( Yhteiskunta )

Juha-Matti Saksa toivoo yhteistyötä tieteenalojen kesken

Teksti Matti Koskinen
Kuva Miika Kainu
Tulevaisuuden kauppakorkeakoulussa korostuvat tutkimus sekä yhteistyö liike-elämän ja eri tieteenalojen kanssa, uskoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

Termi business school sisältää oleelliset kaksi osaa. School käsittää tieteen ja koulutuksen. Mutta se ei voi olla vain näitä, koska silloin puuttuu business”, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

”Tällä hetkellä kauppakorkeakoulut ovat varsin reippaita koulutuskoneita, ja erittäin hyviä sellaisia.”

Saksa on Suomen nuorin – ja epäilemättä nuorekkain – korkeakoulun rehtori. Hän osallistui elokuussa Kauppatieteiden päivässä Helsingissä keskustelutilaisuuteen kauppatieteiden suunnasta tieteenalana.

Saksalla on asiasta vahva näkemys.

”Isossa kuvassa tulevaisuudessa tutkimus, digitalisaatio ja yhteydet liike-elämään korostuvat”, hän tiivistää.

Tällä hetkellä Suomessa on Saksan mukaan neljä kauppakorkeakoulua, joilla on selkeä tutkimusprofiili. Ne ovat kansainvälisessä vertailussa tutkimusyliopistojen joukossa yli keskitason. Aallon, Hankenin ja Turun yliopiston lisäksi niihin lukeutuu Lappeenranta.

”Yliopistoyksikkö, joka ei pysty tekemään tutkimusta, ei ole yliopistoyksikkö. Tutkimuksen pitää olla kunnianhimoista ja kansainvälisesti kovatasoista, mutta siinä saa ja pitää olla myös käytännön relevanssi. Perustutkimuksen lisäksi tarvitaan myös kovaa tutkimusta, jolla on liike-elämän sovelluksia”, Saksa sanoo.

Kauppatieteen päivillä panelistit lähettivät Suomen Akatemian suuntaa terveisiä, että alan tutkimus hyötyisi uudesta tutkimusohjelmasta tai kohdennetusta rahoitushausta. Edellisestä liiketalouden tutkimusohjelmasta eli LIIKE2:sta on kulunut jo kahdeksan vuotta.

”LIIKE3 toisi puhtia tutkimukseen”, Saksa sanoo.

Uutta suuntaa yritysyhteistyöhön

Aikaisemmin kauppatieteiden yhteydet liike-elämään ovat toteutuneet pääasiassa koulutuksen kautta. Valmistuneet ovat vieneet osaamisensa mukanaan yrityksiin.

”Jos katsotaan yliopistojen tehtäviä, niin koulutuksen osalta kaikki suoriutuvat vahvasti. Kauppakorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät poikkeuksellisen hyvin. Jos katsotaan laatua, niin palkkauksessa tutkimukseen painottuneista yliopistoista valmistuneet ovat kärjessä.”

Kauppatieteen päivän paneelissa Saksa kiinnostui Kööpenhaminan kauppakorkeakoulua edustaneen Nikolaj Burmeisterin esittelemästä yrityskumppanuuden mallista. Siinä partneri maksaa niin sanottua kynnysmaksua yliopistolle sitä vähemmän, mitä syvempi kumppanuus on kyseessä. Raha liikkuu vasta konkreettisen yhteistyön myötä.

Esimerkiksi yritys, joka palkkaa yliopistolta maistereita ja harjoittelijoita, ei välttämättä maksa partneruudesta mitään. Jos yritys haluaa vain tutkimustulokset ilman muuta kumppanuutta, se maksaa, Saksa selittää.

Erikoistumista yli rajojen

Suuri suuntaus sekä koulutuksessa että tutkimuksessa on kohti erikoistumista ja tieteenalojen sekoittumista, Saksa uskoo. Erikoistumisaloista korostuvat etenkin datan hyödyntämiseen kytkeytyvät alat. Esimerkiksi analytiikka ja liiketoimintamallien murrosvaiheiden ymmärtäminen ovat kauppatieteissä lähitulevaisuuden kiinnostavia oppisuuntia ja tutkimuskohteita.

