallisten ongelmien ratkaiseminen, eikä toiminnan tuottoja ohjata uusien ratkaisujen tuottamiseen.

Yritysvastuu kattaa yrityksen sosiaalisen, taloudellisen ja eko logisen vastuun. Suomalaisen yritysvastuuverkosto FiBSin määritelmän mukaan vastuullinen yritystoiminta on sekä kestävää että kannattavaa. Vastuullisen yrityksen toiminnassa maksimoidaan positiiviset vaikutukset muillekin kuin omistajille ja minimoidaan negatiiviset vaikutukset ympäristöön. Monet suomalaiset suur yritykset raportoivat yritysvastuustaan. Yritysvastuuraportointia varten on olemassa GRI-raportointiohje (Global Reporting Initiative). Toimintaa ohjaavat myös YK:n kymmenen Global Conduct -periaatetta, joihin on sitoutunut yli 10 000 yritystä.

FiBS julkaisi keväällä 2014 toisen yritysvastuututkimuksen, johon haastateltiin 201 suuryritysten yritysvastuusta päättävää henkilöä. Tutkituista yrityksistä 71 prosenttia pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimintansa kannalta ja 46 prosenttia yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan liiketoimintansa lähtökohta. 42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni sanoo lisänneensä myyntiä vastuullisuuden kautta.

Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 40 prosentilla on yritysvastuuseen erikoistunut henkilö, 77 prosentilla eettinen ohjeisto ja 59 prosentilla yritysvastuustrategia. Oikeudenmukaiset toimintatavat, kuten korruptionvastainen toiminta, vastuullinen hankinta ja veronmaksu ovat oleellisia vastuullisuuden osia kahdelle kolmasosalle yrityksistä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013