( Yhteiskunta )

Juha-Matti Saksa toivoo yhteistyötä tieteenalojen kesken

Teksti Matti Koskinen
Kuva Miika Kainu
Tulevaisuuden kauppakorkeakoulussa korostuvat tutkimus sekä yhteistyö liike-elämän ja eri tieteenalojen kanssa, uskoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

Termi business school sisältää oleelliset kaksi osaa. School käsittää tieteen ja koulutuksen. Mutta se ei voi olla vain näitä, koska silloin puuttuu business”, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

”Tällä hetkellä kauppakorkeakoulut ovat varsin reippaita koulutuskoneita, ja erittäin hyviä sellaisia.”

Saksa on Suomen nuorin – ja epäilemättä nuorekkain – korkeakoulun rehtori. Hän osallistui elokuussa Kauppatieteiden päivässä Helsingissä keskustelutilaisuuteen kauppatieteiden suunnasta tieteenalana.

Saksalla on asiasta vahva näkemys.

”Isossa kuvassa tulevaisuudessa tutkimus, digitalisaatio ja yhteydet liike-elämään korostuvat”, hän tiivistää.

Tällä hetkellä Suomessa on Saksan mukaan neljä kauppakorkeakoulua, joilla on selkeä tutkimusprofiili. Ne ovat kansainvälisessä vertailussa tutkimusyliopistojen joukossa yli keskitason. Aallon, Hankenin ja Turun yliopiston lisäksi niihin lukeutuu Lappeenranta.

”Yliopistoyksikkö, joka ei pysty tekemään tutkimusta, ei ole yliopistoyksikkö. Tutkimuksen pitää olla kunnianhimoista ja kansainvälisesti kovatasoista, mutta siinä saa ja pitää olla myös käytännön relevanssi. Perustutkimuksen lisäksi tarvitaan myös kovaa tutkimusta, jolla on liike-elämän sovelluksia”, Saksa sanoo.

Kauppatieteen päivillä panelistit lähettivät Suomen Akatemian suuntaa terveisiä, että alan tutkimus hyötyisi uudesta tutkimusohjelmasta tai kohdennetusta rahoitushausta. Edellisestä liiketalouden tutkimusohjelmasta eli LIIKE2:sta on kulunut jo kahdeksan vuotta.

”LIIKE3 toisi puhtia tutkimukseen”, Saksa sanoo.

Uutta suuntaa yritysyhteistyöhön

Aikaisemmin kauppatieteiden yhteydet liike-elämään ovat toteutuneet pääasiassa koulutuksen kautta. Valmistuneet ovat vieneet osaamisensa mukanaan yrityksiin.

”Jos katsotaan yliopistojen tehtäviä, niin koulutuksen osalta kaikki suoriutuvat vahvasti. Kauppakorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät poikkeuksellisen hyvin. Jos katsotaan laatua, niin palkkauksessa tutkimukseen painottuneista yliopistoista valmistuneet ovat kärjessä.”

Kauppatieteen päivän paneelissa Saksa kiinnostui Kööpenhaminan kauppakorkeakoulua edustaneen Nikolaj Burmeisterin esittelemästä yrityskumppanuuden mallista. Siinä partneri maksaa niin sanottua kynnysmaksua yliopistolle sitä vähemmän, mitä syvempi kumppanuus on kyseessä. Raha liikkuu vasta konkreettisen yhteistyön myötä.

Esimerkiksi yritys, joka palkkaa yliopistolta maistereita ja harjoittelijoita, ei välttämättä maksa partneruudesta mitään. Jos yritys haluaa vain tutkimustulokset ilman muuta kumppanuutta, se maksaa, Saksa selittää.

Erikoistumista yli rajojen

Suuri suuntaus sekä koulutuksessa että tutkimuksessa on kohti erikoistumista ja tieteenalojen sekoittumista, Saksa uskoo. Erikoistumisaloista korostuvat etenkin datan hyödyntämiseen kytkeytyvät alat. Esimerkiksi analytiikka ja liiketoimintamallien murrosvaiheiden ymmärtäminen ovat kauppatieteissä lähitulevaisuuden kiinnostavia oppisuuntia ja tutkimuskohteita.

