( Yhteiskunta )

Yritys: Erotu lahjoittamisella ja kumppanuudella

Heidi Lehmuskumpu
Natalia Baer / Kuvasuunnittelutoimisto Keksi

Lastensairaalan mittava ja menestyksekäs kampanja on nostanut varainhankinnan ja lahjoittamisen suomalaisten huulille. Samalla ilmiö on näyttänyt varainhankinnan monet kasvot. Tarvitaanko yksityisiäkin varoja terveydenhoitoon? Oletko huono, jos et tue lastensairaalaa? Mahtuuko Suomeen yhtä aikaa muita varainhankintakohteita?

Lastensairaala on yksi esimerkki suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteellisesta muutoksesta. Kiristyvä valtiontalous johtaa väistämättä siihen, että varainhankinta tulee osaksi arkeamme yhä laajemmin. Valtionvarainministeriön budjettiesitys oli jo nyt museoille kylmä rätti vasten kasvoja. Tulevaisuudessa varsinkin taideorganisaatiot ja yliopistot joutuvat yhä aktiivisemmin hakemaan lisärahoitusta oman varainhankintansa avulla.

Strateginen varainhankinta tarkoittaa yleishyödylliselle organisaatiolle pitkäaikaisten suhteiden luomista ja kehittämistä ja siten rahoituspohjan laajentamista. Raha voi tulla lahjoituksina tai erilaisina kumppanuuksina. Perinteisesti lahjoittajia ovat yksityishenkilöt ja säätiöt. Yritykset voivat joko lahjoittaa tai solmia vastikkeellisen kumppanuuden.

Parhaimmillaan lahjoitus tai kumppanuus on antajalleen sijoitus. Tuotto näkyy esimerkiksi entistä vahvempana taideorganisaationa, joka voi järjestää useampia esityksiä ja ottaa taiteellisia riskejä. Tai yliopistona, joka voi palkata maailmanluokan professoreita ja tehdä uusia, rohkeitakin tieteellisiä avauksia.

Kaikille lahjoittajille ja kumppaneille ei sovi sama organisaatio. Ihanteellisessa tilanteessa myös yritys osaa lahjoittajana tai kumppanina valita sellaiset tuettavat organisaatiot, jotka istuvat parhaiten sen arvomaailmaan ja vahvistavat sen brändiä. Toiselle sopii paremmin liitto tanssiryhmän kanssa, toiselle yhteys tiedeyliopistoon.

Yhdysvalloissa yhä useampi yritys käyttää rahallisen lahjoittamisen ja kumppanuuden lisäksi myös toisenlaista väylää. Moni antaa henkilöstölleen mahdollisuuden käyttää työaikaansa esimerkiksi viikon verran vuodessa itselleen tärkeän organisaation vapaaehtoistyöhön. Yritys voi antaa konkreettisen panoksen yhteiskunnan hyväksi ja samalla työntekijöiden viihtyvyys paranee. Miltä näyttäisi teatteri sen jälkeen, kun kovan luokan pankkiiri tai markkinointiosaaja olisi antanut siellä vapaaehtoispanoksensa? Tai tiedeyliopisto, joka saisi valmennusta johdon konsultilta? Puhumattakaan monista järjestöistä, joissa tarvitaan jatkuvasti auttavia käsiä.

Oppia kannattaa ottaa yksityishenkilöiltä, jotka osaavat seurata tunnettaan tehdessään lahjoituspäätöksiä. Yhtä koskettavat enemmän uhanalaiset eläimet, toista naisten epätasa-arvoinen asema ja kolmatta kauniit tanssiteokset. Yritysten tulisi valita omat kohteensa yhtä rohkeasti yrityksensä brändin mukaisesti. Kerralla kannattaa tehdä rahallisesti merkittävä lahjoitus tai kumppanuussopimus, jonka avulla tuettava organisaatio yltää uudelle tasolle. Lahjoittaminen ja kumppanuus ovat mitä parhaita keinoja erottua ja saavuttaa uudenlaista kilpailukykyä. Valittavana on koko yhteiskunnan kirjo humanitaarisista järjestöistä taideorganisaatioihin ja tiedeyliopistoihin.

Heidi Lehmuskumpu
on taiteen ja tieteen varainhankinnan asiantuntija. Hän on suorittanut ensimmäisenä suomalaisena ja Fulbright-stipendiaattina Master of Fundraising -tutkinnon New
York Universityssä. www.lehmuskumpu.com

17.9.2014

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013