”Dataa alkaa olla hirveästi, sitä pitää pystyä järkevästi hyödyntämään. Matemaatikkoja on koulutettu vuosisatoja, mutta nyt pitäisi pystyä ymmärtämään, miten datan voi muuttaa kassavirraksi”, Saksa sanoo.

”Uskon, että parhaat kohteet löytyvät tieteenalojen, kuten vaikkapa matematiikan ja liiketaloustieteen tai liiketalouden ja energiatekniikan, rajapinnoista. Sieltä löytyy myös huikeita mahdollisuuksia sekä kaupallistamisen että tutkimuksen puolelta.”

Rehtorin tehtävien ohella Saksa myös opettaa edelleen. Hänen osaksi luennoimansa yritystutkimuksen erityiskysymyksiä käsittelevä kurssi valittiin takavuosina Suomen parhaaksi kauppakorkeakoulun kurssiksi.

”Siellä näkee tyyppejä, joiden silmät loistavat ja joilla on terve itsetunto. Jotka tekevät nöyrästi töitä, mutta eivät nöyristele. Kun nämä kaverit lähtevät menestymään yrittäjinä, se on ihan huikeaa seurattavaa”, hän tiivistää

Kauppakorkeakouluja voi tulla lisää

Digitalisaatiosta ja kauppatieteiden datavallankumouksesta puhuessaan Saksa on kuin intoa puhkuva startup-yrittäjä. Kannettavan tietokoneen kannessa on tärkeitä tarroja, ja rennosti pulputtavassa puhessa välähtelee vieno itämurre. Rehtorinakin hän edustaa uutta, virallisuutta kaihtavaa ajattelua: Saksalla ei ole edes omaa työhuonetta.

”Se helpotti asiaa, kun rakennuksessamme kävi valtava vesivahinko. Ei tarvinnut kuin ottaa läppäri kainaloon ja siirtyä muualle”, hän sanoo.

Ketterän yliopisto-organisaation kannattajana Saksa näkee Suomen avoimena myös korkeakoulujen kilpailulle. On puhuttu paljon yliopistoverkoston karsimisesta, mutta Saksa uskoo niiden jatkossa jopa lisääntyvän.

”Uusia kouluja voi tulla varsinkin kauppatieteellisellä alalla. Kynnys on hyvin matala. Jos perustaa kauppakorkeakoulun niin mitä siihen tarvitaan? Tietokone!”

Yliopistoverkoston karsimisen sijaan Saksa uskoo erikoistumiseen ja resurssien kohdentamiseen valikoituihin painopistealoihin. Lappeenrannassa yliopistolla oli vuosikymmen sitten yli kolmekymmentä painopistealaa. Nyt niitä on kolme: vihreä energia ja teknologia, kestävä kilpailukyky sekä kansainväliset Venäjä-yhteydet.

”Aina uskotaan, että suuri ja mahtava ja monialainen on se, mikä säilyy. Neuvostoliitto oli kaikkea tätä, eikä se säilynyt”, Saksa tokaisee.

18.10.2017

Juha-Matti Saksa

  • Rehtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
  • Syntynyt Mikkelissä 1975
  • Kauppatieteen tohtori
  • Suurin saavutus rehtorina: Työtyytyväisyys yliopistolla on saatu pysymään hyvän ja erinomaisen välillä.
  • Mitä seuraavaksi: Yliopiston laajentaminen Lahteen ja yliopisto-osaamisen kaupallistamisen kehittäminen.

Lappeenrannassa yhdistyvät tekniikka ja kauppatiede

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa kauppatieteiden ja tekniikan tutkintoja. Kauppatieteiden keskeisiä erikoistumisaloja ovat muun muassa strategia, laskentatoimi ja kansainvälisen markkinoinnin johtaminen. Kauppatieteiden opiskelijoita on yhteensä lähes 1 400.

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan Lappeenrannan tärkein valtti on kuitenkin tekniikan ja kauppatieteiden saumaton yhdistäminen niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin.

”Suurin etu, jonka meiltä voi saada, on kyky ajatella kuin diplomi-insinööri, vaikka tutkinto on kauppatieteen maisterin”, Saksa sanoo.

Hän kannustaa kauppatieteilijöitä myös tekniikan pariin.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013