”Dataa alkaa olla hirveästi, sitä pitää pystyä järkevästi hyödyntämään. Matemaatikkoja on koulutettu vuosisatoja, mutta nyt pitäisi pystyä ymmärtämään, miten datan voi muuttaa kassavirraksi”, Saksa sanoo.

”Uskon, että parhaat kohteet löytyvät tieteenalojen, kuten vaikkapa matematiikan ja liiketaloustieteen tai liiketalouden ja energiatekniikan, rajapinnoista. Sieltä löytyy myös huikeita mahdollisuuksia sekä kaupallistamisen että tutkimuksen puolelta.”

Rehtorin tehtävien ohella Saksa myös opettaa edelleen. Hänen osaksi luennoimansa yritystutkimuksen erityiskysymyksiä käsittelevä kurssi valittiin takavuosina Suomen parhaaksi kauppakorkeakoulun kurssiksi.

”Siellä näkee tyyppejä, joiden silmät loistavat ja joilla on terve itsetunto. Jotka tekevät nöyrästi töitä, mutta eivät nöyristele. Kun nämä kaverit lähtevät menestymään yrittäjinä, se on ihan huikeaa seurattavaa”, hän tiivistää

Kauppakorkeakouluja voi tulla lisää

Digitalisaatiosta ja kauppatieteiden datavallankumouksesta puhuessaan Saksa on kuin intoa puhkuva startup-yrittäjä. Kannettavan tietokoneen kannessa on tärkeitä tarroja, ja rennosti pulputtavassa puhessa välähtelee vieno itämurre. Rehtorinakin hän edustaa uutta, virallisuutta kaihtavaa ajattelua: Saksalla ei ole edes omaa työhuonetta.

”Se helpotti asiaa, kun rakennuksessamme kävi valtava vesivahinko. Ei tarvinnut kuin ottaa läppäri kainaloon ja siirtyä muualle”, hän sanoo.

Ketterän yliopisto-organisaation kannattajana Saksa näkee Suomen avoimena myös korkeakoulujen kilpailulle. On puhuttu paljon yliopistoverkoston karsimisesta, mutta Saksa uskoo niiden jatkossa jopa lisääntyvän.

”Uusia kouluja voi tulla varsinkin kauppatieteellisellä alalla. Kynnys on hyvin matala. Jos perustaa kauppakorkeakoulun niin mitä siihen tarvitaan? Tietokone!”

Yliopistoverkoston karsimisen sijaan Saksa uskoo erikoistumiseen ja resurssien kohdentamiseen valikoituihin painopistealoihin. Lappeenrannassa yliopistolla oli vuosikymmen sitten yli kolmekymmentä painopistealaa. Nyt niitä on kolme: vihreä energia ja teknologia, kestävä kilpailukyky sekä kansainväliset Venäjä-yhteydet.

”Aina uskotaan, että suuri ja mahtava ja monialainen on se, mikä säilyy. Neuvostoliitto oli kaikkea tätä, eikä se säilynyt”, Saksa tokaisee.

18.10.2017

Juha-Matti Saksa

  • Rehtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
  • Syntynyt Mikkelissä 1975
  • Kauppatieteen tohtori
  • Suurin saavutus rehtorina: Työtyytyväisyys yliopistolla on saatu pysymään hyvän ja erinomaisen välillä.
  • Mitä seuraavaksi: Yliopiston laajentaminen Lahteen ja yliopisto-osaamisen kaupallistamisen kehittäminen.

Lappeenrannassa yhdistyvät tekniikka ja kauppatiede

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa kauppatieteiden ja tekniikan tutkintoja. Kauppatieteiden keskeisiä erikoistumisaloja ovat muun muassa strategia, laskentatoimi ja kansainvälisen markkinoinnin johtaminen. Kauppatieteiden opiskelijoita on yhteensä lähes 1 400.

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Lappeenrannan tärkein valtti on kuitenkin tekniikan ja kauppatieteiden saumaton yhdistäminen niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin.

”Suurin etu, jonka meiltä voi saada, on kyky ajatella kuin diplomi-insinööri, vaikka tutkinto on kauppatieteen maisterin”, Saksa sanoo.

Hän kannustaa kauppatieteilijöitä myös tekniikan pariin.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013